Uudenmaan liitto ja kuntien kaavoittajat vaativat rakentamislain valmistelun keskeyttämistä
Hätäinen valmistelu, pirstaleinen kokonaisuus sekä huoli hajautumisen lisääntymisestä ja erilaisten alueiden kehittämisedellytyksistä. Näiden vuoksi Uudenmaan liitossa ja kunnissa katsotaan, että rakentamislain valmistelu olisi keskeytettävä kokonaan.
Ympäristöministeriö keskeytti keväällä kaavoitus- ja rakentamislakikokonaisuuden valmistelun ja on jatkanut pelkän rakentamista koskevan osion uudistamista. Hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi on etenemässä eduskunnan käsittelyyn syyskuun puolivälissä.
Lakiluonnokseen ja sen valmisteluprosessiin liittyy kuitenkin monia ongelmia, joiden vuoksi Uudenmaan liitossa ja kunnissa katsotaan, että valmistelu olisi keskeytettävä kokonaan. Liitto vaatiikin yhdessä kuntien kanssa aikalisää alueidenkäytön ja rakentamisen lainsäädännön uudistamiseen.
Alueidenkäyttöä ja rakentamista tarkasteltava kokonaisuutena
Tällä hetkellä on käynnissä useampia alueidenkäyttöön ja rakentamiseen liittyviä lakiuudistuksia. Valmistelussa ei ole kuitenkaan huomioitu riittävästi näiden muodostamaa kokonaisuutta ja varmistettu, että lait toimivat suhteessa toisiinsa.
– Lakien erottaminen toisistaan ei ollut tiedossa siinä vaiheessa, kun lausuntoja kaavoitus- ja rakentamislaista annettiin. Lausunnot olisivat olleet varsin toisenlaisia, jos lain jakaminen olisi ollut esillä yhtenä vaihtoehtona, toteaa Nurmijärven yleiskaavapäällikkö Anita Pihala.
Lain uudistamisen pohjana tulee olla nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki eikä maankäyttöön liittyviä osioita saa irrottaa alueidenkäytön kokonaisuudesta.
Hätäisessä valmistelussa ei ole annettu todellista mahdollisuutta vaikuttaa
Lain säätämisprosessissa on tapahtunut merkittäviä virheitä. Rakentamislain uudistusprosessi ei ole edennyt valtioneuvoston ohjeiden mukaisesti, eikä lakiuudistuksesta ole tosiasiallisesti ollut mahdollisuutta antaa palautetta. Varsinaista kuulemista ei järjestetty ollenkaan, ja hätäisesti järjestetty kommenttikierros ei mahdollistanut aitoa osallistumista. Vain suomeksi tarjolla ollut aineisto ei myöskään täytä säädösvalmistelun kielivaatimuksia.
Liitto ja kunnat vaativatkin, että kuulemiset on järjestettävä niin, että palautteen antaminen on tosiasiassa mahdollista. Myöskään alueidenkäyttölaki, johon on tulossa muutoksia rakentamislain ja muiden samaan kokonaisuuteen liittyvien lakien uudistusten myötä, ei saa edetä uudessa muodossaan ilman asianmukaisesti järjestettyä kuulemista.
Lainvalmistelussa ei ole hyödynnetty kuntien asiantuntemusta.
– Kaupungit ja kunnat ovat keskeisiä lain soveltajia ja parhaita asiantuntijoita, mutta meitä ei ole otettu mukaan lainsäädännön uudistamisen valmisteluun, ihmettelee Helsingin yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala. – Lakiuudistusprosessin haasteista kannattaa ottaa oppia ja toimia jatkossa toisin. Kaupungit ja kunnat pitää ottaa tiivisti mukaan prosessiin, jos lainsäädännön uudistamista jatketaan.
Suunnittelun työkaluja ei saa heikentää
Uudellamaalla on moninaisia alueita kaupungeista maaseutuun. Erityyppisten alueiden kehittäminen ja niiden erityispiirteiden huomioiminen onnistuu parhaiten suunnittelun kautta.
