Etelä-Suomen maakunnat: Vaikuttavuutta aluekehitykseen
Etelä-Suomen maakuntien hallitusten puheenjohtajat edellyttävät, että tulevan rakennerahastokauden 2028–2034 tärkeimmäksi tavoitteeksi asetetaan varojen käytön vaikuttavuus ja uuden kasvun mahdollistaminen. Puheenjohtajat muistuttavat, että paras vastine aluekehitysvaroille on saatu Etelä-Suomessa.
Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kokoontuivat Helsingissä 5. lokakuuta. Tapaamisessa hyväksyttiin yhteinen kannanotto.
Maakuntien kannanotto: Käytetyille euroille paras vastine Etelä-Suomessa
Eurooppalaista alue- ja rakennepolitiikkaa tehdään EU:n rakennerahastovaroilla. Rakennerahat jyvitetään jäsenmaiden kesken, ja niiden käyttö päätetään kansallisesti EU:n määrittämien suuntaviivojen pohjalta. Suomessa rakennerahojen kansallinen kohdentaminen ja varojen käytön säännöt päätetään siis Suomessa.
Varojen kohdennus maantieteellisin perustein johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön.
Historiallisesti Suomi on kohdentanut valtaosan rakennerahoista itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Ero eteläiseen Suomeen on vielä dramaattisempi, jos kohdennusta mitataan euroina asukasta kohden. Arviointien perusteella voidaan todeta, että maantieteellisin perustein toteutettu kohdennus johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön. Paras vastine käytetyille euroille on saatu niillä alueilla, joille Suomi kohdentaa vähiten aluekehitysvaroja eli Etelä-Suomessa.
Aluekehitysvarojen käytön oikeutus syntyy pyrkimyksestä tasoittaa kehityseroja jäsenmaiden välillä ja niiden sisällä sekä pyrkimyksestä synnyttää uutta innovatiivista ja kestävää kasvua koko Suomessa. Suomalainen käytäntö tarkastella kehitystä ja varojen kohdentamista maakunnittain ja suuralueittain peittää alleen aluekehityksen hienojakoisen kuvan: todellisuudessa kehityserot ovat suuret maakuntien ja suuralueiden sisällä. Tätä tilannetta ei korjata osoittamalla suurin osa varoista Itä- ja Pohjois-Suomeen, joissa ne kohdentuvat lopulta maakuntakeskuksiin.
Poikkeuksena on EU-jäsenyyssopimuksessa sovittu harvasta asutuksesta johtuva korvaus pysyvistä haitoista, joka kuuluu kokonaisuudessaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueille.
Seuraavalla rahoituskaudella tärkeimmiksi tavoitteiksi on asetettava varojen käytön vaikuttavuus ja kasvun mahdollistaminen.
Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liitot katsovat, että nykyinen toimintamalli asettaa sekä kansalaiset että yritykset kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Liitot edellyttävät, että rakennerahastokauden 2028–2034 valmistelu tehdään sekä kansallisesti että Euroopan unionissa siten, että tärkeimmiksi tavoitteiksi asetetaan varojen käytön vaikuttavuus ja uuden kasvun mahdollistaminen.
Muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen heijastevaikutukset alueiden kehitykselle ja lopulta Suomen kokonaisturvallisuudelle on välttämätöntä huomioida myös alue- ja rakennepolitiikassa. Tämänkin vuoksi aluekehitysrahoitus tulee kohdentaa avoimin, objektiivisin ja vaikuttavuuteen perustuvin kriteerein.
Tutustu myös näihin
Uutinen
15.4.2026
Päärataryhmä: Päärata kaksiraiteiseksi koko matkalle, Helsinki–Tampere-välille vähintään kolme raidetta
Pääradasta on kehitettävä korkeatasoinen, nopea ja toimintavarma liikenneväylä, joka on koko pituudeltaan kaksiraiteinen ja Helsinki–Tampere-välillä vähintään kolmeraiteinen. Tavoitteena on parantaa myös kansainvälisiä yhteyksiä. Pääradan kehittäminen edellyttää hallituskaudet ylittävää sitoutumista.
Uutinen
23.3.2026
Kasvu- ja vientimaakunnat esittävät toimia kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi
Kasvu- ja vientimaakunnat esittävät, että Suomeen laaditaan kansallinen ja alueellinen tilannekuva energiajärjestelmästä sekä vahvistetaan suomalaisten toimijoiden kykyä saada kilpailtua EU:n tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Toimilla vahvistetaan talouskasvua ja kokonaisturvallisuutta.
Uutinen
16.2.2026
Uusimaa peräänkuuluttaa korjauksia sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen rahoitusmalliin
Uudenmaan liitto sekä 32 Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajaa ottavat kantaa hallituksen esittämään muutokseen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen rahoituslaissa. Muutos merkitsisi Uudellemaalle arviolta noin 200 miljoonan euron heikennystä rahoitukseen.
Uutinen
15.12.2025
Linjamuutos – Länsiradalle mahdollisuus EU-rahoitukseen
EU:n jäsenvaltioiden vastuuministerit tapasivat maanantaina 15.12. aiheena muun muassa neuvoston kanta tulevaan CEF-ohjelmaan. Kokouksen tuloksena syntyi Suomelle merkittävä positiivinen käänne, kun CEF-prioriteettien listalle nousivat myös Tallinna–Helsinki–Tampere- ja Helsinki–Turku–Tukholma-yhteydet. Liikennehankkeiden on erittäin tärkeää olla mukana CEF-listalla, koska tämä tuo niille mahdollisuuden hakea EU-rahoitusta.