Uusi selvitys: Betonijätteessä piilee jopa 40 miljoonan euron liiketoimintamahdollisuus
VTT selvitti Uudenmaan kiertotalouslaakson toimeksiantona rakentamisen ja purkamisen materiaalivirtoja ja liiketoimintamahdollisuuksia Uudellamaalla. Tuloksista ilmenee, että rakennusjätteiden synty keskittyy voimakkaasti pääkaupunkiseudulle.
Helsingin purkutoiminnasta syntyvät jätteet vastaavat noin 21 prosenttia kaikista Uudenmaan alueen syntyvistä rakennusjätteistä, ja se on suurimmaksi osaksi betonia. Nykytilanteessa suurin osa betonijätteestä hyödynnetään jätteenä maarakentamisessa. Etenkin purkutoiminnassa syntyvässä betonijätteessä piilee jopa 40 miljoonan arvoinen liiketoimintapotentiaali, joka toteutuisi kierrätyksen ja uudelleenkäytön ja säästettyjen materiaalikustannusten muodossa. Myös muissa purkujakeissa kuten, purkupuun, tiilien ja sisärakenteiden hyödyntämisessä, on uudelleenkäyttö- ja säästömahdollisuuksia.
– Tämä liiketoimintapotentiaali olisi tärkeä saada hyödynnettyä ja nyt tarvitaankin lisää pilotteja esimerkiksi ehjänä purkamisessa, toteaa kiertotalouden asiantuntija Malin zu Castell-Rüdenhausen VTT:ltä.
Rakennussektori on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä. Yksi tehokas keino vähentää päästöjä, on vähentää uuden materiaalin valmistamista. Tehokkain keino säästää on jättää purkamatta: jos esimerkiksi jätetään 25 prosenttia purkamatta ja uudelleen rakentamatta niin vältettäisiin 130 kilotonnia betonijätettä ja säästettäisiin 11 miljoonaa euroa betonin käytössä. Rakentamisen ja purkutoiminnan virrat ovat avainasemassa uuden liiketoiminnan kehittämisessä, joka perustuu uudelleenkäytölle – siinä säästetään materiaalien arvoa sekä vähennetään merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.
Julkisella sektorilla tärkeä rooli liiketoiminnan tukemisessa
Rakennussektorin muutokset vaativat tukea julkiselta sektorilta. VTT:n selvitystä varten haastatellut rakennusalan ammattilaiset kokevat, että hankintaehtojen ja hankintaosaamisen kautta voidaan vaikuttaa toimintatapoihin ja luoda malleja myös yksityiselle sektorille.
Tehokkaita keinoja voisivat olla esimerkiksi selkeämmät ehdot valikoivalle purulle ja korkeammat vaatimukset kierrätyksen, kierrätysmateriaalien ja uudelleenkäytön osalta. Myös logistiikkahaasteet ja kaavoitukseen liittyvät tekijät voivat tukea uudelleenkäyttöä, jossa tarvitaan väliaikaisvarastointia, lyhyitä etäisyyksiä työmaiden välillä sekä tehokasta koordinointia kuntien ja yritysten välillä.
Kiertotalouslaakso vie kiertotaloutta eteenpäin yritysten kanssa
Uudenmaan liiton alla toimii Uudenmaan kiertotalouslaakso, joka edistää kiertotaloutta maakunnan alueella erityisesti rakentamisen, tekstiilien, muovin, ruoan ja elektroniikan osalta yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Materiaalivirtakartoituksen tulosten perusteella olisi tarkoitus rakentaa uusia pilotteja ja hankkeita rakennusalalle sekä tiivistää yhteistyötä ja luoda mahdollisuuksia eri toimijoille hyödyntää uusia markkinoita.
Tutustu julkaisuun:
Lisätietoja:
VTT:
Malin zu Castell-Rüdenhausen, malin.castell@vtt.fi
Uudenmaan liitto:
Pipsa Salolammi
Asiantuntija
pipsa.salolammi@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan kiertotalouslaakso, yhteiskuntasuhteet
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.