Ideoita kunnille ilmastotyön johtamiseen ja materiaalia kuntien ilmastotoimien valintaan
Uudenmaan liitossa Vantaan kaupungin ilmastotyön johtamisen malli on kuvattu raportin muotoon. Siihen tutustumalla voi saada uusia ajatuksia kuntien ilmastojohtamiseen. Myös kuntien ilmasto-ohjelmien tekemiseen ja ilmastotoimien valintaan on tarjolla tukimateriaalia.
Ilmastotyön johtaminen on iso haaste kunnissa. Se usein jää ympäristötoimen harteille ja sieltä sitä voi olla hankala jalkauttaa.
– Halusimme tuoda esille koko organisaatioon ja kaikille toimialoille juurrutetun mallin, josta Vantaa on erinomainen esimerkki. Vantaan kaupunki on organisaatiorakenteeltaan ketterä, joten uskoisin että malli on sovellettavissa pienempiin kaupunkeihin ja kuntiinkin, johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys kertoo.
Vantaan kaupungin malliin syventyi Antti Pösö, joka toimi ilmastosuunnittelijana Uudenmaan liitossa osana Suomen ympäristöopiston SYKLIn järjestämää Organisaation vähähiilisyyden asiantuntija F.E.C. -koulutusta.
– Vantaan ilmastotyön johtaminen on toimialakohtaista, mutta sitä on koordinoitu poikkihallinnollisesti. Perustana toimii Resurssiviisauden tiekartta. Jokainen toimiala laatii siihen pohjautuvan toteutussuunnitelman. Toimialoilla on ympäristövastaavat ja -ryhmät. Koordinoinnista vastaa erityinen ilmastotyön johtoryhmä eli ”Hiilijory” ympäristökeskuksen tukemana, Pösö kuvailee.
Vantaan ilmastotyön vahvuus Pösön mielestä on se, että ilmastotyö on otettu läpileikkaavasti mukaan koko kaupungin toimintaan. Toimialoilla asiantuntijat pääsevät soveltamaan ilmastotoimia tuntemaansa toimintakenttään. Näin syntyy yhteistyötä ja vuoropuhelua.
– Toimialakohtaisessa mallissa saadaan sitoutettua kaikki mukaan ilmastotyöhön. Vantaalla käytössä oleva digitaalinen seurantatyökalu Ympäristövahti vaikuttaa myös lupaavalta ilmastotyön seurantaan, Pösö toteaa.
Toimenpiteiden koosteesta ideoita ja apua ilmastotoimien valintaan
Uudenmaan kunnille on koottu toimenpidekortteja, jotka auttavat kuntia ilmasto-ohjelmien laadinnassa ja ilmastotoimien tunnistamisessa. Kortiston rakenne perustuu Hiilineutraali Uusimaa -tiekarttaan.
– Ilmastolain toinen osa voi tuoda kunnille velvoitteen laatia ilmastosuunnitelma. Ennakoimme Uudenmaan liitossa tätä vaadetta tarjoamalla avustavia aineistoja kunnille, Tynys taustoittaa.
– Kokosin yli 50 toimenpidettä sektoreittain jaoteltuina. Ne on esitelty toimenpidekorttien muodossa sisältäen lyhyen kuvauksen ja esimerkkejä eri kunnista. Niistä voi saada ideoita ilmastotyöhön ja katsoa, mitä muualla on tehty, Pösö kuvailee.
Tavoitteena oli tuottaa ideakortisto ilmastotoimenpiteistä sekä malli ilmastotyön johtamiseen kuntien ilmastotyön tueksi. Näitä tullaan hyödyntämään kuntien ilmastotyötä tukevassa SILTA-hankkeessa.
Pösö työskenteli Uudenmaan liitossa syyskuusta huhtikuuhun. Hänestä on ollut antoisaa tehdä näitä kahta projektia, päästä soveltamaan oppimaansa työelämässä ja haastamaan itseään.
– Kiinnostavinta on ollut huomata ilmastotyön vahvistunut asema yhteiskunnassa ja miten erilaisin keinoin kasvihuonekaasupäästöjä voi vähentää. Olen oppinut valtavasti sekä työtapojen että substanssin puolella. Vastaava työjakso on mahdollista yritysten lisäksi myös julkisille organisaatioille, Pösö kertoo.
Lisätietoja
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.