Valtion ja maakuntien välisistä aluekehittämisen keskusteluista eväitä hallitusohjelmaan
Aluekehittämisen keskusteluissa Helsingissä 8.–9.2. haettiin valtion ja maakuntien kesken yhteisiä näkemyksiä Suomen tilasta, alueiden kehitystarpeista ja resurssien suuntaamisesta. Tuloksena oli tiivis kattaus maakuntien tavoitteita tulevalle hallituskaudelle. Uudenmaan edustajat toivat monipuolisesti esille maakuntamme hallitusohjelmatavoitteita ja niiden perusteluja faktoineen.
Vuosittaisten maakuntakohtaisten keskustelujen sijaan valtioneuvosto järjesti näin vaalien alla kaikille maakunnille yhteiset, temaattiset keskustelut. Käsiteltävät teemat olivat osaavan työvoiman saatavuus ja alueellinen liikkuvuus, vihreä- ja digisiirtymä sekä huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus. Poikkileikkaavana teemana keskusteltiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta. Päivien puheenjohtajana toimi ylijohtaja Tiina Korhonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Pitkä keskustelurupeama oli sovitteleva ja yhteistä näkemystä hakeva. Parhaat pohdinnat taidettiin kuitenkin käydä lounas- ja kahvipöydissä sekä keskustelutauoilla.
Käsiteltävät teemat olivat osaavan työvoiman saatavuus ja alueellinen liikkuvuus, vihreä- ja digisiirtymä sekä huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus.
Osaavan työvoiman saatavuus Uudenmaan huolista isoin
Kukin maakunta sai ministeriöiltä yhden kolmesta teemasta lyhyen puheenvuoronsa aiheeksi. Uudenmaan liiton puheen piti aluekehittämisen johtaja Juha Eskelinen teemasta osaavan työvoiman saatavuus.
– Kun pienemmissä maakunnissa tuskaillaan muutamien tuhansien osaajapulasta, työttömien määrästä tai koulutuspaikkojen vajeesta, muistutan, että meillä Uudellamaalla kaiken voi kertoa kymmenellä tai sadalla. Mittakaava on aivan eri luokkaa, sanoi Eskelinen.
Eskelinen korosti, että korkeakoulujen opiskelijapaikkojen lisäämiselle on Uudellamaalla huutava tarve jo yksin alueen väestörakenteen perusteella.
– Osuutemme korkeakoulujen aloituspaikoista on pienentynyt viimeisen viiden vuoden aikana niin, että tällä hetkellä väestöpohjaan suhteutettuna aloituspaikkoja on tarjolla vähemmän kuin missään muualla Suomessa. Ei ole mitään järkeä, että uusimaalaiset nuoret täyttävät korkea-asteen opiskelupaikat muissa maakunnissa, Eskelinen sanoi.
Jos arvioidaan tarvetta varhaiskasvatuksen koulutuksen osalta pelkästään pääkaupunkiseudulla, alalle tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 6 000 uutta korkeakoulutettua.
Ei ole mitään järkeä, että uusimaalaiset nuoret täyttävät korkea-asteen opiskelupaikat muissa maakunnissa.
Toisena tärkeänä seikkana Eskelinen toi esille Uudenmaan aseman kansainvälisten osaajien houkuttelijana ja asettumispaikkana. Valtion Talent Boost -rahoituksen kaltaiset panostukset tulisi ohjata maakuntien ja kaupunkien kansainvälisten osaajien määrään suhteutettuna. Lisäksi maahan tulevien tutkijoiden ja opiskelijoiden verkostoitumista ja reittejä kehittämistyöhön tulisi tukea Tukholman Academic Forumin kaltaisilla rakenteilla.
Uudenmaan erityispiirre on vieraskielisten suuri osuus väestöstä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 140 000 vieraskielistä on muuttanut Helsingin seudulle, eli lähes Jyväskylän asukasluvun verran. On avioitu, että vuonna 2040 Uudellamaalla kolmannes maakunnan väestöstä on vieraskielisiä.
Vuonna 2040 Uudellamaalla kolmannes maakunnan väestöstä on vieraskielisiä.
– Vieraskieliset työllistyvät kantaväestöä heikommin. Maahanmuuttajien työvoimareservi on saatava käyttöön ja ammatillisen koulutuksen roolia vahvistettava työhön aktivoinnissa, Eskelinen painotti.
Hyvä suuntaus on Vantaalle rakentuva Oppimiskampus, joka tulee valmistuttuaan tarjoamaan ratkaisuja myös maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Eskelinen korosti, että kampuksen yhteiskehittämiseen tarvitaan ministeriöiden, erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön, sekä valtioneuvoston yhteistyötä ja panostuksia.
Eskelinen halusi vielä muistuttaa, että aluekehittämisen saralla tulisi puhua enemmän siitä, mitä voisimme tehdä yhdessä asioiden eteenpäin viemiseksi, jotta pystymme taklaamaan Suomen haasteet. Maakuntien kilpailuasetelmaa on turha korostaa.
Tulisi puhua enemmän siitä, mitä voisimme tehdä yhdessä asioiden eteenpäin viemiseksi, jotta pystymme taklaamaan Suomen haasteet.
Samoilla linjoilla oli työ- ja elinkeinoministeriön Innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikkö Ilona Lundström loppukeskusteluissa.
– Jokainen euro, joka sijoitetaan kasvuun, tulee sijoittaa mahdollisimman kunnianhimoisesti. Siksi aluepoliittisen rahanjaon rinnalla tulee vahvistaa erityisesti innovaatiorahoituksen kansallista kilpailullisuutta, jotta hankkeiden laatu on korkea ja tulokset palvelevat koko maata. Se on selvää, että Uusimaa on huippuosaamisen maakunta, jolla on vahva kansainvälinen vetovoima, mutta se ole pois muulta Suomelta, vaan päinvastoin, Lundström sanoi.
Aluekehittämisen keskustelujen pohjalta pohdinta jatkuu syksyllä, kun uusi hallitus aloittaa työnsä. Silloin muovataan poliittisessa keskustelussa aluekehittämispäätöksen sisällöt ja painotukset koko hallituskaudelle.
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Uutinen
28.11.2024
Uusimaa mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa
Uudenmaan liitto osallistui Euroopan kilpailukykyisimpien ja varakkaimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20.11. Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.