Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteille sinetti
Maakuntahallitus hyväksyi 24. lokakuuta Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet kevään 2023 eduskuntavaaleihin ja tulevalle eduskuntavaalikaudelle. Ne ohjaavat liiton vaikuttamistyötä. Tavoitteet pohjautuvat Uusimaa-ohjelmaan sekä kuntatalouden ja hyvinvointialueiden uusimaalaisiin erityispiirteisiin.
Hallitusohjelmatavoitteet on valmisteltu yhteistyössä alueen kuntien ja muiden avaintoimijoiden kanssa. Lähtökohdaksi on nostettu Uudenmaan toimintaedellytysten säilyttäminen ja vahvistaminen koko Suomen uudistumisen, uuden kestävän kasvun sekä hyvinvoinnin generoijana. Samalla painotukset ovat koko maakunnalle tärkeitä ja yhteisiä, ja pohjautuvat maan ainoan metropolimaakunnan, Uudenmaan erityispiirteisiin ja -tarpeisiin.
Hallitusohjelmatavoitteissa on neljä kokonaisuutta:
Kohti hiilineutraalia Suomea – Uudenmaan tavoitevuosi on 2030
- Vauhditetaan energiasiirtymää ja kasvatetaan Suomen energiaturvallisuutta ja -riippumattomuutta, ensi sijassa polttoon perustumattomilla uusiutuvan energian tuotantomuodoilla ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtien. Uudellamaalla on tavoitteena olla hiilineutraali vuonna 2030.
- Nopeutetaan liikenteen päästövähennystavoitteita sekä luodaan edellytyksiä fossiilisista liikennepolttoaineista luopumiselle ja älyliikenteelle. Lisätään sähköntuotannon omavaraisuutta laaja-alaisesti eri muodoin, huomioiden myös Loviisan ydinvoiman hyödynnettävyyden mahdollisuudet.
- Luodaan kiertotaloudesta Suomen uusi kasvun suunta. Rakennetaan Uudestamaasta, jolla on Suomen suurimmat materiaalivirrat ja asiakaspohja, kiertotalouden kansallinen ja kansainvälinen osaamiskeskus.
Tulevaisuuden kasvua Suomelle Uudenmaan avulla
- Valjastetaan suomalainen aluepolitiikka tuottamaan kansallisesti vaikuttavaa uutta, kestävää kasvua. Nostetaan tulevaisuuteen katsova tiheään asuttujen seutujen kaupunkipolitiikka aluekehittämisen keskiöön ja lisätään alueellisin perustein jaettavaan rahoituksen kilpailullisia kriteereitä.
- Vahvistetaan valtion julkisia panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan ja varmistetaan riittävän vastinrahoituksen avulla, että Suomi voi hyödyntää täysimääräisesti EU:sta saatavilla olevan kilpaillun rahoituksen.
- Panostetaan maankäyttöön, liikkumiseen ja logistiikkaan siellä, missä siitä saadaan suurin hyöty. Vahvistetaan Suomen kilpailukykyä ja saavutettavuutta investoimalla Helsinki-Vantaan lentoasemaan, nopeisiin raideyhteyksiin, ja huomioidaan kaupunkiseutujen MAL-rahoitusosuuksissa Helsingin seudun ja Uudenmaan erityisasema voimakkaasti kasvavana ja tiheästi asuttuna seutuna.
- Vahvistetaan pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan turvallisuutta, huoltovarmuutta, turvallisuustyötä sekä varautumista.
Nostetaan Uudenmaan työllisyysaste 80 prosenttiin
- Lisätään koulutuksen aloituspaikkoja sinne ja niille aloille ja tasoille, missä väestörakenteen pohjalta on huomattavin kasvava tarve. Esimerkiksi Uudenmaan osuus korkeakoulupaikoista on viime vuodet jatkuvasti laskenut, vaikka tarve kasvanut.
