Euroopan yrittäjyysalueiden edustajat kokoontuivat Helsingissä – IEER-hankkeelle kiitosta muutoksiin rohkaisemisesta
Seitsemän eurooppalaisen yrittäjyysalueen edustajat kokoontuivat Helsinkiin iEER-hankkeen päätöstapahtumaan. Hanke sai kiitosta rohkaisusta kestävän yrittäjyyden edistämiseen. Tilaisuudessa jaettiin myös kokemuksia innovaatioista, kuten Pohjois-Irlannissa käyttöönotetusta sosiaalisten vaikutusten arvioinnista julkisten hankintojen kilpailutuksessa.
Euroopan yrittäjyysalueita yhteen koonnut iEER-hanke saatettiin päätökseen 15.–16. syyskuuta Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa. Uudenmaan johtamassa hankkeessa mukana olleilla yrittäjyysalueilla on yhteinen tavoite kehittää alueidensa ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä yrittäjähenkisyyttä.
Hankkeen kahtena viimeisimpänä vuonna siinä on Uudenmaan lisäksi ollut mukana kuusi eurooppalaista aluetta, joissa tärkeänä tavoitteena on edistää kestävää ja osallistavaa yrittäjyyttä. Englanninkielisessä tapahtumassa oli mukana edustajia jokaiselta kumppanuusalueelta: Suomen Uusimaa, Saksan Brandenburg, Puolan Länsi-Pommeri, Iso-Britannian Pohjois-Irlanti, Irlannin Kerry, Espanjan Valencia ja Italian Marche. Uudeltamaalta hankkeeseen osallistui Uudenmaan liiton lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulu.
Kumppanuusalueet oppivat toisiltaan ja jakavat hyviä käytäntöjä
Euroopan alueilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli EU:n kestävyystavoitteiden saavuttamisessa, sillä käytännön työ tehdään paikallisesti. Hankkeen kumppanuusalueet ovatkin innokkaita oppimaan toisiltaan ja jakamaan hyväksi koettuja käytäntöjä.
Koko konsortio on pitänyt yhteistyötä erittäin hyödyllisenä, ja toivoo voivansa jatkaa sitä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Puolan Länsi-Pommerin alue voitti äskettäin Euroopan yrittäjyysaluepalkinnon vuodelle 2023. Länsi-Pommeri kehittyy nopeaa vauhtia, ja alueen edustaja kiittikin myös iEER-hankkeesta saamiaan oppeja kestävän yrittäjyyden edistämisessä– Kansainväliset kumppanimme ovat valaneet meihin rohkeutta muuttaa paikallista yrittäjyysekosysteemiämme ja asettaa uudenlaisia tavoitteita alueen kehitykselle, sanoi erityisasiantuntija Marta Ciesielska Länsi-Pommerista.
Ekosysteemiajattelu ja kokonaisvaltainen ajattelutavan muutos olikin keskusteluissa tärkeässä roolissa. Yrittäjähenkisyyttä ja innovaatiota tarvitaan myös julkisella sektorilla, jotta voimme yhä paremmin vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.
Innovaatio Pohjois-Irlannista: Sosiaalinen vaikuttavuus arvioitavaksi julkisissa hankinnoissa
Tapahtumassa keskusteltiin myös muun muassa julkisten hankintojen vaikuttavuudesta. Esimerkiksi Pohjois-Irlanti on ottanut käyttöön julkisten hankintojen toimintamallin, jossa tarjousten sosiaalinen vaikuttavuus pisteytetään kilpailutuksissa. Tarjoaja voi saada pisteitä esimerkiksi eettisestä toimitusketjusta ja vakaista työoloista, ja malli on käytössä alueen kaikissa suurissa julkisissa hankinnoissa.
– Olemme jo nähneet, että tällä on merkittävä positiivinen vaikutus. Toimintamallin ansiosta esimerkiksi 2 600 heikossa asemassa olevaa työnhakijaa on saanut työpaikan. Toisaalta toimintamallin toteuttaminen vaatii resursseja alueen viranomaisilta ja siksi myös vahvan poliittisen tuen, kertoi erityisasiantuntija Lisa Beers Pohjois-Irlannista.
Kuvat: Jussi Knuuttila
Tutustu hankkeen loppuraporttiin (englanniksi)
Lisätietoja:
Christine Chang
EU-erityisasiantuntija
christine.chang@uudenmaanliitto.fi
EU-hankevalmistelu, EU-palvelun kansainvälinen viestintä
Miranda Sundholm
Projektipäällikkö
miranda.sundholm@uudenmaanliitto.fi
We Make Transition -hanke, Baltic Sea Region -ohjelman kansallinen viestintä
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.12.2024
Euroopan unionin tulevat linjaukset vaikuttavat merkittävästi Uuteenmaahan ja sen kuntiin
Euroopan unionin lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta. EU vaikuttaa elämäämme ennen kaikkea sääntelyn, mutta myös rahoituksen kautta.
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.