Uudenmaan päästöt laskivat jopa 7 % vuonna 2019 – Lähivuodet ratkaisevia ilmastotyössä
Uudenmaan kuntien ilmastopäästöt vähenivät 7,0 prosenttia vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna, mikä tulee ilmi Suomen ympäristökeskus SYKEn tuoreesta laskelmasta. Kaikissa Suomen kunnissa päästöt vähenivät yhteensä 5,5 prosenttia.
Suurin pudotus tapahtui sähkön käytön päästöissä, koska sähköntuotannon päästöt laskivat Suomessa merkittävästi ja sähkön päästökerroin lasketaan kansallisesti. Kuntien päästöjä ovat vähentäneet sähköntuotannon puhdistuminen muun muassa kasvaneen tuulivoimatuotannon seurauksena, öljylämmityksen korvaaminen muilla lämmitysmuodoilla sekä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähentäminen kaukolämmön tuotannossa.
– Päästöjen kääntyminen näinkin voimakkaaseen laskuun on Uudenmaan ilmastotyön näkökulmasta positiivinen uutinen. Maakunnan suurena haasteena on pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannon päästöjen vähentäminen, mutta siihenkin on löytynyt useita ratkaisumalleja eli työ on jo käynnissä, sanoo johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Uudenmaan päästöistä suurin osa on kaukolämmön ja liikenteen aiheuttamia
Uudellamaalla suurimmat päästölähteet olivat vuonna 2019 edelleen kaukolämpö ja liikenne, nyt tasaosuuksin 29 % kumpikin. Sähkönkulutuksen (lämmitys- ja kulutussähkö) osuus oli 17 %.
Tieliikenteessä biokomponenttien käyttö liikennepolttoaineissa, ajoneuvokannan sähköistyminen ja ajosuoritteen pieneneminen ovat johtaneet päästöjen vähenemiseen. Uudellamaalla tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet 4 % vuodesta 2018, mutta tieliikenteessä käytetty energia vain 2 %.
– Tieliikenteen päästöt muodostavat sitkeästi noin kolmasosan kuntien päästöistä, ja osuus vain kasvaa, kun muilla sektoreilla edistytään hillintätyössä. Liikenteen päästöjen vähentämiseen on edelleen etsittävä toimivia ratkaisuja, Uudenmaan liiton ilmastoasiantuntija Simo Haanpää tuo esiin.
Järvenpää säilytti paikkansa Uudenmaan pienipäästöisimpänä kuntana asukasta kohti laskettuna (3,0 tCO2/as). Kunnan päästöt myös putosivat edellisvuodesta merkittävästi, 15 %. Tähän oli merkittävä vaikutus kaukolämmön päästöjen vähenemisellä. Hangossa taas turpeen käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa kasvatti kunnan päästöjä merkittävästi.
Uudellamaalla radanvarsikunnat pärjäävät vertailussa yleisesti hyvin, mutta hyvää päästökehitystä on nyt nähtävillä laajasti. Uudellamaalla asukaskohtaiset päästöt ovatkin laskeneet merkittävästi, 8 % edellisvuoden tasoon verrattuna. Keskimääräinen asukaskohtainen päästö on Uudellamaalla nyt 4,5 tCO2.
Lähivuosien päätökset ratkaisevat hiilineutraaliuden toteutumisen
– Uudenmaan ilmastotyön suunta määräytyy lähivuosien sekä investointipäätöksillä että poliittisilla päätöksillä. Nyt valittavat valtuustot ratkaisevat, onnistuuko Uusimaa saavuttamaan hiilineutraaliuden vuonna 2035, Tynys toteaa.
Ilmastotyö ei ole Tynyksen mukaan lyhyen aikavälin kuluerä, vaan pidemmän aikavälin säästötoimi.
– Se mahdollistaa myös uutta vihreää kasvua ja voi toimia uuden liiketoiminnan vauhdittajana. Myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal ja juuri hyväksytty kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma ohjaavat vahvaa tukea vihreään siirtymään, hän jatkaa.
Päästölaskentaa kehitetään ja päivitetään uuden tiedon avulla
SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella. Tänä vuonna malliin on tehty pieniä laskentatarkkuuden parannuksia. Lisäksi joillakin sektoreilla, kuten maataloudessa ja teollisuudessa, on korjattu laskennan lähtötietoja.
Käyttöperusteisen päästölaskennan rinnalle kehitetään tällä hetkellä täysin kulutukseen perustuvaa päästölaskentaa, joka valmistuu vuoden 2022 alkupuoliskolla. Näin päästään kiinni myös kunnassa asuvien kotitalouksien energian, tavaroiden ja palvelujen kulutukseen sekä investointeihin ja julkishallinnon kulutukseen. Laskentaa myös automatisoidaan, jotta päästötietojen julkaisua saadaan jatkossa aikaistettua. Vuoden 2020 ilmastopäästöjen ennakkotieto julkaistaan kesällä 2021.
Tutustu kaikkien Suomen kuntien päästölaskelmiin hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun)> Lue Suomen ympäristökeskuksen tiedote päästölaskennoista(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun)
Tutustu Uudenmaan ilmastotyöhön ja sen tavoitteisiin Uudenmaan liiton verkkosivustolla
Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta(Siirryt toiseen palveluun).
Lisätietoja:
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889
Tutustu myös näihin
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
Artikkeli
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.