Kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite luo tilaa kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille
Loppuvuodesta 2021 Uudenmaan maakuntavaltuusto päätti aikaistaa maakunnan hiilineutraaliustavoitetta vuodesta 2035 vuoteen 2030. Viiden vuoden kiristys on hurja. Alueen asukkaiden ja yritysten kannalta on kuitenkin tärkeää, että hiilineutraalius saavutetaan mahdollisimman pian.
Hiilineutraaliuden nopeasti saavuttaminen suojaa elinympäristöjä, lisää kestävän kasvun edellytyksiä ja parantaa yhteisöjen toimintaedellytyksiä. Ilmastotoimista ajoissa tehtävät poliittiset päätökset selkeyttävät toimintaympäristöä sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoille. Päätökset myös luovat innovaatioille uutta tilaa.
Uusimaalaisen kunnan kannattaa olla kiinnostunut ilmastotyöstä juuri nyt
Aikaisilla hiilineutraaliustoimilla kunta antaa signaalin siitä, että se ymmärtää katsoa tulevaisuuteen ja haluaa rakentaa ja ylläpitää vakaata yhteiskuntaa.
Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa merkittäviä muutoksia kiihtyvällä aikataululla. Ilmaston lämmetessä tulemme kohtaamaan yhä enemmän ikäviä luonnonilmiöitä, kuten tulvia ja kuivuutta. Elonkirjon kavetessa myös rakas lähiluontomme tulee kärsimään. Ilman tervettä luontoa ei ole tervettä yhteiskuntaa.
Asiaa voi tarkastella myös talouden ja elinvoiman kautta. Vihreä siirtymä luo työpaikkoja, ja nopeasti toimivat organisaatiot saavat näistä isomman siivun kuin jälkijunassa tulevat. Ilmastotoimet ovat myös esimerkiksi energiatehokkuuden ja -säästämisen toimia. Resurssiviisaus säästää rahaa ja tekee hyvää ilmastolle.
Lisäpontta ilmastotoimien vauhdittamiseen antaa uusi ilmastolaki, joka näillä näkymin tulee sisältämään velvoitteen laatia kunnille omat ilmastosuunnitelmat.
Tämän vuosikymmenen aikana ratkaistaan, pystymmekö hillitsemään ilmastomuutosta niin paljon, että nykymuotoinen yhteiskuntamme sopeutuu tulevaan.
Uudenmaan ilmastoratkaisijalta monipuolista tukea kunnille
Oikeiden ilmastotoimien valinta ja toteuttaminen voi olla vaikeaa. Tähän haasteeseen vastatakseen Uudenmaan liitto käynnisti tämän vuoden alussa SILTA-hankkeen (Sitouttavan ilmastotyön malli Uudenmaan kunnille). Minä toimin tässä ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa Uudenmaan ilmastoratkaisijana. Hanke tarjoaa lisäkäsiä ja -tukea kuntien ilmastotyöhön.
Tavoitteenani on sitouttaa Uudenmaan kuntia ilmastotyöhön ja auttaa niitä laatimaan suunnitelmia tulevista ilmastotoimista. Tätä varten Uudenmaan liitto jakaa parhaita käytäntöjä ja toimenpide-ehdotuksia sekä järjestää ilmastotyöpajoja. Toiminta suunnitellaan vastaamaan kuntien tarpeita sekä resursseja ja kohdistetaan pääasiallisesti niihin kuntiin, jotka ovat vielä ilmastotyön alkumetreillä.
Toimenpideohjelmien konkretisoimiseksi tuemme myös toimenpiteiden hankkeistamisessa. Työstämme siis ideoita hankkeiksi määrittelemällä muun muassa tavoitteet, resurssit ja aikataulu. Järjestämme hanketyöpajoja, edistämme ylikunnallista yhteistyötä ja tuomme rahoitusohjelmia kuntien saataville.
Kaikki toimet ovat tarpeen ilmastotyössä. Tämän vuosikymmenen aikana ratkaistaan, pystymmekö hillitsemään ilmastomuutosta niin paljon, että nykymuotoinen yhteiskuntamme sopeutuu tulevaan.
Uudenmaan ilmastoratkaisijana olen auttamassa kuntia tekemään vaikuttavia ilmastovalintoja, jotka luovat kestävää kasvua ja hyvinvointia.
Kirjoittaja Erik Nyroos työskentelee ilmastoratkaisijana Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
Artikkeli
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.