Elinkeinopalveluilla iso rooli TE-palvelujen uudistuksen onnistumisessa
Valtion TE-toimistojen tarjoamat työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025 alkaen. Ne kattavat sekä työnhakijoille suunnatut työllisyyspalvelut (T) että yrityksille suunnatut työvoima- ja elinkeinopalvelut (E). Yritysten kannalta kyse on merkittävästä muutoksesta. Kuitenkin julkisuudessa valtion elinkeinopalvelut ovat jääneet pahasti työllisyyspalveluiden katveeseen.
Mitä elinkeinopalveluiden siirto kuntien työllisyysalueille konkreettisesti tarkoittaa? Siitä keskusteltiin maanantaina 12. kesäkuuta Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen järjestämässä tilaisuudessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Paikalla oli kuntien elinkeinojohtajia sekä kehitysyhtiöiden, uusyrityskeskusten ja yrittäjäjärjestöjen edustajia Uudeltamaalta.
Mitä ovat elinkeinopalvelut?
Valtiolta työllisyysalueille siirtyvät elinkeinopalvelut ovat osittain epäselviä myös kunnille, palveluita käyttävistä yrityksistä puhumattakaan. Kunnilla on jo nyt yrityksen elinkaaren kattavia perustamis-, elinvoima- ja sijoittumispalveluita. Tätä hämmentää, kun nyt puhutaan valtiolta kuntiin siirtyvistä E-kirjaimen mukaisista ”elinkeinopalveluista”.
Työnhakijat asioivat vuodesta 2025 alkaen TE-toimistojen sijasta kuntien muodostamilla työllisyysalueilla. Käytännössä TE-toimiston yrityksille nykyisin tarjoamat työnantajapalvelut, kuten työpaikkojen ilmoittaminen ja yritysten rekrytointi-, palkkatuki- ja starttirahapalvelut, siirtyvät aloittaville työllisyysalueille. Sen sijaan valtiolle jää merkittävä rooli eräissä valtakunnallisissa toimintamalleissa ja -palveluissa, esimerkiksi kansainvälisissä työvoimapalveluissa.
Käytännössä TE-toimiston yrityksille nykyisin tarjoamat työnantajapalvelut siirtyvät aloittaville työllisyysalueille.
Mahdollisuuksia panostaa oman alueen toimiviin palveluihin
Muutoksessa on paljon mahdollisuuksia. Suomalainen yrityskenttä on heterogeeninen. Lähes 70 prosenttia suomalaisista yrityksistä on yksinyrittäjiä, joiden tarpeet eroavat suurista työnantajayrityksistä. Vaikka valtion tarjoamat elinkeinopalvelut kattavatkin käytännössä kaiken kokoiset yritykset ja koko yrityksen elinkaaren, yrittäjien keskuudessa ne mielletään usein vastaavan enemmän suurten kuin pienten yritysten tarpeisiin.
Valtion tarjoamien elinkeinopalveluiden todettiinkin olevan kohtuullisen huonosti tunnettuja varsinkin pienten yritysten ja yksinyrittäjien keskuudessa. Tässä on TE-palvelujen uudistuksen yksi mahdollisuus. Omaan kuntaan tai sen kehitysyhtiöön on pienillä yrityksillä jatkossa kenties matalampi kynnys olla yhteydessä kuin valtiota edustavaan TE-toimistoon, jolloin palvelutkin toivottavasti löytävät tarvitsijansa sujuvammin.
Työllisyysalueet voivat räätälöidä palvelut vastaamaan oman alueensa yritysten profiilia ja tarpeita sekä kytkeä elinkeinopalvelut tiiviimmin osaksi alueellisia yrityspalveluita.
Työnantajapalveluiden siirtyessä työllisyysalueille alueet voivat nykyistä saumattomammin panostaa oman alueensa toimiviin yritys- ja elinvoimapalveluihin, kattaen myös aiemmin TE-toimiston tarjoamat työnantaja- ja yrityspalvelut. Työllisyysalueet voivat räätälöidä palvelut vastaamaan oman alueensa yritysten profiilia ja tarpeita sekä kytkeä elinkeinopalvelut tiiviimmin osaksi muita kunnan, kehitysyhtiöiden ja muiden toimijoiden jo nyt tarjoamia alueellisia yrityspalveluita.
TEM:n mukaan TE-uudistuksessa kuntien, työllisyysalueiden ja esimerkiksi kehitysyhtiöiden roolien uudistus on mahdollista tehdä kohtuullisen puhtaaltakin pöydältä kulloisenkin lainsäädännön puitteissa. Mitä elinkeinopalveluita tuottaa jatkossa kunta ja mitä esimerkiksi kehitysyhtiö, on pitkälti kuntien oma asia, toki TE2024- ja muu lainsäädäntö huomioiden.
TEM:n mukaan TE-palveluita ohjaavaa lainsäädäntöä voidaan tulevina vuosina kehittää senkin mukaan, mikä on kuntien tahtotila. Myös markkinaehtoisuus on otettava huomioon palveluiden tuottamisessa yrityksille.
Uudistuksesta toivotaan myös osittaista ratkaisua Uudenmaan ELY-keskuksen muuta maata selvästi pienempiin resursseihin tarjota neuvontaa ja palveluita alueen yrityksille.
