Eurooppalainen yhteistyö on vahva mahdollisuus kiertotalouden edelläkävijöille
Uudenmaan kiertotalouslaakson projektipäällikkö Simo Karetie (kuvassa oik.) osallistui Circular Cities and Regions -konferenssissa Mobilising key stakeholders & transforming governance models -keskusteluun. Keskusteluun osallistuivat myös Oriana Romano, OECD (vas.), Astrid Hannes, CCRI Office ja Nina Wolf, Göteborg.
Kiertotalous on koko Eurooppaa puhuttava muutos. Uudenmaan kiertotalouslaakso on hakenut näkökulmia ja ideoita kiertotalouden edistämiseen Euroopasta ja muista Pohjoismaista.
Kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa hyvien käytäntöjen, esimerkkien ja innovaatioiden levittämisessä sekä kehitettyjen ratkaisujen skaalaamisessa. Kädenjälki muodostuu paikallisten ja alueellisten ratkaisujen laajemmasta vaikuttavuudesta ja kokemusten jakamisesta.
Kuntien rooli, rahoitus sekä ylituotanto ja ylikulutus puhututtivat Circular Cities and Regions -konferenssissa
– Alueet ja kunnat ovat keskeisessä roolissa kiertotalouteen siirtymisen johtamisessa. Laaja yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä on välttämätöntä muutoksen toteuttamiseksi, kertoo Uudenmaan kiertotalouslaakson projektipäällikkö Simo Karetie.
Circular Cities and Regions Initiative (CCRI) on Euroopan komission käynnistämä aloite, joka edistää kiertotaloutta Euroopan eri alueilla ja kaupungeissa. Uudenmaan maakunta on yksi aloitteen pilottialueista. Brysselissä Circular Cities and Regions -konferenssissa ja työpajoissa toisiaan tapasivat pilottialueet, projektit, kumppanit, EU ja muut toimijat.
Kuntien roolin vahvistamisessa keskeiseksi puheenaiheeksi nousi laajan yhteistyön tekeminen ja verkostojen rakentaminen. Julkiset hankinnat voivat olla yksi työkalu kiertotalouden sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön edistämiseen.
Julkiset hankinnat voivat olla yksi työkalu kiertotalouden sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön edistämiseen.
Rahoituksen saatavuus koetaan eri puolilla Eurooppaa merkittävänä pullonkaulana kiertotalouden edistämiselle. Rahoituksen monimutkaisuus ja siten asiakaslähtöisyys oli myös keskustelussa esillä.
– Kaikkia kiertotaloustoimijoita selkeästi askarruttaa, voidaanko materiaalien käytön vähentämisessä onnistua tuotteiden elinikää pidentämällä, materiaaleja kierrättämällä ja materiaalitehokkuutta parantamalla, vai onko välttämätöntä puuttua ylituotantoon ja ylikulutukseen. Tähän ei ole vielä oikein kenelläkään eväitä, mutta keskustelua siitä on syytä herätellä, Karetie pohtii.
Tapahtumaan osallistuneiden Uudenmaan, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen liittojen sekä kansainvälisen Treasource-hankkeen ratkaisut ja konseptit esimerkiksi materiaalivirtojen kartoituksessa, maamassojen koordinaatiossa ja julkisten hankintojen toteuttamisessa kiinnostivat erittäin paljon.
Kiertotalouden kehitysteemat laajasti esillä pohjoismaisessa kiertotalouden kärkitapahtumassa
Uudenmaan kiertotalouslaakso osallistui myös Reykjavikissa järjestettyyn Nordic Circular Summit -tilaisuuteen, joka on Pohjoismaiden suurin kiertotalouteen keskittyvä konferenssi. Tänä vuonna konferenssissa keskityttiin kiertotalouteen inhimillisten tekijöiden näkökulmasta. Tilaisuudessa pohdittiin myös, miten kiertotalouden siirtymää voidaan hyödyntää tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen nyt ja tulevaisuuden yhteiskunnissa.
Tapahtumassa käydyt keskustelut nostivat esille olennaisia kehitysteemoja matkalla kohti kestävän kehityksen tavoitteita. YK:n kestävän kehityksen tavoitevuoden 2030 lähestyessä huomio kiinnittyy erityisesti tarpeeseen tuoda kiertotaloutta käytäntöön. Kuten Islannin entinen presidentti Olafur Ragnar Grimsson totesi, toistaiseksi olemme muuttaneet lähinnä kiertotaloudesta käytävää keskustelua, emme todellisuutta. Presidentin toteamus toimi herätyksenä muutoksen kiireellisyydestä. Muutosten toteuttaminen käytännössä ja globaalisti on välttämätöntä, sillä jo nyt 75 prosenttia maapallon väestöstä elää Aasiassa ja Afrikassa.
