Ilmastonmuutos haastaa yhteiskunnan kestävyyttä eri toimialoilla – yritysten ilmastoriskien arvioinnin merkitys korostuu
Millasia ovat ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkitys yrityksille? Esimerkiksi näistä teemoista keskusteltiin Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen pilottiyrityksille järjestetyssä kick-off-tilaisuudessa toukokuun lopussa. Ilmastonmuutoksen etenemisen lisäksi viime vuosien tapahtumat, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat lisänneet epävarmuutta yritysten toimintaympäristössä.
Muuttuvan ilmaston myötä elinkeinoelämän kohtaamat riskit kasvavat myös Uudellamaalla.
Muuttuvan ilmaston myötä elinkeinoelämän kohtaamat riskit kasvavat myös Uudellamaalla. Alueen elinkeinoelämän kannalta keskeisiä ilmastoriskejä ovat erityisesti tulvat ja myrskyt, jotka voivat aiheuttaa pitkiä toimintahäiriöitä teollisuustuotannossa.
Koko maan mittakaavassa Uudellamaalla merkittäviä toimialoja ovat öljytuotteet, kemianteollisuus, talonrakentaminen, tukkukauppa, ilmaliikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä kulttuuri- ja viihdetoiminta. Merkittävimmät ilmastovaikutukset Uudenmaan teollisuuteen ja kaupankäyntiin ovat kuitenkin todennäköisesti välillisiä.
Maailmalla tapahtuvat sään ääri-ilmiöt, kuten laajat metsäpalot ja tulvat ovat esimerkkejä siitä, kuinka ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset voivat muuttaa yritysten toimintaympäristöä myös Uudellamaalla. Ne voivat johtaa toimitusketjun häiriöihin esimerkiksi raaka-aineiden ja energian saatavuudessa.
Tarve yrityksien ilmastoriskien arvioinnille kasvaa
Vihreä siirtymä on lisännyt sekä yksityisiä että julkisia investointeja ja rahoitusvirtoja osana Euroopan Unionin tavoitetta(Siirryt toiseen palveluun) saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Yrityksille tämä on tarkoittanut kasvavaa tiedonantovelvollisuutta liiketoiminnan kestävyydestä sekä lisääntyvää velvoitetta yhdenmukaiseen läpinäkyvyyteen, kuten EU:n taksonomia ja yritysvastuuraportointi (CSRD).
Lisäksi keväällä on hyväksytty suuria yrityksiä koskeva yritysvastuudirektiivi (CSDDD). Se luo uusia velvoitteita myös toimitusketjujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten huomioimiseen. Kestävyyttä koskevien tiedonantovelvollisuuksien tavoitteena on lisätä yritysten ymmärrystä ja tietoisuutta niihin kohdistuvista riskeistä, mahdollisuuksista sekä niiden oman toiminnan vaikutuksista ja riippuvuussuhteista. Tämä tukee yrityksiä myös riskien hallinnassa ja vahvistaa kestävän liiketoiminnan edellytyksiä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nykyisellään monen yrityksen liiketoimintaan ja erilaisten tuotteiden ja palvelujen tuotantokykyyn.
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nykyisellään monen yrityksen liiketoimintaan ja erilaisten tuotteiden ja palvelujen tuotantokykyyn. Tulevaisuudessa nämä vaikutukset voivat ilmetä entistä nopeammin. (ks. EEA 2024, Surminski ym. 2018). Ilmastoriskeillä on merkitystä yrityksen liiketoiminnalle monella eri osa-alueella, ja ne voivat vaikuttaa yrityksen arvoketjun eri kohdissa. Tyypillisimmät ilmastoriskit ilmenevät yrityksen ydinliiketoiminnassa, toimitusketjujen välityksellä tai asiakkaiden, sijoittajien vaatimuksina tai kiristyvän lainsäädännön kautta ilmenevinä siirtymäriskeinä (ks. Cameron ym. 2018, Gustafsson ym. 2022).