Erityisesti Uudellamaalla esiintyviä kysymyksiä on ratkaistava
Käytännössä yritys voi vuodesta 2025 alkaen valita, minkä työllisyysalueiden palveluita se hyödyntää riippumatta yrityksen sijaintikunnasta. Hyvin toimivien työllisyysalueiden palvelut vahvistavat alueen vetovoimaisuutta ja kisaa yrityksistä, mutta saattavat myös ruuhkauttaa monipuolisempaa elinkeinopalvelua tarjoavan työllisyysalueen palvelut.
Siksi olisi tärkeää, että palveluiden korkea taso ja tasalaatuisuus pystytään varmistamaan kaikilla alueilla, eikä työnantaja- ja yrityspalveluiden laadussa ja saatavuudessa tulisi syntyä suuria alueellisia eroja. Erityisesti Uudellamaalla, joka on maakunnista väestöllisesti ja kehityseroiltaan heterogeenisin, tämä on yritysten näkökulmasta erittäin tärkeää kysymys.
Muutosturva tulee olemaan toiminto, jossa tarvitaan erityisen paljon työllisyysalueiden välistä tiivistä yhteistyötä.
Uudistuksen myötä myös valtion yrityksille tarjoamat muutosturvapalvelut siirtyvät vuonna 2025 valtiolta kuntiin. Uudellamaalla sijaitsee puolet Suomessa toimivien yritysten pääkonttoreista. Varsin usein valtakunnalliset ja ylialueelliset muutosneuvottelut käydään pääkonttorilla, vaikka neuvotteluiden kohteena olevaa henkilöstöä työskentelisi muualla.
Tämä edellyttää erityisesti pääkaupunkiseudulla merkittäviä resursseja ja erityisosaamista yritysten muutosturvaneuvontaan, kun oman työllisyysalueen rinnalla ratkotaan usein myös muissa kunnissa ja maakunnissa sijaitsevien toimipaikkojen asioita. Muutosturva tulee olemaan toiminto, jossa tarvitaan erityisen paljon työllisyysalueiden välistä tiivistä yhteistyötä.
TE-uudistus kaikkineen edellyttää syntyviltä työllisyysalueilta saumatonta yhteistyötä ja tiedonkulkua alueiden välillä, mutta myös muiden yrityspalvelua tuottavien toimijoiden, kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen sekä valtion suuntaan. Yritysasiakkaan katkeamaton palvelupolku alueelta kansallisiin Team Finland -palveluihin (mm. Business Finland) on erittäin tärkeää.
Valtion ja työllisyysalueiden asiakasjärjestelmien tulee olla yhteensopivia. Myös tietosuojakysymys nousee vahvasti, mutta toisaalta jo nyt on mahdollista se, että henkilötietoja voidaan luovuttaa eteenpäin, kun on asiakkaan lupa. Tässä yhteistyö tulee olemaan vahvuus ja voimaa.
Jotta totuus ei unohtuisi
Varsinkin yrittäjäjärjestön vahva sanoma oli, että nimenomaan yritykset ovat kuitenkin niitä, jotka työllistävät, ei valtio tai kunta. Kuntien työllisyysmenojen näkökulmasta on tärkeää panostaa T- eli työllisyyspalveluihin, mutta vähintään yhtä tärkeää on panostaa kuntien elinvoimaisuutta ja yritysten työvoiman saatavuutta ja työpaikkoja vahvistaviin E- eli elinkeinopalveluihin. Uudenmaan Yrittäjien aluejohtaja Petri Ovaska nostikin, että on tärkeää, että yrittämisen edellytykset turvataan kaikissa kunnissa ja työllisyysalueilla, ja työnantaja- ja yrityspalvelut vastaavat yritysten tarpeisiin.
Siinä missä hallitusneuvotteluissa on käyty vääntöä maahanmuutosta ja yritysten tarvitsemista kansainvälisistä osaajista, TE-uudistuksen onnistunut läpivienti on seuraavat vuodet kuntien suurimpia haasteita yritysten kaikkinaisessa työllisyydenhoidossa.
TE-uudistuksen onnistunut läpivienti on seuraavat vuodet kuntien suurimpia haasteita yritysten kaikkinaisessa työllisyydenhoidossa.
Erityisesti näin on Uudellamaalla, missä sijaitsee kolmannes Suomen yrityksistä ja 40 prosenttia kaikista yksityisen sektorin työpaikoista. Maakuntaan on muun muassa keskittynyt kansainvälisen tason työpaikkoja, joista monelle toiminnolle ainoastaan ulkomaat ovat vaihtoehto toimimiselle Uudellamaalla. TE-uudistuksen onnistumisella on suora ja kriittinen heijastusvaikutus ei vain täällä Uudellamaalla, vaan myös muualla Suomessa toimivien yritysten työvoiman saatavuuteen ja menestymiseen.
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
15.11.2024
Lohjan Pekka Puistosalo: ”Länsi-Uusimaa on tulevaisuuden mahdollisuuksien alue”
Pekka Puistosalo työskentelee kaupunkirakennejohtajana Lohjan kaupungilla. Hän johtaa toimialaa, joka vastaa esimerkiksi kaupunkitekniikasta, kaavoituksesta, joukkoliikenteestä, ympäristönsuojelusta, elinkeinoasioista ja työllisyysalueen valmistelusta.
Artikkeli
9.8.2024
Teknologiset ratkaisut tuovat uutta elämää kulttuurialalle
Digitaaliset kaksoset kulttuurialan ekosysteemin elvyttämisessä -hanke avasi uusia näkymiä taiteeseen ja kulttuuriin teknologian avulla. Uudenmaan liitto tuki hanketta alueellisen kehittämisen ja elinvoiman AKKE-rahoituksella.