Uudenmaan päästöissä iso vähennys vuonna 2020 – Päästöt laskivat jopa 12 prosenttia

Uudenmaan kuntien ilmastopäästöt vähenivät 12,1 prosenttia vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna Suomen ympäristökeskus SYKEn tuoreen ennakkotietolaskelman mukaan. Uudenmaan päästövähenemä kattoi kolmasosan kansallisesta vähenemästä. Kaikissa Suomen kunnissa päästöt vähenivät yhteensä 7,4 prosenttia. 

– Uusimmat päästötiedot vahvistavat positiivisen päästökehityksen, joka oli havaittavissa jo vuoden 2019 päästötiedoissa 7 prosentin vähenemänä. Tämä vahvistaa, että ilmastotoimet alkavat todellakin näkyä. Uusimaa tuottaa noin viidenneksen koko Suomen päästöistä, joten työllämme alkaa olla vaikutusta jo kansallisella tasolla, toteaa johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta.

Energiasektorin työ ilmastonmuutoksen hillinnässä alkaa nyt toden teolla näkyä päästöissä. Valtakunnallisesti suurin pudotus tapahtui kulutussähkön päästöissä. Vuoden 2020 päästölaskennassa näkyy selvästi aiempaa vahvemmin tuulivoiman tuotannon lisääntyminen. Sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen vaikuttaa hyvin edullisesti myös Uudenmaan päästökehitykseen. Uudellamaalla myös kaukolämmön päästöt laskivat vuonna 2020 reilusti, noin 20 prosenttia.

Työ päästöjen vähentämisessä näkyy myös kuntakohtaisissa laskelmissa. Järvenpään ja Kauniaisten asukaskohtaiset päästöt laskivat vuonna 2020 jo alle 3 tCO₂. Ne ovat enemmän kuin puolittuneet vuosina 2005–2020.

— Pääkaupunkiseudulla on tehty pitkäjänteistä työtä kaukolämmön päästöjen vähentämisessä. Vuonna 2020 päästöt vähenivät tällä sektorilla selvästi kaikissa kaupungeissa, mikä ajoi hyvää seudullista kehitystä, toteaa ilmastoasiantuntija Simo Haanpää Uudenmaan liitosta.

Viime vuonna Espoon, Helsingin ja Vantaan päästöt olivat jo alle 3,5 tCO₂/asukas. Koko Uudellamaalla päästöt per asukas olivat vuonna 2019 4,5 tCO₂ ja vuonna 2020 3,9 tCO₂/as.

Päästöt laskeneet viime vuoden lisäksi myös pitkällä aikavälillä

— Oletettavaa on, että osa päästövähennyksistä tapahtui poikkeuksellisen koronavuoden seurauksena. Esimerkiksi tieliikenteessä päästöt vähenivät pääosin ajosuoritteiden laskun vuoksi, mutta myös ajoneuvokannan energiatehokkuuden paranemisen ja sähköistymisen vaikutukset alkavat näkymään vähitellen. Koronavuoden seurauksia päästökehitykseen ei voida esittää suoraan, mutta poikkeusolojen vaikutuksia on mahdollista johtaa sähkön käytön, vesiliikenteen ja teollisuuden päästökehitykseen, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen SYKEstä.

Uudellamaalla Tieliikenteen päästöt vähenivät 2019–2020 SYKEn laskelmien mukaan 7 prosenttia. Esimerkiksi Helsingin seudulla henkilöautoliikenne vähentyi HSL:n mukaan viime vuonna noin 10 prosenttia. Raskaampi vaikutus koronaepidemialla oli joukkoliikenteeseen, jonka matkustajamäärät laskivat jopa kolmanneksen.

Myönteinen päästökehitys on havaittavissa myös pidempää aikaväliä tarkasteltaessa. Päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuosina 2005—2020, jolloin keskimääräinen muutos on ollut 24 prosenttia. Uudellamaalla kyseisten vuosien muutos on ollut noin 27 prosenttia.

Ennakkotieto parantaa päästölaskennan ajantasaisuutta – Päästölaskentaa kehitetään uuden tiedon avulla

SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella. Tällä hetkellä lopulliset päästötulokset ovat saatavissa vuosille 2005—2019. Vuoden 2020 päästölaskenta tarkentuu lopulliseen muotoonsa kevääseen 2022 mennessä.

Nyt julkaistu alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotietolaskenta (ALasPre) toteutettiin ensimmäistä kertaa ALas-järjestelmässä. Julkaisun tarkoituksena on parantaa laskentajärjestelmän ajantasaisuutta tarjoamalla ennakkoon tietoa päästöjen kehityssuunnasta ennen tulevana keväänä tapahtuvaa lopullisten tilastojen julkaisua. Vuoden 2021 päästötietojen ennakkotieto julkaistaan jo keväällä 2022.

Käyttöperusteisen päästölaskennan rinnalle kehitetään tällä hetkellä täysin kulutukseen perustuvaa päästölaskentaa, joka valmistuu vuoden 2022 alkupuoliskolla. Näin päästään kiinni myös kunnassa asuvien kotitalouksien energian, tavaroiden ja palvelujen kulutukseen sekä investointeihin ja julkishallinnon kulutukseen.

Päästöjen kulutusperusteinen laskenta tuo toisen näkökulman päästöjen alueelliseen allokointiin ja tukee osaltaan kuntien ilmastotyötä nykyisen laskentajärjestelmän rinnalla.

> Tutustu kaikkien Suomen kuntien päästölaskelmiin hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun)

> Lue Suomen ympäristökeskuksen tiedote päästölaskennoista(Siirryt toiseen palveluun)

Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta(Siirryt toiseen palveluun).

Lisätietoja:

Johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys, Uudenmaan liitto, puh. 040 149 2244
Ilmastoasiantuntija Simo Haanpää, Uudenmaan liitto, puh. 050 525 5706
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889

Lue Uudenmaan liiton ilmastotyöstä

Ilmastotyö

Tavoittelemme Uudellamaalla hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Navigaattorinamme on Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta.

Tutustu myös näihin

Uutinen

21.11.2024

Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa

Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.

Artikkeli

11.11.2024

Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima

Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.

Lisää ajankohtaisia aiheita