Ilmastoriskit voivat vaikuttaa samanaikaisesti lähes kaikkiin yrityksen liiketoimintaympäristön osa-alueisiin (Patnaik & Fabrizio 2023), mutta tiedostavalle yritykselle ne voivat tuoda myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia (Bui & de Villiers 2017). Yritykset osallistuvat monen yhteiskunnan kannalta kriittisen toiminnon ja infrastruktuurin tuottamiseen sekä ylläpitämiseen, ja siten jatkossa yksityisen sektorin riskienhallintaa ja sopeutumista tuleekin kehittää ja tukea tiiviimmässä yhteistyössä julkisen sektorin kanssa.
Tuleva ilmastoriskityökalu auttaa yrityksiä ilmastoriskien tunnistamisessa ja arvioimisessa
Helsingin yliopisto kehittää VILKKU-hankkeessa uudenlaista ilmastoriskityökalua, jota voidaan käyttää yritysten haavoittuvuus- ja sopeutumistarkasteluun sekä alueellisen sopeutumistarkastelun tukena. Yritysten ilmastoriskityökalun kehitystyö käynnistyi hankkeen pilottiyritysten kanssa toukokuun lopulla järjestetyssä kick-off-tilaisuudessa.
Tavoitteena on tunnistaa Uudenmaan yrityskentän altistumista ja haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Tavoitteena on tunnistaa Uudenmaan yrityskentän altistumista ja haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille, jotta yritykset voivat jatkossa paremmin priorisoida ilmastoriskejä sekä tehdä kustannustehokkaita sopeutumis- ja varautumistoimia. Samalla pyritään minimoimaan vaikutusten leviäminen muualle yhteiskuntaan ja mahdolliset taloudelliset vahingot sekä vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Kehitystyössä on mukana kymmenkunta yritystä Uudeltamaalta neljältä toimialalta. Hanke päättyy vuonna 2026, jonka jälkeen hankkeessa kehitettyä ilmastoriskityökalua voidaan soveltaa myös muissa yrityksissä, toimialoilla ja alueilla.
Kirjoittajat:
Päivi Tikkakoski, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Salla Siivonen, projektipäällikkö, Uudenmaan liitto
Aino Tuominen, opiskelija, Helsingin yliopisto
VILKKU-hanke vahvistaa Uudenmaan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen
Hankkeessa tuotetaan Uudenmaan ensimmäinen alueellinen ilmastoriskitarkastelu ja sopeutumissuunnitelma. Uudenmaan liiton ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa tarkastellaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä alueen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana Uudenmaan liitto ja Helsingin yliopisto.
Bui, B., & de Villiers, C. (2017). Business strategies and management accounting in response to climate change risk exposure and regulatory uncertainty. The British Accounting Review, 49(1), 4–24. https://doi.org/10.1016/j.bar.2016.10.006(Siirryt toiseen palveluun)
Cameron, E., Harris, S. & Prattico, E. (2018). Resilient Business, Resilient World: A Research Framework for Private-Sector Leadership on Climate Adaptation.
European Commission (COM(2019) 640 final). The European Green Deal. https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:b828d165-1c22-11ea-8c1f-01aa75ed71a1.0002.02/DOC_1&format=PDF(Siirryt toiseen palveluun)
European Environment Agency, EEA (2024). European Climate Risk Assessment. EEA Report 01/2024. https://www.eea.europa.eu/publications/european-climate-risk-assessment(Siirryt toiseen palveluun)
Gustafsson, M.-T., Rodriguez-Morales, J. E., & Dellmuth, L. M. (2022). Private adaptation to climate risks: Evidence from the world’s largest mining companies. Climate Risk Management, 35, 100386-. https://doi.org/10.1016/j.crm.2021.100386(Siirryt toiseen palveluun)
Patnaik, S. & Fabrizio, K. 2023. A new framework for how firms can manage climate risks. Center on Regulation and Markets at Brookings.
Surminski, S., Di Mauro, M., Baglee, J. A. R., Connell, R. K., Hankinson, J., Haworth, A. R., Ingirige, B., & Proverbs, D. (2018). Assessing climate risks across different business sectors and industries: an investigation of methodological challenges at national scale for the UK. Philosophical Transactions of the Royal Society of London. Series A: Mathematical, Physical, and Engineering Sciences, 376(2121), 1–34.
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.