Valtion ja Uudenmaan aluekehittämiskeskustelussa kolme kärkeä: hiilineutraalius, TKI-panostukset ja työllisyysaste
Valtion ja Uudenmaan edustajat kävivät tiistaina 15. helmikuuta vilkkaan aluekehittämiskeskustelun. Katse suunnattiin eteenpäin ja pöydällä olivat Uudellemaalle tärkeät kehittämisteemat: toimet kohti hiilineutraaliutta vuonna 2030, tutkimus- ja kehittämispanostusten nosto viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta sekä maakunnan työllisyysasteen kasvattaminen 80 prosenttiin.
– Olemme valinneet kunnianhimoiset teemamme niin, että Uudellemaalle tehtävät panostukset kertaantuvat koko Suomen eduksi. Alueemme tutkimus- ja kehittämissektorilla on paljon toteutumattomia mahdollisuuksia, joihin resursoimalla syntyy elinvoimaisuutta ja kasvua laajemminkin, sanoi maakuntajohtaja Ossi Savolainen.
Kestävin ratkaisuin kohti hiilineutraaliutta
Uusimaa on ottanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Alueelta löytyy hiilineutraaliuden ratkaisujen tekijöiksi vahvoja yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, joiden resurssit tulee turvata. Perustan tälle luo vankka yhteistyö valtion, kaupunkien ja yritysten kesken.
Aluekehittämisrahoituksella halutaan rakentaa Uudenmaan kiertotalouslaakso, joka on eri alojen asiantuntijoiden, yritysten, kuntien ja organisaatioiden yhteisö ja yhteiskehittämisen alusta. Kiertotalouslaakson vauhdittamiseksi Uusimaa valmistelee liittymistä ympäristöministeriön koordinoimaan vähähiiliseen kiertotalouden sopimukseen.
– Maakunnassa on kiertotalouden momentum, kunnissa tahtotilaa ja alueella paljon hankkeita ja tekemistä. Nyt tarvitaan riittävä rahoitus kehittämishankkeille, joilla Suomea viedään kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä, totesi johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Tärkeitä kehityskohteita ovat myös liikkumisen päästöt, joista kolmannes syntyy Uudellamaalla sekä rakentamisen päästöt. Liikkumisen päästöjen hillintään Uusimaa edellyttää kansallisia toimenpiteitä.
Tutkimuksen ja kehittämisen potentiaali käyttöön
VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara toi keskusteluun Uudenmaan roolin, kun tavoitellaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvua kansallisesti. Tavoitteena on tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin käytettävien panostusten nosto merkittävästi, Uudellamaalla vähintään viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nykyisellään osuus on noin 3,5 prosenttia.
Valtion suuntaan Uudenmaan vaatimuksena on lisäresurssit alueelle suunnattaviin kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahoihin. Kansallista rahoitusta halutaan ohjata EU-rahoitushakemusten valmisteluun.
– Alueemme toimijoiden osaaminen on kansainvälistä huipputasoa, mutta eurooppalaisessa verrokkiryhmässä suurena haasteena on saada julkinen rahoitus tehokkaammin kannustamaan tutkimus- ja kehittämisponnisteluihin, sanoi Vasara.
EU-tasolla ja kansainvälisesti rahoitusta on haettavissa paljon, mutta kilpailu euroista on äärimmäisen kovaa. Avainasemassa ovat yritysvetoiset kehitys- ja kokeiluympäristöt hankkeineen. Uudenmaan toimijat muistuttivat, että tutkimustoimintaan sijoitetut eurot antavat tällä alueella moninkertaisen tuoton.
Vieraskielisten suuri osuus on huomioitava työllisyyspalvelujen rahoituksessa
Uudenmaan erityispiirre on, että alueella asuu lähes 60 prosenttia koko Suomen vieraskielisistä, ja 15 prosenttia väestöstä on jo vieraskielisiä. Vieraskielisten työttömyys on selvästi lisääntynyt koronakriisin aikana ja lasku tulee olemaan selvästi hitaampaa kuin muualla Suomessa.
Vieraskielisten työllisyyspalvelut vaativat jopa 1,5–2-kertaista resursointia suhteessa kantaväestöön. Uudenmaan keskusteluosapuolet korostivat valtion edustajille, että vieraskielisten suuri osuus ja muuta väestöä alhaisempi työllisyysaste tulee huomioida täysimääräisesti työllisyyspalvelujen uudistuksessa. Kyse on kansallisesta haasteesta, joka kumuloituu Uudellemaalle.
Niin ikään lähes 40 prosenttia pääkaupunkiseudun yrityspalveluiden asiakkaista on jo vieraskielisiä.
– Tavoitteenamme on varmistaa pysyvä valtion osarahoitus, jolla mahdollistetaan Uudenmaan vieraskielisten yrityspalveluiden systemaattinen kehittäminen jatkuvasti kasvavaan tarpeeseen, painotti maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela Helsingin kaupungilta.
Myös Talent Boost -toimenpideohjelman resursoinnissa on otettava huomioon Uudenmaan avainasema kansainvälisen työvoiman ensisijaisena muuttokohteena. Talent Boost on työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoima poikkihallinnollinen asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuton ohjelma.
Uusimaa tavoittelee 80 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaikuttaisi merkittävästi myös koko Suomen työllisyysasteeseen.
Aluekehittämiskeskustelun tavoitteena valtion ja maakunnan yhteinen tilannekuva
Aluekehittämiskeskustelu on menettely, jossa valtio ja maakunta keskustelevat säännöllisesti alueen kehittämisen tilannekuvasta. Teemalähtöisen, poikkihallinnollisen keskustelun tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys maakunnan kehittämisen tavoitteista, toimintaedellytyksistä ja toimeenpanosta.
Tämänvuotisen Uudenmaan keskustelun teemat nousivat vaivatta Uusimaa-ohjelman kärjistä. Kaksi ja puolituntista keskustelua johti työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman. Maakunnan kommenttipuheenvuoroja esitti maakuntajohtajan lisäksi aluekehittämisen johtaja Juha Eskelinen Uudenmaan liitosta.
Keskustelun puheenvuorojen pitäjät olivat hiilineutraaliustavoitteen osalta Espoon kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala ja johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta, tutkimus- ja kehittämisteemasta VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston vararehtori Paula Eerola sekä työllisyystavoitteen osalta Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen, maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela Helsingin kaupungilta ja johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Elinvoimapäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Maakuntaohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta sekä AKKE-rahoitus. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Blogi
28.4.2026
Kuntien erilaistuminen tulee tehdä reippaasti ja hallitusti
Kunnat kulkevat kovaa vauhtia eri suuntiin ja tarvitsevat kukin omiin tarpeisiinsa sopivia ratkaisuja. Kunnilta ei puutu halua ja kykyä muuttua, nyt tarvitaankin valtiolta vahvaa luottamusta, että uudistukset saadaan tehtyä.
Uutinen
27.4.2026
Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan liiton edunvalvonnan linjaukset – Tähtäimessä Euroopan onnellisin maakunta
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui maanantaina 27. huhtikuuta. Kokouksessa hyväksyttiin Uudenmaan liiton edunvalvonnan linjaukset vuosille 2025–2029. Linjausten mukaan Uudenmaan menestys rakentuu kasvusta, kilpailukyvystä, saavutettavuudesta ja kestävästä ympäristöstä, jotka luovat perustan sujuvalle arjelle ja hyvinvoinnille.