Etelä-Suomen maakunnat: Vaikuttavuutta aluekehitykseen
Etelä-Suomen maakuntien hallitusten puheenjohtajat edellyttävät, että tulevan rakennerahastokauden 2028–2034 tärkeimmäksi tavoitteeksi asetetaan varojen käytön vaikuttavuus ja uuden kasvun mahdollistaminen. Puheenjohtajat muistuttavat, että paras vastine aluekehitysvaroille on saatu Etelä-Suomessa.
Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kokoontuivat Helsingissä 5. lokakuuta. Tapaamisessa hyväksyttiin yhteinen kannanotto.
Maakuntien kannanotto: Käytetyille euroille paras vastine Etelä-Suomessa
Eurooppalaista alue- ja rakennepolitiikkaa tehdään EU:n rakennerahastovaroilla. Rakennerahat jyvitetään jäsenmaiden kesken, ja niiden käyttö päätetään kansallisesti EU:n määrittämien suuntaviivojen pohjalta. Suomessa rakennerahojen kansallinen kohdentaminen ja varojen käytön säännöt päätetään siis Suomessa.
Varojen kohdennus maantieteellisin perustein johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön.
Historiallisesti Suomi on kohdentanut valtaosan rakennerahoista itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Ero eteläiseen Suomeen on vielä dramaattisempi, jos kohdennusta mitataan euroina asukasta kohden. Arviointien perusteella voidaan todeta, että maantieteellisin perustein toteutettu kohdennus johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön. Paras vastine käytetyille euroille on saatu niillä alueilla, joille Suomi kohdentaa vähiten aluekehitysvaroja eli Etelä-Suomessa.
Aluekehitysvarojen käytön oikeutus syntyy pyrkimyksestä tasoittaa kehityseroja jäsenmaiden välillä ja niiden sisällä sekä pyrkimyksestä synnyttää uutta innovatiivista ja kestävää kasvua koko Suomessa. Suomalainen käytäntö tarkastella kehitystä ja varojen kohdentamista maakunnittain ja suuralueittain peittää alleen aluekehityksen hienojakoisen kuvan: todellisuudessa kehityserot ovat suuret maakuntien ja suuralueiden sisällä. Tätä tilannetta ei korjata osoittamalla suurin osa varoista Itä- ja Pohjois-Suomeen, joissa ne kohdentuvat lopulta maakuntakeskuksiin.
Poikkeuksena on EU-jäsenyyssopimuksessa sovittu harvasta asutuksesta johtuva korvaus pysyvistä haitoista, joka kuuluu kokonaisuudessaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueille.
Seuraavalla rahoituskaudella tärkeimmiksi tavoitteiksi on asetettava varojen käytön vaikuttavuus ja kasvun mahdollistaminen.
Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liitot katsovat, että nykyinen toimintamalli asettaa sekä kansalaiset että yritykset kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Liitot edellyttävät, että rakennerahastokauden 2028–2034 valmistelu tehdään sekä kansallisesti että Euroopan unionissa siten, että tärkeimmiksi tavoitteiksi asetetaan varojen käytön vaikuttavuus ja uuden kasvun mahdollistaminen.
Muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen heijastevaikutukset alueiden kehitykselle ja lopulta Suomen kokonaisturvallisuudelle on välttämätöntä huomioida myös alue- ja rakennepolitiikassa. Tämänkin vuoksi aluekehitysrahoitus tulee kohdentaa avoimin, objektiivisin ja vaikuttavuuteen perustuvin kriteerein.
Lisätietoja:
Ossi Savolainen
Maakuntajohtaja
ossi.savolainen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen käsiteltäväksi
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Artikkeli
4.11.2022
Atte Kaleva: Väestön ikääntyminen monen Euroopan kunnan ja alueen huolena
Maakuntavaltuuston jäsen Atte Kaleva edusti Uuttamaata Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallinnon kongressissa. Kongressi ei tarjonnut ilmiselviä ratkaisuja Uudenmaan haasteisiin, sillä Euroopan kunnat ja alueet ovat keskenään hyvin erilaisia. Kalevan mukaan Uudenmaan menestykselle tärkeitä seikkoja ovat työperäisen maahanmuuton helpottaminen, yrittämisen edellytysten parantaminen ja huippuosaamiseen sekä kiertotalouteen panostaminen.
Uutinen
24.10.2022
Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteille sinetti
Maakuntahallitus hyväksyi 24. lokakuuta Uudenmaan liiton hallitusohjelmatavoitteet kevään 2023 eduskuntavaaleihin ja tulevalle eduskuntavaalikaudelle. Ne ohjaavat liiton vaikuttamistyötä. Tavoitteet pohjautuvat Uusimaa-ohjelmaan sekä kuntatalouden ja hyvinvointialueiden uusimaalaisiin erityispiirteisiin.
Uutinen
24.10.2022
Maakuntahallitus 24.10.: Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui maanantaina 24. lokakuuta. Maakuntahallitus hyväksyi pienin tarkennuksin Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet kevään 2023 eduskuntavaaleihin ja tulevalle eduskuntavaalikaudelle. Kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahaa päätettiin myöntää kolmelle mittavalle kehittämishankkeelle. Lisäksi maakuntahallitus päätti perustaa Uudenmaan kiertotalouslaakso -hankkeen.
Blogi
12.10.2022
Pistetäänkö aluekehittäminen uusiksi?
Aluekehittämisessä on käännetty katse vuoteen 2040, kun työ- ja elinkeinoministeriössä on työstetty suuntaviivoja tuleville vuosille. Meille Uudenmaan liitossa vuosi 2040 näyttäytyy kovin erilaisena kuin tässä hetkessä kestävyyskysymysten, globalisaation ja kansainvälisen yhteistyön uusien muotojen takia, kirjoittaa Henna Hyytiä blogikirjoituksessaan.