Etelä-Suomen maakunnat: Vaikuttavuutta aluekehitykseen
Etelä-Suomen maakuntien hallitusten puheenjohtajat edellyttävät, että tulevan rakennerahastokauden 2028–2034 tärkeimmäksi tavoitteeksi asetetaan varojen käytön vaikuttavuus ja uuden kasvun mahdollistaminen. Puheenjohtajat muistuttavat, että paras vastine aluekehitysvaroille on saatu Etelä-Suomessa.
Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kokoontuivat Helsingissä 5. lokakuuta. Tapaamisessa hyväksyttiin yhteinen kannanotto.
Maakuntien kannanotto: Käytetyille euroille paras vastine Etelä-Suomessa
Eurooppalaista alue- ja rakennepolitiikkaa tehdään EU:n rakennerahastovaroilla. Rakennerahat jyvitetään jäsenmaiden kesken, ja niiden käyttö päätetään kansallisesti EU:n määrittämien suuntaviivojen pohjalta. Suomessa rakennerahojen kansallinen kohdentaminen ja varojen käytön säännöt päätetään siis Suomessa.
Varojen kohdennus maantieteellisin perustein johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön.
Historiallisesti Suomi on kohdentanut valtaosan rakennerahoista itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Ero eteläiseen Suomeen on vielä dramaattisempi, jos kohdennusta mitataan euroina asukasta kohden. Arviointien perusteella voidaan todeta, että maantieteellisin perustein toteutettu kohdennus johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön. Paras vastine käytetyille euroille on saatu niillä alueilla, joille Suomi kohdentaa vähiten aluekehitysvaroja eli Etelä-Suomessa.
Aluekehitysvarojen käytön oikeutus syntyy pyrkimyksestä tasoittaa kehityseroja jäsenmaiden välillä ja niiden sisällä sekä pyrkimyksestä synnyttää uutta innovatiivista ja kestävää kasvua koko Suomessa. Suomalainen käytäntö tarkastella kehitystä ja varojen kohdentamista maakunnittain ja suuralueittain peittää alleen aluekehityksen hienojakoisen kuvan: todellisuudessa kehityserot ovat suuret maakuntien ja suuralueiden sisällä. Tätä tilannetta ei korjata osoittamalla suurin osa varoista Itä- ja Pohjois-Suomeen, joissa ne kohdentuvat lopulta maakuntakeskuksiin.
Poikkeuksena on EU-jäsenyyssopimuksessa sovittu harvasta asutuksesta johtuva korvaus pysyvistä haitoista, joka kuuluu kokonaisuudessaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueille.
Seuraavalla rahoituskaudella tärkeimmiksi tavoitteiksi on asetettava varojen käytön vaikuttavuus ja kasvun mahdollistaminen.
Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liitot katsovat, että nykyinen toimintamalli asettaa sekä kansalaiset että yritykset kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Liitot edellyttävät, että rakennerahastokauden 2028–2034 valmistelu tehdään sekä kansallisesti että Euroopan unionissa siten, että tärkeimmiksi tavoitteiksi asetetaan varojen käytön vaikuttavuus ja uuden kasvun mahdollistaminen.
Muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen heijastevaikutukset alueiden kehitykselle ja lopulta Suomen kokonaisturvallisuudelle on välttämätöntä huomioida myös alue- ja rakennepolitiikassa. Tämänkin vuoksi aluekehitysrahoitus tulee kohdentaa avoimin, objektiivisin ja vaikuttavuuteen perustuvin kriteerein.
Tutustu myös näihin
Uutinen
18.4.2024
Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen Uudenmaan projektiryhmän työ käyntiin
Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen Uudenmaan projekti pyörähti käyntiin aloituskokouksella 18. huhtikuuta Uudenmaan liitossa. Uudistuksen tavoitteena on luoda yksi yhteinen valtionhallinnon ja kuntien asiakaspalveluverkko vuoteen 2030 mennessä. Alueellisen projektiryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Tuija Telén.
Uutinen
22.3.2024
Uudenmaan liitto mukaan Euroopan kaupunkipolitiikan julistukseen
Maakuntajohtaja Tuija Telén on allekirjoittanut Uudenmaan liiton puolesta Euroopan kaupunkien ja alueiden julistuksen kaupunkipolitiikan vahvistamiseksi. Julistuksessa esitetään konkreettisia suosituksia vaikuttavan ja kunnianhimoisen EU:n kaupunkipolitiikan rakentamiseen.
Blogi
12.3.2024
Tulevaisuus kasvaa kulttuurista, siitä ei ole viisasta leikata
Suomi on kerryttänyt vahvan kulttuurisen pääomansa sukupolvien työllä. Tarvitsemme aina elävän ja rikkaan kulttuurikentän, kehittyvät luovat alat ja kriittisen taiteilijakunnan pystyäksemme kuvittelemaan tulevaisuuden, jota kohti haluamme yhdessä kasvaa. Kartutetaan yhteistä kulttuurista pääomaamme, eikä leikata kestävästä kasvusta, kirjoittaa kulttuuriasiantuntija Katriina Rosavaara blogissaan.
Blogi
17.1.2024
Tervetuloa aluehallinnon uudistus!
Syksyllä käynnistynyt laaja valtion aluehallinnon uudistus on tällä hetkellä yksi keskeisimpiä asioita julkishallinnon kehittämisessä. Uudistuksessa yhdenmukaistetaan ja sujuvoitetaan valtion lupa- ja valvontakäytäntöjä. Samalla muodostetaan alueelliset elinvoimakeskukset. Maakuntajohtaja Tuija Telén painottaa blogissaan, että Uusimaa tarvitsee oman elinvoimakeskuksen.