Uusia keinoja metsien hiilensidonnan lisäämiseksi Uudellamaalla
Uudenmaan metsät sitovat reippaasti hiiltä, mutta hakkuiden vuoksi hiilinielut jäävät vaatimattomiksi. Hiilinielujen lisäämisen keinoihin paneudutaan uudessa Kuntametsien kestävä monikäyttö -projektissa. Tekeillä olevan hiilinieluselvityksen avulla tarjoamme apua metsäkadon hillitsemiseen.
Uusimaa on Suomen tiheimmin asuttu maakunta, josta tuskin ensimmäisenä tulee mieleen metsäisyys. Uudellamaalla metsän osuus maapinta-alasta onkin pienempi kuin koko maassa, mutta metsä peittää silti noin 60 prosenttia alueen pinta-alasta.
Metsän kasvaessa puustoon sitoutuu hiiltä, ja hiilivaraston karttuessa metsä toimii hiilinieluna. Uudenmaan puuston vuosittaiseen kasvuun sitoutuu hiiltä niin paljon, että se vastaa lähes puolta maakunnan vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Luonnonvarakeskuksen tilastot osoittavat, että nykyisten hakkuumäärien ja luonnollisen poistuman jälkeen jäljelle ei kuitenkaan jää juurikaan hiilinielua, jolla voisi kompensoida päästöjä ja näin edistää hiilineutraaliuden tavoittelua.(Siirryt toiseen palveluun)
Hiilensidonnan potentiaali kuitenkin selittää, miksi metsien rooli ilmastotyössä kiinnostaa niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Yksi keino hiilensidonnan edistämiseksi on pitää metsät metsänä. Uudellamaalla metsää muutetaan muuhun käyttöön noin tuhannen hehtaarin vuositahdilla. Parempi tietopohja voi auttaa suuntaamaan maankäyttöä niin, että hiilivarastojen ja -nielujen säilyttäminen osataan huomioida yhtenä suunnittelun ja yhdyskuntarakenteen kriteerinä.
Yksi keino hiilensidonnan edistämiseksi on pitää metsät metsänä.
Uudenmaan liitto tekeekin parhaillaan selvitystä maankäytön vaikutuksista metsien hiilensidontaan. Metsäkatoselvityksen lisäksi projektin aikana tuotetaan kuntien toivomia kartta-aineistoja puuston hiilivarastoista ja -nieluista.
Hiilinielut kasvuun
Hiilivarastojen ja -nielujen tunnistamisen ja turvaamisen lisäksi hiilensidontaa on myös mahdollista lisätä. Uudenmaan liiton käynnistämässä Kuntametsien kestävä monikäyttö -projektissa tarjotaan kunnille tietoa keinoista. Pitkällä aikavälillä puuston kasvua voi edistää talousmetsässä monin keinoin, kuten metsälannoituksilla ja oikea-aikaisella hoidolla. Metsitykseen soveltuvia kohteita voidaan kartoittaa ja mahdollisuuksien mukaan istuttaa metsää tulevaisuuden hiilinieluksi.
Lähivuosikymmeninä hiilinieluja voitaisiin lisätä esimerkiksi pidentämällä metsien kiertoaikoja eli metsikön perustamisesta päätehakkuuseen kuluvaa aikaa. Kiertoaikojen pidentäminen 10–20 vuodella säilyttää metsän hiilivarastona ja ylläpitää hiilinielua pidempään sekä kasvattaa puuston tukkipuuosuutta, mistä myös metsänomistaja voi hyötyä taloudellisesti.
Nykyiset keskimääräiset metsän kiertoajat ovat varsin lyhyet. Menneellä vuosikymmenellä Etelä-Suomen metsien keskimääräinen uudistamisikä putosi 90 vuodesta 80 vuoteen. Toisinaan kuulee peloteltavan, kuinka vanhat metsät kuolevat pystyyn ja niihin sitoutunut hiili vapautuu takaisin ilmakehään, jos metsiä ei hakata ajoissa.
Tosiasiassa meillä on hyvin vähän niin vanhoja metsiä, että puiden ikä uhkaisi hiilinielujamme.
Tosiasiassa meillä on hyvin vähän niin vanhoja metsiä, että puiden ikä uhkaisi hiilinielujamme. Kuuset elävät helposti 200–300 vuotta ja männyt sitäkin pidempään. Rauduskoivut elävät noin satavuotiaiksi. Maaperän hiilinielu on suurempi vanhoissa metsissä, joissa kariketta syntyy enemmän.
Pidetään hiilestä kiinni
Eri puutavaralajit luovat hiilensidontaan uusia mahdollisuuksia. Tukkipuusta tulee kuitupuuta todennäköisemmin pitkäikäinen tuote tai osa rakennusta, ja se jää sitomaan hiiltä jopa vuosisadaksi. Tällä hetkellä vain noin kymmenen prosenttia hakatusta puusta ja siihen sitoutuneesta hiilestä jää pitkäikäisiin tuotteisiin, joten potentiaalia hiilen varastoimiseen riittää. Uudenmaan liitto on levittänyt tietoa puurakentamisesta webinaareissaan, osallistumalla puurakentamista edistäviin hankkeisiin sekä rahoittamalla tutkimushankkeita.
Maria Sirviö
Kirjoittaja on Uudenmaan liiton metsäasiantuntija, jolla on otsalamppu aina taskussa, koska tarve päästä pimeään metsään voi iskeä milloin tahansa.
Yhteystiedot: maria.sirvio@uudenmaanliitto.fi, puh. 040 612 7909
Tutustu myös näihin
Artikkeli
7.6.2023
Rakennustyömaiden päästövähennyksiä ja resurssiviisautta voidaan edistää urakkakilpailutuksen ja markkinavuoropuhelun kautta
Kuukauden ilmastokasvo Jere Loikkanen vastaa Sipoon kunnan kestävän kehityksen kokonaisuuden koordinoinnista. Painopisteenä on erityisesti kunnan sisäisten prosessien ympäristö-, energia- ja ilmastoasioiden kehittäminen.
Blogi
1.6.2023
Historiallinen Uusimaa-kaava
Kevät toi tullessaan hyviä uutisia. Korkein hallinto-oikeus antoi lopulliset päätöksensä Uusimaa-kaavasta sinetöiden vuosien työn. Päällimmäisin tunne on tyytyväisyys, sillä maakuntakaava on lähes sataprosenttisesti sellainen, kuin valtuusto sen hyväksyi vuonna 2020, kirjoittaa Ilona Mansikka.