We make transition -hankkeessa laadittiin kaikille avoin sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin toimintamalli
Vuonna 2024 päätettiin teettää pienimuotoinen kokeilu, jonka We make transition -hankkeen kohderyhmät valitsivat. Äänestyksen voitti sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin teettäminen kansalaisyhteiskunnan toimijalle.
Idean tausta-ajatuksena oli, ettei kansalaistoimijoiden tuottamia vaikutuksia osata aina tunnistaa esimerkiksi kunnissa. Tässä yhteydessä sosiaalisen vaikuttavuuden arvioiminen auttaa tunnistamaan ja tuomaan esiin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolia yhteiskunnassa. Arviointi teetettiin Oranssi ry:lle. Sen rinnalla kehitettiin myös kaikille avoin vaikutusten arvioinnin toimintamalli.
Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioiminen auttaa tunnistamaan ja tuomaan esiin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolia yhteiskunnassa.
− Oranssin toiminnasta on tehty aiemminkin esimerkiksi opinnäytetöitä, joiden tekijät ovat kuitenkin olleet Oranssin sisältä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ihan ulkopuolinen taho tutki meidän toimintaa. Etukäteen jännitti, entä jos meitä ei ymmärretä? Oranssi ry:n toiminnanjohtaja Emma Vuorio sanoo.
Arviointi suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Swecon asiantuntijoiden kanssa, ja prosessissa varmistettiin jatkuva vuoropuhelu Oranssin, Swecon ja Uudenmaan liiton välillä. Oranssia ei tarkasteltu vain tutkimuskohteena, vaan he olivat aktiivisesti mukana arviointityössä.
Kokeiluna Oranssin toiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi
Oranssin tavoitteita on rohkaista nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, tukea nuorten omaehtoista kulttuuri- ja kansalaistoimintaa sekä tehdä kulttuurista nuorisotyötä − olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti saavutettava. Toiminta pitää sisällään esimerkiksi Oranssin järjestämiä tapahtumia ja harrasteryhmiä sekä tilojen tarjoamista muiden toimijoiden käyttöön.
Arvioinnin aikana myös nuoret itse kertoivat kokevansa, että nuorten osallisuus ja toimijuus vahvistuu. Toiminnan vakiintuneisuuden merkitys tuli monen suusta. Se luo vaikuttavuutta ja pysyvyyttä, kun Oranssin tiloja ja osaamista osataan hyödyntää. Osaamista on kertynyt Oranssille ja silloin muutkin osaavat sitä hyödyntää.
Arvioinnissa erotetaan toisistaan sanat vaikutus ja vaikuttavuus. Vaikutuksella tarkoitetaan välittömiä muutoksia, jotka syntyvät toiminnan seurauksena. Esimerkiksi kohtaamiset, uudet taidot, kulttuurielämykset ja osallisuuden tunteen vahvistuminen ovat konkreettisia vaikutuksia.
Vaikuttavuus puolestaan viittaa pidemmän aikavälin muutoksiin, kuten yhteisön vahvistumiseen, uusien toimintatapojen vakiintumiseen ja organisaation aseman vakiintumiseen. Se kertoo, miten hyvin kansalaisyhteiskunnan toimijat onnistuvat edistämään sosiaalista hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta pitkäjänteisesti.
Oranssin toiminnassa tunnistettiin muun muassa seuraavia vaikutuksia ja vaikuttavuutta:
- Vaikutukset: Nuorille syntyy uusia mahdollisuuksia osallistua toimintaan, hankkia taitoja ja kokea osallisuuden tunnetta. Oranssi mahdollistaa muiden järjestöjen toimintaa tarjoamalla tiloja.
- Vaikuttavuus: Nuorten osallisuus ja omaehtoinen toiminta vahvistuvat, mikä oman elämän suunnan löytymistä ja jopa ammatillisen polun löytymistä. Lisäksi Oranssi on vakiinnuttanut asemansa yhteisön keskuudessa ja toimii tietotaidon jakajana myös muille järjestöille.
Kaikille avoin toimintamalli sosiaalisen vaikuttavuuden arviointiin
Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointiin kehitettiin myös toimintamalli, joka on julkinen ja kaikkien organisaatioiden hyödynnettävissä. Sen ensisijainen kohderyhmä ovat kansalaisyhteiskunnan toimijat, jotka haluavat tarkastella toimintansa vaikutuksia ja vaikuttavuutta.
− Mallin suunnittelussa on huomioitu erityisesti käyttöystävällisyys, jotta se olisi mahdollisimman kevyt ja helppo soveltaa eri organisaatioiden tarpeisiin, kertoo Kirsi Pulkkinen Sweco Finlandilta.
Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin toimintamalli on joustava ja sovellettavissa eri käyttötarpeisiin. Arvioinnin voi kohdentaa organisaation koko toimintaan tai vain tiettyihin osa-alueisiin. Yhtenä alkuperäisenä tausta-ajatuksena oli, että kohdeorganisaatio voisi hyödyntää tuloksia perustellessaan toimintansa vaikuttavuutta esimerkiksi kunnalle tai mahdolliselle muulle rahoittajalle.
Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin toimintamalli on joustava ja sovellettavissa eri käyttötarpeisiin.
Arviointia voi kuitenkin lähestyä myös niin, että se palvelee ensisijaisesti organisaatiota itsessään: Mitkä ovat meidän vahvuuksia? Mitä meidän taas kannattaa kehittää? Arvioinnin teettäminen voi myös auttaa priorisoimaan organisaation tekemistä: Mihin toimintaan kannattaa panostaa, entä mikä ei tuota vaikutuksia?
− Jokin toiminta voi tulla tarpeettomaksi. Jotkin tavat tai toimet voi muuttua epärelevantiksi. Voidaan myös havaita, että jokin muka-epärelevantti asia onkin vahvuus, johon kannattaa panostaa, kertoo Kirsi Pulkkinen Sweco Finlandilta.
Tulokset auttavat myös organisaatiota viestimään oman toiminnan merkityksestä.
Tutustu julkaisuun:
We make transition -hankkeen tavoitteena on tiivistää julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä kestävyystyössä. Lue lisää hankkeesta
Lisätietoja:
Miranda Sundholm
Projektipäällikkö
miranda.sundholm@uudenmaanliitto.fi
We Make Transition -hanke, Baltic Sea Region -ohjelman kansallinen viestintä
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Uutinen
2.4.2025
Miten luodaan tiloille uutta elinvoimaa? – Luvassa kaksi mielenkiintoista puheenvuoroa 10.4.
Hyötykasviyhdistys osti Annalan huvilan Helsingin kaupungilta vuonna 2017. Nykyisin vapaaehtoiset pitävät huvilassa tapahtumakahvilaa ja kiinteistöyhtiö vuokraa tiloja yksityisiin ja yhteisötapahtumiin. We make transition -hanke esittelee huhtikuussa kaksi mielenkiintoista esimerkkiä, joissa kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kehittäneet rakennuksille uutta elämää.
Uutinen
3.6.2024
Uudenmaan murrosareenassa kohtasivat alueen kuntien ja kansalaisyhteiskunnan toimijat
Uudenmaan liiton luotsaama We make transition -hanke järjesti huhti-toukokuussa Demos Helsingin kanssa Kiertotalousmurrosareenan eli työpajasarjan, jossa eri toimijat pääsivät rakentamaan kestävän tulevaisuuden muutospolkuja. Aiheiksi valikoituivat jakamistalous sekä tilojen ja rakennusten kestävä käyttö.