Uusi laki heikentäisi kuntien mahdollisuuksia suunnitella ja kehittää alueitaan hallitusti. Tällöin esimerkiksi lupa hajarakentamiseen olisi myönnettävä nykyistä kevyemmin perustein. Lisäksi jatkossa alle 30 neliömetrin kokoiseen rakennukseen ei tarvitsisi rakentamislupaa, jolloin kunnan resursseja jouduttaisiin ennakoinnin ja suunnittelun sijaan käyttämään ikävään ja helposti riitaisaan jälkikäteisvalvontaan ja virheiden korjailuun.
Tämäntyyppiset muutokset lainsäädännössä voivat kuormittaa kuntataloutta merkittävästikin – ja ovat sitä paitsi räikeässä ristiriidassa lakiuudistukselle asetettujen kestävyysvaatimusten kanssa.
– Ei sääntelyä tehdä sääntelyn vuoksi, vaan sitä tarvitaan erilaisten alueiden kehittämisen edellytysten turvaamiseksi sekä ympäristöön ja talouteen liittyvien kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi, huomauttaa Pasi Rajala.
– Seudulla halutaan edistää maaseudun kylien ja elinkeinojen elinvoimaisuutta, ja siihen pitää kunnilla olla välineet. Nyt niitä ollaan viemässä pois, toteaa Anita Pihala.
Uudenmaan liitto ja kunnat katsovatkin, että suunnittelun työkaluja ja kaavoituksen merkitystä ei saa heikentää esimerkiksi lakimuutoksilla, jotka koskevat suunnittelutarveratkaisujen edellytyksiä. Kunnilla täytyy olla jatkossakin valta päättää, millaiseen rakentamiseen täytyy hakea lupa. Hajarakentamisen on jatkossakin säilyttävä osana maankäytön ohjauksen kokonaisuutta, jota tehdään alueidenkäyttölain puitteissa, eikä sitä tule irrottaa ja siirtää osaksi rakentamislakia.
Lisäksi liittoa ja kuntia huolettaa suunniteltu suunnittelijan kelpoisuusvaatimusten höllentäminen, mikä voi johtaa nykyistä huonompilaatuiseen rakentamiseen ja sitoo rakennusvalvonnan resursseja.
Tutustu Uudenmaan liiton ja kuntien kaavoittajien kannanottoon rakentamislakiuudistuksesta:
Näin vaikutamme
Uudenmaan liiton ja kuntien edustajat tapaavat maanantaina 12.9. Uudenmaan kansanedustajia ja keskustelevat lakiuudistusprosessin ja rakentamislakiluonnoksen epäkohdista heidän kanssaan.
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö
Mariikka Manninen
Maakunta-arkkitehti
mariikka.manninen@uudenmaanliitto.fi
Alue- ja yhdyskuntarakenne, kasvun kestävä ohjaaminen, ympäristön voimavara- ja vetovoimatekijät. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Tutustu myös näihin
Artikkeli
18.6.2024
Pirstaloituva kaavoituksen ja rakentamisen lainsäädäntö huolettaa
Uuden alueidenkäyttölain valmistelussa huolta herättää muun muassa kireä aikataulu, työryhmän kokoonpano, ristiriidat suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin sekä useiden eri tahtiin etenevien lakien yhteensopivuus.
Uutinen
14.6.2024
Tutkija Sampo Pihlainen arvioi maakuntakaavan vaikutuksia hiilensidontaan
Miten minimoidaan maankäytön negatiivisia vaikutuksia ilmastolle? Entä millaisia uusia työkaluja kaavoituksesta löytyy hiilensidonnan tueksi? Tuore raportti esittelee voimassa olevan Uusimaa-kaavan vaikutuksia hiilensidontaan ja antaa samalla eväitä uuteen vihreän siirtymän teemoja käsittelevään vaihemaakuntakaavaan.