Etelä-Suomen maakunnat: Vaikuttavuutta aluekehitykseen
Etelä-Suomen maakuntien hallitusten puheenjohtajat edellyttävät, että tulevan rakennerahastokauden 2028–2034 tärkeimmäksi tavoitteeksi asetetaan varojen käytön vaikuttavuus ja uuden kasvun mahdollistaminen. Puheenjohtajat muistuttavat, että paras vastine aluekehitysvaroille on saatu Etelä-Suomessa.
Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kokoontuivat Helsingissä 5. lokakuuta. Tapaamisessa hyväksyttiin yhteinen kannanotto.
Maakuntien kannanotto: Käytetyille euroille paras vastine Etelä-Suomessa
Eurooppalaista alue- ja rakennepolitiikkaa tehdään EU:n rakennerahastovaroilla. Rakennerahat jyvitetään jäsenmaiden kesken, ja niiden käyttö päätetään kansallisesti EU:n määrittämien suuntaviivojen pohjalta. Suomessa rakennerahojen kansallinen kohdentaminen ja varojen käytön säännöt päätetään siis Suomessa.
Varojen kohdennus maantieteellisin perustein johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön.
Historiallisesti Suomi on kohdentanut valtaosan rakennerahoista itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Ero eteläiseen Suomeen on vielä dramaattisempi, jos kohdennusta mitataan euroina asukasta kohden. Arviointien perusteella voidaan todeta, että maantieteellisin perustein toteutettu kohdennus johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön. Paras vastine käytetyille euroille on saatu niillä alueilla, joille Suomi kohdentaa vähiten aluekehitysvaroja eli Etelä-Suomessa.
Aluekehitysvarojen käytön oikeutus syntyy pyrkimyksestä tasoittaa kehityseroja jäsenmaiden välillä ja niiden sisällä sekä pyrkimyksestä synnyttää uutta innovatiivista ja kestävää kasvua koko Suomessa. Suomalainen käytäntö tarkastella kehitystä ja varojen kohdentamista maakunnittain ja suuralueittain peittää alleen aluekehityksen hienojakoisen kuvan: todellisuudessa kehityserot ovat suuret maakuntien ja suuralueiden sisällä. Tätä tilannetta ei korjata osoittamalla suurin osa varoista Itä- ja Pohjois-Suomeen, joissa ne kohdentuvat lopulta maakuntakeskuksiin.
Poikkeuksena on EU-jäsenyyssopimuksessa sovittu harvasta asutuksesta johtuva korvaus pysyvistä haitoista, joka kuuluu kokonaisuudessaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueille.
Seuraavalla rahoituskaudella tärkeimmiksi tavoitteiksi on asetettava varojen käytön vaikuttavuus ja kasvun mahdollistaminen.
Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liitot katsovat, että nykyinen toimintamalli asettaa sekä kansalaiset että yritykset kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Liitot edellyttävät, että rakennerahastokauden 2028–2034 valmistelu tehdään sekä kansallisesti että Euroopan unionissa siten, että tärkeimmiksi tavoitteiksi asetetaan varojen käytön vaikuttavuus ja uuden kasvun mahdollistaminen.
Muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen heijastevaikutukset alueiden kehitykselle ja lopulta Suomen kokonaisturvallisuudelle on välttämätöntä huomioida myös alue- ja rakennepolitiikassa. Tämänkin vuoksi aluekehitysrahoitus tulee kohdentaa avoimin, objektiivisin ja vaikuttavuuteen perustuvin kriteerein.
Tutustu myös näihin
Uutinen
22.4.2025
Uusimaa painottaa ruokainnovaatioiden merkitystä EU:n maatalouden ja ruoan visiossa
Euroopan komissio julkaisi helmikuussa visionsa maatalouden ja ruoan tulevaisuudesta. Uudenmaan liitto haluaa osallistua aktiivisesti keskusteluun EU:n tulevan maatalous- ja ruokapolitiikan ohjaavista periaatteista. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen ja sidosryhmien kanssa kannanoton, johon on koottu näkemyksiä komission visioon.
Uutinen
9.4.2025
Valtion aluehallinnon uudistus etenee: Uudellemaalle tulossa oma elinvoimakeskus
Valtion aluehallintoa uudistetaan perustamalla valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Uudellemaalle on tulossa oma elinvoimakeskus, mikä palvelee alueen väestöä ja yrityksiä. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota kaavoituksen ja lupaprosessien sujuvuuden turvaamiseen.
Uutinen
9.4.2025
Ennakointikamari: Kasvu syntyy osaamisesta – Hallituksen puoliväliriihessä on tunnistettava jatkuvan oppimisen merkitys
Uusimaalaiset koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja yritykset korostavat Ennakointikamarin kannanotossa jatkuvan oppimisen merkitystä. Osaaminen on avain kestävään kasvuun.
Artikkeli
25.3.2025
ALKE-keskustelujen keskiössä luonnon monimuotoisuus, henkinen kriisinkestävyys ja kasvutoimet – Jatkossa toiveena maakuntakohtaiset keskustelut
Valtio ja maakunnat käsittelivät ajankohtaisia teemoja 20.–21. maaliskuuta aluekehittämiskeskusteluissa eli ALKE-keskusteluissa. Keskusteluteemoina oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, henkinen kriisinkestävyys sekä alueellisten ja kansallisten toimien yhteensovitus talouskasvun vauhdittamiseksi.