Euroopan yrittäjyysalueiden edustajat kokoontuivat Helsingissä – IEER-hankkeelle kiitosta muutoksiin rohkaisemisesta
Seitsemän eurooppalaisen yrittäjyysalueen edustajat kokoontuivat Helsinkiin iEER-hankkeen päätöstapahtumaan. Hanke sai kiitosta rohkaisusta kestävän yrittäjyyden edistämiseen. Tilaisuudessa jaettiin myös kokemuksia innovaatioista, kuten Pohjois-Irlannissa käyttöönotetusta sosiaalisten vaikutusten arvioinnista julkisten hankintojen kilpailutuksessa.
Euroopan yrittäjyysalueita yhteen koonnut iEER-hanke saatettiin päätökseen 15.–16. syyskuuta Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa. Uudenmaan johtamassa hankkeessa mukana olleilla yrittäjyysalueilla on yhteinen tavoite kehittää alueidensa ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä yrittäjähenkisyyttä.
Hankkeen kahtena viimeisimpänä vuonna siinä on Uudenmaan lisäksi ollut mukana kuusi eurooppalaista aluetta, joissa tärkeänä tavoitteena on edistää kestävää ja osallistavaa yrittäjyyttä. Englanninkielisessä tapahtumassa oli mukana edustajia jokaiselta kumppanuusalueelta: Suomen Uusimaa, Saksan Brandenburg, Puolan Länsi-Pommeri, Iso-Britannian Pohjois-Irlanti, Irlannin Kerry, Espanjan Valencia ja Italian Marche. Uudeltamaalta hankkeeseen osallistui Uudenmaan liiton lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulu.
Kumppanuusalueet oppivat toisiltaan ja jakavat hyviä käytäntöjä
Euroopan alueilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli EU:n kestävyystavoitteiden saavuttamisessa, sillä käytännön työ tehdään paikallisesti. Hankkeen kumppanuusalueet ovatkin innokkaita oppimaan toisiltaan ja jakamaan hyväksi koettuja käytäntöjä.
Koko konsortio on pitänyt yhteistyötä erittäin hyödyllisenä, ja toivoo voivansa jatkaa sitä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Puolan Länsi-Pommerin alue voitti äskettäin Euroopan yrittäjyysaluepalkinnon vuodelle 2023. Länsi-Pommeri kehittyy nopeaa vauhtia, ja alueen edustaja kiittikin myös iEER-hankkeesta saamiaan oppeja kestävän yrittäjyyden edistämisessä– Kansainväliset kumppanimme ovat valaneet meihin rohkeutta muuttaa paikallista yrittäjyysekosysteemiämme ja asettaa uudenlaisia tavoitteita alueen kehitykselle, sanoi erityisasiantuntija Marta Ciesielska Länsi-Pommerista.
Ekosysteemiajattelu ja kokonaisvaltainen ajattelutavan muutos olikin keskusteluissa tärkeässä roolissa. Yrittäjähenkisyyttä ja innovaatiota tarvitaan myös julkisella sektorilla, jotta voimme yhä paremmin vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.
Innovaatio Pohjois-Irlannista: Sosiaalinen vaikuttavuus arvioitavaksi julkisissa hankinnoissa
Tapahtumassa keskusteltiin myös muun muassa julkisten hankintojen vaikuttavuudesta. Esimerkiksi Pohjois-Irlanti on ottanut käyttöön julkisten hankintojen toimintamallin, jossa tarjousten sosiaalinen vaikuttavuus pisteytetään kilpailutuksissa. Tarjoaja voi saada pisteitä esimerkiksi eettisestä toimitusketjusta ja vakaista työoloista, ja malli on käytössä alueen kaikissa suurissa julkisissa hankinnoissa.
– Olemme jo nähneet, että tällä on merkittävä positiivinen vaikutus. Toimintamallin ansiosta esimerkiksi 2 600 heikossa asemassa olevaa työnhakijaa on saanut työpaikan. Toisaalta toimintamallin toteuttaminen vaatii resursseja alueen viranomaisilta ja siksi myös vahvan poliittisen tuen, kertoi erityisasiantuntija Lisa Beers Pohjois-Irlannista.
Kuvat: Jussi Knuuttila
Tutustu hankkeen loppuraporttiin (englanniksi)
Lisätietoja:
Christine Chang
EU-erityisasiantuntija, EER-projektijohtaja
christine.chang@uudenmaanliitto.fi
EER-vuoden kokonaiskoordinointi, EU-hankevalmistelu, EU-palvelun kansainvälinen viestintä
Miranda Sundholm
Projektipäällikkö
miranda.sundholm@uudenmaanliitto.fi
We Make Transition -hanke, Baltic Sea Region -ohjelman kansallinen viestintä.
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Uutinen
31.3.2023
Eduskuntavaalien tulos Uudenmaan näkökulmasta on aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa 19.4.
Kun kevään eduskuntavaalien tulos on selvillä, seuraa hallituksen muodostaminen ja hallitusohjelman rakentaminen. Tulevaisuustutka-webinaarissa keskiviikkona 19.4. klo 8.00–9.00 luodaan tilannekuvaa siitä, mitä vaalitulos merkitsee Uudellemaalle ja miten se ennakoi tekemisen suuntaa.
Artikkeli
27.3.2023
Kuntien tulee tehdä ilmastosuunnitelmat – Avustushaku aukeaa huhtikuussa
Kaikille Suomen kunnille tulee laatia ilmastosuunnitelma, joka ohjaa kunnan toimintaa ilmastollisesti kestävään suuntaan. Siirtymäaika on pitkä ja olemassa olevat suunnitelmat huomioidaan, mutta lakimuutos antaa hienon mahdollisuuden terävöittää kunnan ilmastotyötä ja resursoida sitä pitkäjänteisesti.