Presidentin toteamus toimi herätyksenä muutoksen kiireellisyydestä.
Uudenmaan kiertotalouslaakson projektipäällikkö Simo Karetie puhui Kiertotalousyhteiskuntien rakennuspalikat -paneelissa, jossa keskusteltiin, miksi yhteiskuntamme eivät vielä ole täysin omaksuneet kiertotaloutta ja mitä askelia on otettava kohti kiertotalousyhteiskuntaa.
– Olennaista on tukea startup-kulttuuria painottaen tutkimukseen perustuvia lähestymistapoja. Meidän on mahdollistettava heidän työnsä ja edistymisensä samalla, kun opimme heidän kulttuuristaan ja työskentelytavoistaan, Karetie totesi.
Reykjavikin kaupunginjohtaja Dagur Eggertsson toi esille kaupunkien roolin ja kaupungistumisen vahvuudet kiertotalouden edistämisessä. Kaupungit voivat toimia edelläkävijöinä niin tiedon, osaamisen kuin innovaatioidenkin levittämisessä.
Konferenssissa esiteltiin myös erilaisia teemoja ja työkaluja, jotka voivat mahdollistaa kiertotalousmuutoksen. Pääviestinä oli, että emme kuitenkaan voi jäädä odottamaan vain sääntelyn tuomia velvoitteita. Jo nyt on hyvät edellytykset lähteä toteuttamaan muutosta niin yksittäisinä kuluttajina kuin päättäjinä julkishallinnossa ja yrityksissä. Lukuisat yritysesimerkit kiertotalouden liiketoimintamalleista tarjosivat inspiroivia näkymiä siitä, miten muutosta voidaan viedä käytäntöön.
Ihmisten rooli kiertotaloudessa on keskiössä, mutta muutoksen aikaansaaminen ei ole helppoa. Lineaariseen talouteen on totuttu yleisesti. Systeemisessä muutoksessa useiden tapojen ja käytäntöjen on muututtava samanaikaisesti. Muuttuvista tavoista voi kuitenkin tulla sosiaalisia normeja, jotka vauhdittavat muutosta.
Nordic Circular Summit järjestäjinä toimii viiden pohjoismaan yhteinen Nordic Circular Hotspot -projekti ja Pohjoismaisen ministerineuvoston Nordic Innovation.
Tutustu myös
Uudenmaan kiertotalouslaakso – Yhdessä kiertotalouden suunnannäyttäjiksi
Uudenmaan kiertotalouslaakso on kuntien, eri organisaatioiden, yritysten, tutkimuslaitosten ja asiantuntijoiden yhteisö – viemme yhdessä Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä.
Lisätietoja:
Simo Karetie
Projektipäällikkö
simo.karetie@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan kiertotalouslaakso, KOPPI-hanke
Tutustu myös näihin
Blogi
12.6.2026
Ilmastoviisas kaupunki on sekä tiivis että vehreä
Suunnittelun ja rakentamisen ratkaisut määrittävät, miten kaupunki ja sen asukkaat selviävät helleaalloista, rankkasateista ja tulvista, ja millainen ympäristö asukkaille lopulta syntyy. Kyse ei ole vain ilmastokestävyydestä vaan myös asumisen viihtyisyydestä ja terveellisyydestä, kirjoittavat Eija Hasu ja Simo Haanpää.
Avoimet työpaikat
9.6.2026
Haemme kiertotalousasiantuntijaa
Etsimme osaavaa ja innostunutta kiertotalousasiantuntijaa viestintäpainotuksella määräaikaiseen tehtävään 80 prosenttiselle työajalle. Kiertotalousasiantuntija edistää KOPPI-hankkeessa rakentamisen kiertotaloutta sekä toimii keskeisessä roolissa viestinnän ja tulosten jalkauttamisessa.
Uutinen
1.6.2026
Uusi käsikirja tukee luonnon monimuotoisuuden huomioimista maankäytön suunnittelussa
Uudenmaan liiton julkaisemassa käsikirjassa tarkastellaan luonnon monimuotoisuutta kuntien esimerkkien kautta sekä tarjotaan käytännön työkaluja ja näkökulmia kaavoittajien, suunnittelijoiden ja päättäjien tueksi.
Uutinen
29.5.2026
Uusi Horisontti Eurooppa CIRCULANDIA-hanke edistää kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä, uudistavaa maataloutta ja pakkausten uudelleenkäyttöä
Euroopan komissio on myöntänyt Horisontti Eurooppa -rahoituksen kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä kehittävälle CIRCULANDIA-hankkeelle.