Eurooppalainen yhteistyö on vahva mahdollisuus kiertotalouden edelläkävijöille
Uudenmaan kiertotalouslaakson projektipäällikkö Simo Karetie (kuvassa oik.) osallistui Circular Cities and Regions -konferenssissa Mobilising key stakeholders & transforming governance models -keskusteluun. Keskusteluun osallistuivat myös Oriana Romano, OECD (vas.), Astrid Hannes, CCRI Office ja Nina Wolf, Göteborg.
Kiertotalous on koko Eurooppaa puhuttava muutos. Uudenmaan kiertotalouslaakso on hakenut näkökulmia ja ideoita kiertotalouden edistämiseen Euroopasta ja muista Pohjoismaista.
Kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa hyvien käytäntöjen, esimerkkien ja innovaatioiden levittämisessä sekä kehitettyjen ratkaisujen skaalaamisessa. Kädenjälki muodostuu paikallisten ja alueellisten ratkaisujen laajemmasta vaikuttavuudesta ja kokemusten jakamisesta.
Kuntien rooli, rahoitus sekä ylituotanto ja ylikulutus puhututtivat Circular Cities and Regions -konferenssissa
– Alueet ja kunnat ovat keskeisessä roolissa kiertotalouteen siirtymisen johtamisessa. Laaja yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä on välttämätöntä muutoksen toteuttamiseksi, kertoo Uudenmaan kiertotalouslaakson projektipäällikkö Simo Karetie.
Circular Cities and Regions Initiative (CCRI) on Euroopan komission käynnistämä aloite, joka edistää kiertotaloutta Euroopan eri alueilla ja kaupungeissa. Uudenmaan maakunta on yksi aloitteen pilottialueista. Brysselissä Circular Cities and Regions -konferenssissa ja työpajoissa toisiaan tapasivat pilottialueet, projektit, kumppanit, EU ja muut toimijat.
Kuntien roolin vahvistamisessa keskeiseksi puheenaiheeksi nousi laajan yhteistyön tekeminen ja verkostojen rakentaminen. Julkiset hankinnat voivat olla yksi työkalu kiertotalouden sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön edistämiseen.
Julkiset hankinnat voivat olla yksi työkalu kiertotalouden sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön edistämiseen.
Rahoituksen saatavuus koetaan eri puolilla Eurooppaa merkittävänä pullonkaulana kiertotalouden edistämiselle. Rahoituksen monimutkaisuus ja siten asiakaslähtöisyys oli myös keskustelussa esillä.
– Kaikkia kiertotaloustoimijoita selkeästi askarruttaa, voidaanko materiaalien käytön vähentämisessä onnistua tuotteiden elinikää pidentämällä, materiaaleja kierrättämällä ja materiaalitehokkuutta parantamalla, vai onko välttämätöntä puuttua ylituotantoon ja ylikulutukseen. Tähän ei ole vielä oikein kenelläkään eväitä, mutta keskustelua siitä on syytä herätellä, Karetie pohtii.
Tapahtumaan osallistuneiden Uudenmaan, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen liittojen sekä kansainvälisen Treasource-hankkeen ratkaisut ja konseptit esimerkiksi materiaalivirtojen kartoituksessa, maamassojen koordinaatiossa ja julkisten hankintojen toteuttamisessa kiinnostivat erittäin paljon.
Kiertotalouden kehitysteemat laajasti esillä pohjoismaisessa kiertotalouden kärkitapahtumassa
Uudenmaan kiertotalouslaakso osallistui myös Reykjavikissa järjestettyyn Nordic Circular Summit -tilaisuuteen, joka on Pohjoismaiden suurin kiertotalouteen keskittyvä konferenssi. Tänä vuonna konferenssissa keskityttiin kiertotalouteen inhimillisten tekijöiden näkökulmasta. Tilaisuudessa pohdittiin myös, miten kiertotalouden siirtymää voidaan hyödyntää tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen nyt ja tulevaisuuden yhteiskunnissa.
Tapahtumassa käydyt keskustelut nostivat esille olennaisia kehitysteemoja matkalla kohti kestävän kehityksen tavoitteita. YK:n kestävän kehityksen tavoitevuoden 2030 lähestyessä huomio kiinnittyy erityisesti tarpeeseen tuoda kiertotaloutta käytäntöön. Kuten Islannin entinen presidentti Olafur Ragnar Grimsson totesi, toistaiseksi olemme muuttaneet lähinnä kiertotaloudesta käytävää keskustelua, emme todellisuutta. Presidentin toteamus toimi herätyksenä muutoksen kiireellisyydestä. Muutosten toteuttaminen käytännössä ja globaalisti on välttämätöntä, sillä jo nyt 75 prosenttia maapallon väestöstä elää Aasiassa ja Afrikassa.
