Etelä-Suomen maakunnat: Vaikuttavuutta aluekehitykseen
Etelä-Suomen maakuntien hallitusten puheenjohtajat edellyttävät, että tulevan rakennerahastokauden 2028–2034 tärkeimmäksi tavoitteeksi asetetaan varojen käytön vaikuttavuus ja uuden kasvun mahdollistaminen. Puheenjohtajat muistuttavat, että paras vastine aluekehitysvaroille on saatu Etelä-Suomessa.
Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kokoontuivat Helsingissä 5. lokakuuta. Tapaamisessa hyväksyttiin yhteinen kannanotto.
Maakuntien kannanotto: Käytetyille euroille paras vastine Etelä-Suomessa
Eurooppalaista alue- ja rakennepolitiikkaa tehdään EU:n rakennerahastovaroilla. Rakennerahat jyvitetään jäsenmaiden kesken, ja niiden käyttö päätetään kansallisesti EU:n määrittämien suuntaviivojen pohjalta. Suomessa rakennerahojen kansallinen kohdentaminen ja varojen käytön säännöt päätetään siis Suomessa.
Varojen kohdennus maantieteellisin perustein johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön.
Historiallisesti Suomi on kohdentanut valtaosan rakennerahoista itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Ero eteläiseen Suomeen on vielä dramaattisempi, jos kohdennusta mitataan euroina asukasta kohden. Arviointien perusteella voidaan todeta, että maantieteellisin perustein toteutettu kohdennus johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön. Paras vastine käytetyille euroille on saatu niillä alueilla, joille Suomi kohdentaa vähiten aluekehitysvaroja eli Etelä-Suomessa.
Aluekehitysvarojen käytön oikeutus syntyy pyrkimyksestä tasoittaa kehityseroja jäsenmaiden välillä ja niiden sisällä sekä pyrkimyksestä synnyttää uutta innovatiivista ja kestävää kasvua koko Suomessa. Suomalainen käytäntö tarkastella kehitystä ja varojen kohdentamista maakunnittain ja suuralueittain peittää alleen aluekehityksen hienojakoisen kuvan: todellisuudessa kehityserot ovat suuret maakuntien ja suuralueiden sisällä. Tätä tilannetta ei korjata osoittamalla suurin osa varoista Itä- ja Pohjois-Suomeen, joissa ne kohdentuvat lopulta maakuntakeskuksiin.
Poikkeuksena on EU-jäsenyyssopimuksessa sovittu harvasta asutuksesta johtuva korvaus pysyvistä haitoista, joka kuuluu kokonaisuudessaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueille.
Seuraavalla rahoituskaudella tärkeimmiksi tavoitteiksi on asetettava varojen käytön vaikuttavuus ja kasvun mahdollistaminen.
Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liitot katsovat, että nykyinen toimintamalli asettaa sekä kansalaiset että yritykset kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Liitot edellyttävät, että rakennerahastokauden 2028–2034 valmistelu tehdään sekä kansallisesti että Euroopan unionissa siten, että tärkeimmiksi tavoitteiksi asetetaan varojen käytön vaikuttavuus ja uuden kasvun mahdollistaminen.
Muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen heijastevaikutukset alueiden kehitykselle ja lopulta Suomen kokonaisturvallisuudelle on välttämätöntä huomioida myös alue- ja rakennepolitiikassa. Tämänkin vuoksi aluekehitysrahoitus tulee kohdentaa avoimin, objektiivisin ja vaikuttavuuteen perustuvin kriteerein.
Tutustu myös näihin
Uutinen
15.12.2025
Linjamuutos – Länsiradalle mahdollisuus EU-rahoitukseen
EU:n jäsenvaltioiden vastuuministerit tapasivat maanantaina 15.12. aiheena muun muassa neuvoston kanta tulevaan CEF-ohjelmaan. Kokouksen tuloksena syntyi Suomelle merkittävä positiivinen käänne, kun CEF-prioriteettien listalle nousivat myös Tallinna–Helsinki–Tampere- ja Helsinki–Turku–Tukholma-yhteydet. Liikennehankkeiden on erittäin tärkeää olla mukana CEF-listalla, koska tämä tuo niille mahdollisuuden hakea EU-rahoitusta.
Uutinen
23.10.2025
Yhteysjohtaja Mikko Myllymäki haluaa vahvistaa maakunnan yhteistä ääntä ja vaikuttavuutta niin kotimaassa kuin EU-tasolla
Syyskuussa Uudenmaan liiton yhteysjohtajana aloittanut Mikko Myllymäki näkee Uudenmaan vahvuuksina monipuolisuuden, vahvan osaamisen ja innovatiivisuuden.
Uutinen
22.10.2025
Verotus ja hankinnat uusiksi – EU:ssa tarvitaan selkeät pelisäännöt kiertotalouteen
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uutta lainsäädäntöä kiertotalouteen (Circular Economy Act). Uudenmaan liitto ja Uudenmaan kiertotalouslaakso osallistuvat keskusteluun ja ovat valmistelleet sidosryhmien kanssa kannanoton tulevaan lainsäädäntöehdotukseen.
Uutinen
6.10.2025
Maakuntahallituksen uusi puheenjohtaja Jarno Limnell: Edessä ratkaisevat vuodet Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta
Uusi Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui ensimmäistä kertaa maanantaina 6. lokakuuta. Hallitus aloittaa työnsä ajankohtana, jolloin EU:ssa valmistellaan monivuotista rahoituskehystä, joka määrittää tulevaisuuden kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Suomen kannalta keskeistä on, että EU:sta saatava rahoitus suunnataan alueelle, jossa sillä on suurin vaikuttavuus.