Ideoita kunnille ilmastotyön johtamiseen ja materiaalia kuntien ilmastotoimien valintaan
Uudenmaan liitossa Vantaan kaupungin ilmastotyön johtamisen malli on kuvattu raportin muotoon. Siihen tutustumalla voi saada uusia ajatuksia kuntien ilmastojohtamiseen. Myös kuntien ilmasto-ohjelmien tekemiseen ja ilmastotoimien valintaan on tarjolla tukimateriaalia.
Ilmastotyön johtaminen on iso haaste kunnissa. Se usein jää ympäristötoimen harteille ja sieltä sitä voi olla hankala jalkauttaa.
– Halusimme tuoda esille koko organisaatioon ja kaikille toimialoille juurrutetun mallin, josta Vantaa on erinomainen esimerkki. Vantaan kaupunki on organisaatiorakenteeltaan ketterä, joten uskoisin että malli on sovellettavissa pienempiin kaupunkeihin ja kuntiinkin, johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys kertoo.
Vantaan kaupungin malliin syventyi Antti Pösö, joka toimi ilmastosuunnittelijana Uudenmaan liitossa osana Suomen ympäristöopiston SYKLIn järjestämää Organisaation vähähiilisyyden asiantuntija F.E.C. -koulutusta.
– Vantaan ilmastotyön johtaminen on toimialakohtaista, mutta sitä on koordinoitu poikkihallinnollisesti. Perustana toimii Resurssiviisauden tiekartta. Jokainen toimiala laatii siihen pohjautuvan toteutussuunnitelman. Toimialoilla on ympäristövastaavat ja -ryhmät. Koordinoinnista vastaa erityinen ilmastotyön johtoryhmä eli ”Hiilijory” ympäristökeskuksen tukemana, Pösö kuvailee.
Vantaan ilmastotyön vahvuus Pösön mielestä on se, että ilmastotyö on otettu läpileikkaavasti mukaan koko kaupungin toimintaan. Toimialoilla asiantuntijat pääsevät soveltamaan ilmastotoimia tuntemaansa toimintakenttään. Näin syntyy yhteistyötä ja vuoropuhelua.
– Toimialakohtaisessa mallissa saadaan sitoutettua kaikki mukaan ilmastotyöhön. Vantaalla käytössä oleva digitaalinen seurantatyökalu Ympäristövahti vaikuttaa myös lupaavalta ilmastotyön seurantaan, Pösö toteaa.
Toimenpiteiden koosteesta ideoita ja apua ilmastotoimien valintaan
Uudenmaan kunnille on koottu toimenpidekortteja, jotka auttavat kuntia ilmasto-ohjelmien laadinnassa ja ilmastotoimien tunnistamisessa. Kortiston rakenne perustuu Hiilineutraali Uusimaa -tiekarttaan.
– Ilmastolain toinen osa voi tuoda kunnille velvoitteen laatia ilmastosuunnitelma. Ennakoimme Uudenmaan liitossa tätä vaadetta tarjoamalla avustavia aineistoja kunnille, Tynys taustoittaa.
– Kokosin yli 50 toimenpidettä sektoreittain jaoteltuina. Ne on esitelty toimenpidekorttien muodossa sisältäen lyhyen kuvauksen ja esimerkkejä eri kunnista. Niistä voi saada ideoita ilmastotyöhön ja katsoa, mitä muualla on tehty, Pösö kuvailee.
Tavoitteena oli tuottaa ideakortisto ilmastotoimenpiteistä sekä malli ilmastotyön johtamiseen kuntien ilmastotyön tueksi. Näitä tullaan hyödyntämään kuntien ilmastotyötä tukevassa SILTA-hankkeessa.
Pösö työskenteli Uudenmaan liitossa syyskuusta huhtikuuhun. Hänestä on ollut antoisaa tehdä näitä kahta projektia, päästä soveltamaan oppimaansa työelämässä ja haastamaan itseään.
– Kiinnostavinta on ollut huomata ilmastotyön vahvistunut asema yhteiskunnassa ja miten erilaisin keinoin kasvihuonekaasupäästöjä voi vähentää. Olen oppinut valtavasti sekä työtapojen että substanssin puolella. Vastaava työjakso on mahdollista yritysten lisäksi myös julkisille organisaatioille, Pösö kertoo.
Lisätietoja
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tutustu myös näihin
Uutinen
17.11.2025
Uudenmaan liitto toimii ruoan innovaatioekosysteemin vauhdittajana
Uudenmaan kehittämistä ohjaavassa maakuntaohjelmassa ja Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartassa on tunnistettu tarve uudistaa maakunnan ruokajärjestelmää aiempaa kestävämmäksi. Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja ilmastotavoitteen saavuttamisen kannalta maakunnan ruokajärjestelmän kehittäminen kestävämmäksi ja vähähiilisemmäksi on keskeisessä roolissa.
Uutinen
14.11.2025
Tulevaisuustutka-webinaarissa syvennytään rakennussektorin kestävyysloikkaan 4.12.
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 4. joulukuuta klo 8.15–9.00 keskustellaan rakennussektorin tulevasta kestävyysloikasta niin resurssien kuin päästöjenkin näkökulmasta. Lisäksi webinaarissa avataan Uudellamaalla käynnissä olevia toimenpiteitä, joihin yritykset ja kunnat voivat osallistua, kuten rakennusosien uudelleenkäyttömarkkinapaikka ja maamassafoorumi.
Blogi
4.11.2025
Maapallon kriittiset keikahduspisteet uhkaavat yhteiskuntia – Global Tipping Points -konferenssin antia
Osallistuin heinäkuussa 2025 Global Tipping Points 2025 -konferenssiin Iso-Britanniassa Exeterissä Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen puitteissa. Konferenssi kokosi yhteen tutkijoita, päättäjiä, julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijoita ja muita toimijoita eri puolilta maailmaa keskustelemaan maapallon kriittisistä keikahduspisteitä ja uusimmista tutkimuksista niihin liittyen.
Uutinen
30.10.2025
Uudellemaalle ensimmäinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma – kommentoi luonnosta 27.11. mennessä
Uudenmaalle on laadittu ensimmäinen alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Suunnitelmassa on tunnistettu kehityskohteita ja tarvittavia toimia Uudenmaan merkittävimmiksi tunnistettuihin ilmastoriskeihin sopeutumiseksi tai varautumiseksi. Suunnitelman luonnosta voi kommentoida 27.11. saakka.