- Edistetään kansainvälisten osaajien sekä yritysten valmiutta asettautua ja sitoutua Uudenmaalle. Jatketaan TEM:n kansainvälisten osaajien houkutteluun panostavaa Talent Boost -ohjelmakokonaisuutta ja kasvatetaan sen alueellista rahoituspanostusta suhteessa kunkin kasvavan kaupungin maahanmuuttotaustaisen väestön osuuteen.
- Panostetaan maahanmuuttajien työllisyyteen kansallisena voimavarana ja osaratkaisuna Suomen työvoiman saatavuuden haasteisiin. Kohdennetaan valtion rahoitusta Uudenmaan maahanmuuttajien yrityspalvelun toiminnan turvaamiseksi jatkuvasti kasvavalle asiakaskunnalle.
- Panostetaan Uudenmaan työllisyysasteen kohottamiseen kansallisena erityiskysymyksenä. Varmistetaan TE-uudistuksessa Uudenmaan kunnille riittävät edellytykset ja liikkumavara vastata pandemian vuoksi huomattavasti vaikeutuneeseen työttömyyden rakenteeseen.
Turvataan kuntien rahoituspohja kasvavilla alueilla niiden erityistarpeet huomioiden
- Kannusteet tukemaan kuntien omaehtoista kestävää kasvua – uudistus valtionosuuksiin ja tasausmekanismiin siten, että se aidosti kannustaa alueita kasvuun ja elinvoimaisuuden vahvistamiseen.
- Turvataan hyvinvointialueiden palvelut rahoituksen kriteerejä täsmentämällä. Huomioidaan Uudenmaan erityispiirteet; monimuotoinen väestöpohja, muita maakuntia korkeampi kustannustaso ja nousukehitys sekä tuotantokustannusten erot rahoituksen kriteereissä.
– Hallitusohjelmatavoitteidemme kantavana ajatuksena on, että uusimaalaiset toimijat haluavat yhdessä Suomen hallituksen kanssa rakentaa tulevaisuutta niin, että koko Suomi menestyy, sanoo maakuntajohtaja Ossi Savolainen. Tämä onnistuu parhaiten, kun satsataan alueille, jotka ovat kasvun moottoreita, Savolainen painottaa.
Reilu kolmannes suomalaisista asuu Uudellamaalla ja maakunta kattaa noin 40 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista, kuten myös koko maan bruttokansantuotteesta. Puolet Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksista syntyy Uudellamaalla. Väestön korkea koulutus- ja osaamistaso, huipputasoiset korkeakoulut sekä vientivetoinen elinkeinoelämä ovat taanneet pitkään sen, että Uudellamaalla on hyvät edellytykset tuottaa kasvua koko maahan.
Globaalit kriisit, maailmanpoliittinen tilanne, sekä koveneva kansainvälinen kilpailu investoinneista ja osaajista horjuttavat Uudenmaan asemaa. Suomen kansainvälisimpänä maakuntana Uusimaa tarvitseekin – eurooppalaisten verrokkiseutujen tavoin – valtion erityishuomiota ja panostuksia tuottaakseen jatkossakin työpaikkoja ja hyvinvointia, ei pelkästään oman maakuntansa, vaan koko Suomen tarpeisiin.
Uudenmaan liitto esittelee tavoitteet Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajille marraskuussa, ja ne annetaan tiedoksi joulukuussa kokoontuvalle maakuntavaltuustolle.
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
18.4.2024
Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen Uudenmaan projektiryhmän työ käyntiin
Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen Uudenmaan projekti pyörähti käyntiin aloituskokouksella 18. huhtikuuta Uudenmaan liitossa. Uudistuksen tavoitteena on luoda yksi yhteinen valtionhallinnon ja kuntien asiakaspalveluverkko vuoteen 2030 mennessä. Alueellisen projektiryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Tuija Telén.
Artikkeli
11.4.2024
Kulttuurin tulevaisuuden suuntaa pohdittiin Tulevaisuustutka-webinaarissa
Kulttuurin tulevaisuudennäkymät Uudenmaan kunnissa oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa 11. huhtikuuta. Tilaisuudessa tarkasteltiin kulttuurin alueellisia rakenteita sekä kulttuuripoliittista selontekoa ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.