Canemuren kuulumisia: Katse kohti hyvien hillintätoimien jalkauttamista
Maakunnan ilmastotyötä tukevan Canemure-hankkeen ensimmäinen kolmivuotiskausi päättyy lokakuun lopussa. Samalla hanketyön painopiste kääntyy tiekarttatyöstä kohti käytännön ilmastotoimien edistämistä.
Hankkeen tavoitteena on saada kullakin hankealueella liikkeelle 15 hillintätoimenpidettä ja viisi näitä tukevaa tutkimus- ja innovaatiohanketta. Jatkamme syksyn aikana kuntien hyvien hillintäkäytäntöjen kartoittamista ja tunnistamme toimenpiteitä, jotka parhaiten tukisivat muiden Uudenmaan kuntien ilmastotyötä. Näitä lähdetään viemään yhteistyössä eteenpäin pääosin vuoden 2023 aikana.
Hyvien käytäntöjen haussa hyödynnetään myös muiden alueiden ja Canemure-osahankkeiden kokemuksia. Uudenmaan osahankkeet ovat edenneet hyvin, vaikka koronatilanne onkin aiheuttanut haasteita.
Porvoon Canemure-osahanke edistää rakennusten elinkaaritehokkuutta
Porvoossa useassa julkisessa rakennuksessa käyttöönotettu tekoälyyn pohjautuva lämmönohjauspalvelu on saanut aikaan lupaavaa energiansäästöä, mutta todellinen teho nähdään vasta tulevan lämmityskauden jälkeen.
Keskuskouluun on puolestaan asennettu energiaekosysteemi, joka käyttää lämmitykseen pääosin matalalämpöisen kaukolämmön paluuveden sisältämää energiaa sekä optimoi rakennuksen sähkön ja lämmön kulutusta. Tämä hanke jatkuu järjestelmien optimoinnin ja talvikauden 2021–22 tulosten tulkinnan muodossa.
Käynnissä on myös osahanke, jossa kuntalaisia kannustetaan energiansäästöön tuomalla energian kulutus näkyväksi pilottikohteen infonäytöllä. Jatkossa kokeilua on tarkoitus laajentaa koskemaan muitakin julkisia rakennuksia ja näyttää energian kulutus myös kaupungin verkkosivuilla.
> Lue lisää hankkeesta Porvoon kaupungin sivuilta(Siirryt toiseen palveluun)
Lohjalla asuntomessut vietiin onnistuneesti läpi kesällä 2021
Ilmastoasiat olivat asuntomessuilla näkyvästi esillä. Messujen teemoista juuri ilmastonäkökulma sai eniten mediahuomiota. Messujen Vihreä teko -palkinnon sai TA-Asumisoikeus Oy.
Hankkeen aikana keskusteltiin laajasti ilmastoasioiden huomioimisesta rakentamisessa, esimerkiksi energiatehokkuuden osalta: kannattaako rakentaa energiatehokkaasti, vähentää käytön aikaista kulutusta vai suunnata katse materiaaleihin.
Kysymys on monipolvinen, mutta erityyppisiä messukohteita suunniteltaessa huomattiin, että tärkeintä on huomioida materiaaliluokkien sisäinen vaihtelu päästövaikutusten suhteen. Tarkoituksenmukaista on myös käyttää tuotteita, jotka ovat vapaasti saatavilla markkinoilla. Messukohteiden hiilijalanjälkeä voi tutkailla Lohjan virtuaalimessuilla.
Alueelle laaditut rakentamistapaohjeet ovat hyvä pohja kestävien ratkaisujen edistämisessä Lohjan kaavoituksessa laajemminkin, ja niiden ilmastokirjauksia onkin jo sovellettu kahdella muulla suunnittelualueella. Canemure-hanketta laitetaan messujen osalta nyt pakettiin, mutta työ kestävien ratkaisujen parissa jatkuu.
> Tutustu rakentamistapaohjeisiin ja messualueeseen(Siirryt toiseen palveluun)
Helsingin kaupunki tutkii hiilijalanjälkikriteerien käyttöä kestävien hankintojen edistämisessä
Helsingin kaupungin Canemure-hankkeessa hyviä tuloksia on saatu muun muassa kadun peruskorjauksen suunnittelussa Hämeentiellä Arabian katuosuudella, asuinkerrostalojen peruskorjauksen suunnittelussa Kontulassa sekä kaupungin työvaatehankintojen kehittämisessä yhteistyössä Palvelukeskus Helsingin kanssa.
Hyödyntämällä ilmastoviisaan suunnittelun suosituksia varsinaisessa Hämeentien Arabian katuosuuden urakassa, voidaan kadun peruskorjauksessa saavuttaa niin kustannusten kuin päästöjenkin osalta noin kolmanneksen säästöt. Rakentamisen ja työvaatehankintojen lisäksi Helsingissä on pureuduttu myös elintarvikkeiden sekä ruoka- ja ravintolapalveluiden ilmasto- ja vastuullisuuskriteeristön kehittämiseen. Ruuan tuotannon ja kulutuksen ilmastovaikutukset on huomioitu myös uudessa Uusimaa-ohjelmassa.
Loppuvuodesta Helsingin Canemure-hankkeessa ollaan siirtymässä pilotointivaiheesta toiseen vaiheeseen, jossa tavoitteena on osaamisen kehittäminen, hyvien käytäntöjen skaalaaminen ja hankintojen vaikuttavuuden arvioinnin edistäminen. Myös projektiryhmässä tapahtuu muutoksia projektikoordinaattorin Reetta Huomon ja projektiasiantuntijan Hanna-Mari Juvosen jäädessä vanhempainvapaalle. Hankkeen koordinointivastuussa aloitti projektikoordinaattori Miia Herzon 15.10.
Helsingin vähähiilisten hankintojen kehittäminen on saanut huomioita myös kansainvälisellä tasolla ja Canemure-osahanke valittiin finaaliehdokkaaksi Procura+ -verkoston palkintokilpailun Procurement Initiative of the Year 2021 –kategoriassa. Kategoriavoittajat selviävät loppuvuodesta.
Lue lisää Helsingin kaupungin sivuilla:
> Ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet mukaan peruskorjaushankkeisiin(Siirryt toiseen palveluun)
Hyvinkäällä edistetään liikkumisen vähähiilisiä ratkaisuja ja palveluita
Hyvinkäällä korona on vaikeuttanut joukkoliikenteen kehittämistä, matkustajamäärien pudottua selvästi. Kaupunkipyörien käytöstä on sen sijaan positiivisia kokemuksia. Yhdessä Riihimäen kaupungin kanssa vuosina 2020-21 toteutettua kaksivuotista kokeilua on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina.
> Lue lisää Hyvinkään kaupunkipyöräpilotista(Siirryt toiseen palveluun)
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.