Uudenmaan kunnat kokoontuivat keskustelemaan työ- ja elinkeinopalvelujen uudistuksesta

Uudenmaan liitto kutsui kuntien edustajat keskustelemaan seuturajat ylittävästä yhteistyöstä työ- ja elinkeinopalveluiden uudistukseen liittyen. Torstaina 2. maaliskuuta järjestetty Työllisyysfoorumi oli jatkoa syksyllä järjestetyille kolmelle alueelliselle tilaisuudelle. TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille ja työllisyysalueille 1.1.2025.
Tilaisuudessa kuultiin tilannekatsauksia uudistuksen valmistelusta sekä kokemuksia työllisyyspalveluiden kuntakokeilusta. Viidellä uusimaalaisella alueella kuntakokeilut ovat olleet käynnissä 1.3.2021 alkaen.
Eduskunnan täysistunto hyväksyi lain TE-palvelujen uudistuksesta 1.3.2023. Jatkossa TE-palvelut järjestää kunta tai useammasta kunnasta muodostettu yhteistoiminta-alue. Näiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkeä, mutta tarvittaessa valtioneuvostolta voi tietyin perustein anoa poikkeuslupaa järjestämisvastuuseen.
– Uudistuksessa ei saa olla kyse vain TE-palveluiden siirrosta kuntiin, vaan tulee suunnitella, miten tarjoamme nämä palvelut vielä paremmin, korostaa kehittämispäällikkö Outi Ervasti Uudenmaan liitosta.
Yhteistyön merkitys korostui
Työllisyysfoorumissa nousi vahvasti esiin kuntien välisen yhteistyön ja tiedon jakamisen merkitys sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Kuntakokeiluissa on tällä hetkellä mukana työllisyyspuoli, mutta yrityksille ja työnantajille suunnattujen elinkeinopalvelujen tarjoamisesta kunnilla ei vielä ole kokemusta.
Kunnilta välittyi vahva tahtotila yhteistyölle. Työllisyys myös tulee jatkossa olemaan keskiössä kuntien poliittisessa keskustelussa.
Uudistuksessa tavoitteena on löytää työnantaja- ja yritysasiakkaiden kannalta asiakaslähtöinen ja palveluiden järjestämisen ja hankinnan kannalta tehokas ja resurssiviisas toimintatapa.
Tilaisuudessa järjestetyssä paneelikeskustelussa tuli esiin, että relevanttia ei ole se, montako TE-aluetta Uudellemaalle syntyy, vaan se, että yhteistyö niiden rajojen yli toimii. Myös valtion, kuntien ja uusien työllisyysalueiden toimintakulttuurien yhteensovittaminen on kriittisen tärkeää. Se vie kuitenkin oman aikansa.

Riittävä resurssointi on onnistumisen perusta
Valtion suunnalta tulevalla TE-uudistuksen resurssoinnilla ja rahoitusmallin toimivuudella on iso merkitys uudistumisen onnistumiseen. Tähän mennessä resursointi on osoittautunut usein riittämättömäksi, eikä se huomioi riittävällä tavalla Uudenmaan erityispiirteitä, kuten esimerkiksi vieraskielisten asiakkaiden suhteellisen suurta osuutta. Myös tulevien vuosien resurssien riittävyys huolestutti. On tehtävä edunvalvontaa, jotta esimerkiksi rahoitusmalli saadaan toimivaksi.
Kuntiin siirtyy yli tuhat työntekijää nykyisistä TE-keskuksista. Henkilöstöjohtaminen, osaamisen siirtyminen sekä esimerkiksi perehdytys ovat myös ratkaisevaa uudistuksessa.
Myös lainsäädännön tulkinta osoittautunut ajoittain haasteelliseksi. Kunnissa on halu johtaa tiedolla, mutta asiakastietojärjestelmien digitalisaatiossa ollut omat haasteensa. Myös tiedon jakamisen tietojärjestelmien integraation merkitystä tulevaisuudessa korostettiin.
– Uusimaa on Suomen suurin työssäkäyntialue. Uudistus on mittava, mutta se on myös mahdollisuus Uudellemaalle, toteaa Ervasti.
Yhteistyö uudistuksen valmistelussa jatkuu
Kunnille on jatkossakin tulossa vastaavia tilaisuuksia TE-palvelujen uudistuksesta Uudenmaan liiton, ELY-keskuksen ja TE-toimiston järjestäminä. Myös työ- ja elinkeinoministeriön kanssa on tulossa ainakin yksi tilaisuus kevään kanssa.
– Kunnilta saadun palautteen mukaan nyt järjestetystä tilaisuudesta on paljon hyötyä oman kunnan uudistuksen valmisteluprosessiin. Tilaisuus tarjosi tietoa ja kokemusta nykymallin parhaista käytännöistä, Ervasti kertoo.
Yhteinen keskustelu tarjoaa mahdollisuuden hakea tulkintaa järjestämisen pykäliin ja jatkaa Työllisyysfoorumissa käytyä keskustelua Uudenmaan työllisyysalueiden rajat ylittävistä palvelumalleista.
Lisätietoja:

Outi Ervasti
Elinvoimapäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.

Ulla-Mari Karhu
Suunnittelupäällikkö
ulla-mari.karhu@uudenmaanliitto.fi
Maakunnan yhteistyöryhmä ja ryhmän sihteeristö, työllisyys-, hyvinvointi- ja maahanmuuttoasiat, maaseudun kehittäminen
Tutustu myös näihin

21.2.2025
Tämä on hieno vuosi juhlia 30-vuotista taivalta!
Vuonna 1995 tapahtui ainakin kolme merkittävää asiaa: Uudenmaan liiton perussopimus astui voimaan, Suomi liittyi Euroopan unioniin ja maamme voitti historiansa ensimmäisen jääkiekon MM-kullan.

14.2.2025
Uudellamaalla on hyvät edellytykset suunnitella vihreää siirtymää kestävästi
Uusi yhteistyöryhmä tukee vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla. Ryhmää luotsaava Petra Ståhl uskoo, että Uusimaa voi olla edelläkävijä siirtymässä. Varapuheenjohtaja Alpo Tani peräänkuuluttaa kestävyysnäkökulmaa, vaikka se mahdollisesti monimutkaistaakin asetelmaa.