Uusimaa-kaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa – Perusta Uudenmaan kestävälle kasvulle
Maakuntavaltuusto hyväksyi tänään Uusimaa-kaavan kokonaisuuden. Siinä esitetään Uudenmaan aluerakenteen kehitys seuduittain sekä aluerakenteen kokonaiskuva vuonna 2050.
Kaavan ratkaisut ohjaavat kasvua ja liikkumista kestävästi, mikä näkyy etenkin raideliikenteen edistämisenä, keskusten elinvoiman tukemisena ja ympäristön vaalimisena. Ilmastonmuutokseen vastaaminen on taustalla kaikissa ratkaisuissa.
Uusimaa-kaava 2050 on uudenlainen maakuntakaavakokonaisuus, joka koostuu kolmesta oikeusvaikutteisesta kaavasta: Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavasta. Näillä on vastattu seutujen erilaisiin suunnittelutarpeisiin, ja ne ovat ohjeena kuntien tarkemmalle kaavoitukselle.
Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu strateginen, koko Uudenmaan kattava rakennesuunnitelma, joka ei ole oikeusvaikutteinen.
– Olemme nostaneet lentokorkeutta ja katselemme Uuttamaata yleispiirteisemmin ja strategisemmin kuin aiemmissa maakuntakaavoissa. Ydinajatuksena on ollut ratkaista mihin Uudellemaalle ennakoitu voimakas väestönkasvu voisi sijoittua kestävästi, sanoo aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva Uudenmaan liitosta.
Kaava on lukuisten maankäyttömuotojen haasteellinen paletti
Kaavan ratkaisuilla tiivistetään Uudenmaan nykyistä yhdyskuntarakennetta. Tällä tavoitellaan sujuvaa arkea ja saavutettavia palveluja. Samalla varmistetaan luonnon monimuotoisuuden, virkistysmahdollisuuksien sekä maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen. Tulevat rata- ja asemahankkeet nivoutuvat osaksi keskusten verkostoa.
– Olemme halunneet varmistaa nykyistä monipuolisemmat lähipalvelut ja lyhyet asiointimatkat joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen, Vikman-Kanerva kertoo.
Liikennejärjestelmän ratkaisut tukevat Uudenmaan keskeistä valtakunnallista asemaa. Saavutettavuutta parantavat hankkeet ovat tärkeitä työmarkkina-alueen laajenemisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.
Kaava mahdollistaa uusina ratalinjauksina Lentoradan, Esa-radan ja Itäradan. Tunnelivaraus Tallinnaan on esitetty Helsingin keskustan, Pasilan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevana. Tämä linjaus kytkeytyy saumattomasti valtakunnalliseen ja seudulliseen liikennejärjestelmään.
Kaava sisältää raskaan raideliikenteen varikot, jotka ovat edellytyksiä maakunnallisen ja valtakunnallisen raideliikenteen toimivuudelle ja kehittämiselle. Se sisältää myös logistiikan merkittävät solmukohdat, kuten satamat, lentoasema, sekä laajat tuotannon ja logistiikan alueet kehityskäytävineen ja yhteyksineen.
– Tavarakuljetusten toimivuuden kannalta on erittäin tärkeää, että yhteydet verkoston solmukohtiin ovat sujuvat ja matka-ajat ennakoitavissa, Vikman-Kanerva muistuttaa.
Elinkeinojen ja kaupan ratkaisuissa maakuntakaavassa korostuu vähittäiskaupan ohjaus. Uusimaa-kaavassa määritellään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoittumista, laatua, mitoitusta ja ajoitusta.
Teknisen huollon osalta kaavassa käsiteltyjä teemoja ovat energiansiirtoverkot, vesihuolto ja jätehuolto. Näiden osalta on keskitytty valtakunnallisesti tai seudullisesti tärkeiden verkostojen toiminta- ja kehittämismahdollisuuksien turvaamiseen sekä uusien hankkeiden mahdollistamiseen.
Uusiutuvista energiamuodoista kaavassa valittiin käsiteltäviksi aurinkoenergia ja metsäbioenergia. Tuulivoimaratkaisut ovat voimassa neljännen vaihemaakuntakaavan mukaisina. Uudellamaalla on tavoitteena saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Ympäristönäkökulma painavana mukana
Uusimaa-kaavalla ohjataan luonnon monimuotoisuuden, virkistyksen, luonnonvarojen, maiseman ja kulttuuriympäristöjen toisiinsa kytkeytyvää mutkikasta kokonaisuutta.
– Ympäristön arvot voivat samanaikaisesti lisätä alueen houkuttelevuutta ja käyttökelpoisuutta jonkin toiminnan kannalta, mutta samalla asettaa rajoitteita muulle toiminnalle. Viherrakenteen eheyttä tavoitellessamme olemme puntaroineet tasapainoa ympäristön arvojen ja käyttötarpeiden välillä. Erityisen tärkeää tämä on kaupunkiseuduilla, joilla rakentamispaineet ovat suuret, kertoo Vikman-Kanerva.
Kaavassa on varattu alueet yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun sekä viheryhteystarpeet osana laajempaa ekologista verkostoa. Suojelualueina on osoitettu luonnonsuojelulain nojalla suojellut tai suojeltaviksi tarkoitetut alueet. Natura 2000 -alueet on merkitty valtioneuvoston päätösten mukaisin rajauksin ja toteuttamiskeinoin.
Osana kaavaa ovat myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, yhtenäiset metsätalousalueet ja geologiset muodostumat.
Kaava voimaan maakuntahallituksen päätöksellä
Uusimaa-kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Maakuntahallitus voi kuitenkin halutessaan päättää, että kaava tulee voimaan valituksista huolimatta. Lainvoiman kaava saa vasta mahdollisen valitusprosessin päätyttyä. Valitusaika käynnistyy, kun kokouksen pöytäkirja tulee nähtäville ja kestää 30 vuorokautta.
Uusimaa-kaavan kokonaisuus kumoaa voimaan tullessaan aiemmat Uudenmaan maakuntakaavat. Poikkeuksina voimaan jäävät Östersundomin alueen kaavaratkaisut ja neljännen vaihemaakuntakaavan tuulivoimaratkaisu.
Kaavan hyväksymiskäsittely käynnistyi maakuntavaltuuston kokouksessa 9. kesäkuuta, mutta koska käsittely venyi, jouduttiin pitämään kaksi jatkokokousta. Varsinainen kokous ja jatkokokoukset kestivät yhteensä lähes 15 ja puoli tuntia. Kaavan käsittelyn yhteydessä äänestettiin 21 kertaa.
27.8.2020 Tekstin loppuun lisätty kokouksen kesto ja äänestysten määrä.
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö
Tutustu myös näihin
Ilmoitus
19.4.2024
Maakuntahallituksen kokouksen 15.4.2024 pöytäkirja on julkaistu
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui 15. huhtikuuta. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nyt julkaistu verkkosivuillamme.
Avoimet työpaikat
18.4.2024
Haemme aluesuunnittelun johtajaa
Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja johtaa maakunnan alueiden käytön suunnittelutyötä Uudenmaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi, alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.