Kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite luo tilaa kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille
Loppuvuodesta 2021 Uudenmaan maakuntavaltuusto päätti aikaistaa maakunnan hiilineutraaliustavoitetta vuodesta 2035 vuoteen 2030. Viiden vuoden kiristys on hurja. Alueen asukkaiden ja yritysten kannalta on kuitenkin tärkeää, että hiilineutraalius saavutetaan mahdollisimman pian.
Hiilineutraaliuden nopeasti saavuttaminen suojaa elinympäristöjä, lisää kestävän kasvun edellytyksiä ja parantaa yhteisöjen toimintaedellytyksiä. Ilmastotoimista ajoissa tehtävät poliittiset päätökset selkeyttävät toimintaympäristöä sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoille. Päätökset myös luovat innovaatioille uutta tilaa.
Uusimaalaisen kunnan kannattaa olla kiinnostunut ilmastotyöstä juuri nyt
Aikaisilla hiilineutraaliustoimilla kunta antaa signaalin siitä, että se ymmärtää katsoa tulevaisuuteen ja haluaa rakentaa ja ylläpitää vakaata yhteiskuntaa.
Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa merkittäviä muutoksia kiihtyvällä aikataululla. Ilmaston lämmetessä tulemme kohtaamaan yhä enemmän ikäviä luonnonilmiöitä, kuten tulvia ja kuivuutta. Elonkirjon kavetessa myös rakas lähiluontomme tulee kärsimään. Ilman tervettä luontoa ei ole tervettä yhteiskuntaa.
Asiaa voi tarkastella myös talouden ja elinvoiman kautta. Vihreä siirtymä luo työpaikkoja, ja nopeasti toimivat organisaatiot saavat näistä isomman siivun kuin jälkijunassa tulevat. Ilmastotoimet ovat myös esimerkiksi energiatehokkuuden ja -säästämisen toimia. Resurssiviisaus säästää rahaa ja tekee hyvää ilmastolle.
Lisäpontta ilmastotoimien vauhdittamiseen antaa uusi ilmastolaki, joka näillä näkymin tulee sisältämään velvoitteen laatia kunnille omat ilmastosuunnitelmat.
Tämän vuosikymmenen aikana ratkaistaan, pystymmekö hillitsemään ilmastomuutosta niin paljon, että nykymuotoinen yhteiskuntamme sopeutuu tulevaan.
Uudenmaan ilmastoratkaisijalta monipuolista tukea kunnille
Oikeiden ilmastotoimien valinta ja toteuttaminen voi olla vaikeaa. Tähän haasteeseen vastatakseen Uudenmaan liitto käynnisti tämän vuoden alussa SILTA-hankkeen (Sitouttavan ilmastotyön malli Uudenmaan kunnille). Minä toimin tässä ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa Uudenmaan ilmastoratkaisijana. Hanke tarjoaa lisäkäsiä ja -tukea kuntien ilmastotyöhön.
Tavoitteenani on sitouttaa Uudenmaan kuntia ilmastotyöhön ja auttaa niitä laatimaan suunnitelmia tulevista ilmastotoimista. Tätä varten Uudenmaan liitto jakaa parhaita käytäntöjä ja toimenpide-ehdotuksia sekä järjestää ilmastotyöpajoja. Toiminta suunnitellaan vastaamaan kuntien tarpeita sekä resursseja ja kohdistetaan pääasiallisesti niihin kuntiin, jotka ovat vielä ilmastotyön alkumetreillä.
Toimenpideohjelmien konkretisoimiseksi tuemme myös toimenpiteiden hankkeistamisessa. Työstämme siis ideoita hankkeiksi määrittelemällä muun muassa tavoitteet, resurssit ja aikataulu. Järjestämme hanketyöpajoja, edistämme ylikunnallista yhteistyötä ja tuomme rahoitusohjelmia kuntien saataville.
Kaikki toimet ovat tarpeen ilmastotyössä. Tämän vuosikymmenen aikana ratkaistaan, pystymmekö hillitsemään ilmastomuutosta niin paljon, että nykymuotoinen yhteiskuntamme sopeutuu tulevaan.
Uudenmaan ilmastoratkaisijana olen auttamassa kuntia tekemään vaikuttavia ilmastovalintoja, jotka luovat kestävää kasvua ja hyvinvointia.
Kirjoittaja Erik Nyroos työskentelee ilmastoratkaisijana Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.