Presidentin toteamus toimi herätyksenä muutoksen kiireellisyydestä.
Uudenmaan kiertotalouslaakson projektipäällikkö Simo Karetie puhui Kiertotalousyhteiskuntien rakennuspalikat -paneelissa, jossa keskusteltiin, miksi yhteiskuntamme eivät vielä ole täysin omaksuneet kiertotaloutta ja mitä askelia on otettava kohti kiertotalousyhteiskuntaa.
– Olennaista on tukea startup-kulttuuria painottaen tutkimukseen perustuvia lähestymistapoja. Meidän on mahdollistettava heidän työnsä ja edistymisensä samalla, kun opimme heidän kulttuuristaan ja työskentelytavoistaan, Karetie totesi.
Reykjavikin kaupunginjohtaja Dagur Eggertsson toi esille kaupunkien roolin ja kaupungistumisen vahvuudet kiertotalouden edistämisessä. Kaupungit voivat toimia edelläkävijöinä niin tiedon, osaamisen kuin innovaatioidenkin levittämisessä.
Konferenssissa esiteltiin myös erilaisia teemoja ja työkaluja, jotka voivat mahdollistaa kiertotalousmuutoksen. Pääviestinä oli, että emme kuitenkaan voi jäädä odottamaan vain sääntelyn tuomia velvoitteita. Jo nyt on hyvät edellytykset lähteä toteuttamaan muutosta niin yksittäisinä kuluttajina kuin päättäjinä julkishallinnossa ja yrityksissä. Lukuisat yritysesimerkit kiertotalouden liiketoimintamalleista tarjosivat inspiroivia näkymiä siitä, miten muutosta voidaan viedä käytäntöön.
Ihmisten rooli kiertotaloudessa on keskiössä, mutta muutoksen aikaansaaminen ei ole helppoa. Lineaariseen talouteen on totuttu yleisesti. Systeemisessä muutoksessa useiden tapojen ja käytäntöjen on muututtava samanaikaisesti. Muuttuvista tavoista voi kuitenkin tulla sosiaalisia normeja, jotka vauhdittavat muutosta.
Nordic Circular Summit järjestäjinä toimii viiden pohjoismaan yhteinen Nordic Circular Hotspot -projekti ja Pohjoismaisen ministerineuvoston Nordic Innovation.
Tutustu myös
Uudenmaan kiertotalouslaakso – Yhdessä kiertotalouden suunnannäyttäjiksi
Uudenmaan kiertotalouslaakso on kuntien, eri organisaatioiden, yritysten, tutkimuslaitosten ja asiantuntijoiden yhteisö – viemme yhdessä Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Artikkeli
9.1.2025
Monikriisin ratkaisut vaativat kuvittelun taitoa – sitä voi oppia ja opettaa
Julkista keskustelua leimaavat usein vaihtoehdottomuus, talousnäkökulma ja poliittisen mielikuvituksen puute. Ratkaisujen löytäminen monikriisiin edellyttää kuitenkin kykyä ajatella toisin, kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja erilaisia polkuja kestäviin elämäntapoihin, sanoo taiteen tohtori, tutkija ja esitystaiteilija Pilvi Porkola.
Blogi
8.1.2025
Luonto osana kuntien toimintaa
Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti turvaa ekosysteemipalvelut, kuten puhtaan veden, ilman ja ravinnon, joita suomalaiset tarvitsevat arjessaan, kirjoittaa Minna Pappila Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Blogi
19.12.2024
Ilmastonmuutos haastaa jokapäiväistä arkeamme ja yhteiskunnan toimivuutta – ilmastoriskitilaisuudessa tarkasteltiin Uudenmaan merkittävimpiä ilmastoriskejä
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt – ja tulee vaikuttamaan lähitulevaisuudessa yhä merkittävämmin – arjen toimivuuteen. Uudellamaalla on nyt tarkasteltu millaisia ilmastoriskejä alueelle ja sen toimijoihin kohdistuu sekä miten erilaiset alueelliset erityispiirteet näihin vaikuttavat.
Artikkeli
19.12.2024
Ilmastokasvo Simo Karetie on mukana luomassa kiertotalouden kotipesää Uudellemaalle
Simo Karetie työskentelee Uudenmaan kiertotalouslaakso -hankkeessa, jonka tavoitteena on viedä Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä yhdessä eri alojen asiantuntijoiden, yritysten, kuntien ja organisaatioiden kanssa.