Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Pensaan oksia, joista kasvaa vihreitä versoja.

Tavoitteena hiilineutraali Uusimaa vuonna 2030

Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää sekä mittavia päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla että hiilinielujen vahvistamista. Maakunnan ilmastotyötä linjaa Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta, jossa on tunnistettu työn painopisteet ja yhteiset tekemisen paikat.

Kunnianhimoisen ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistyötä ja kokonaisvaltaista rakenteiden ja toimintamallien muutosta, joka kattaa kaikki osa-alueet eri toiminnan tasoista, toimijoista ja normeista lähtien. Haluamme vauhdittaa maakunnan vihreää siirtymää ja edistää osaltamme Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

Tiekartta ilmastotyön navigaattorina

Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan avulla koordinoimme ja yhteensovitamme maakunnan ilmastotyötä. Tiekartta toimii ikään kuin navigaattorina ilmastotyössä ja sen edistämisessä.

Olemme määritelleet työlle kuusi painopistettä sekä toimintalinjaukset. Viisi painopistettä keskittyy ilmastonmuutoksen hillintään ja vihreän siirtymän tukemiseen, ja kuudes hiilensidonnan vahvistamiseen ja kompensaatioon. Hiilineutraaliutta ei voida saavuttaa ilman hiilinielujen apua ja jäännöspäästöjen kompensointia.

Kuusi palloa, joissa kerrottu painopisteet: ilmasoviisas maankäyttö ja rakentaminen, älykäs ja päästötön liikkuminen, nopea ja reilu energiasiirtymä, hiilineutraali kiertotalous, kestävä kulutus ja tuotanto sekä hiilensidonnan vahvistaminen ja päästöjen kompensointi.
Uudenmaan ilmastotyön kuusi painopistettä. Kuva suurenee klikkaamalla.

Tiekartan linjaukset on sovitettu yhteen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, EU:n ilmastotavoitteiden, kansallisten ilmastotavoitteiden ja suunnitelmien sekä maakunnallisten ja seudullisten ohjelmien kanssa. Tiekarttaa ja sen toimintalinjauksia päivitetään säännöllisesti uusimman tiedon ja yhteistyötarpeiden pohjalta.

Tavoite saavutetaan yhdessä

Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Ilmastotyömme pohjautuu työskentelymalliin, jossa julkinen ja yksityinen sektori, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijat sekä asukkaat tähtäävät yhteiseen tavoitteeseen ympäristön kantokyky huomioiden. Olemme tunnistaneet eri toimijoiden roolit, mahdollisuudet ja keinot päästöjen vähentämiseen sekä mahdollisuudet hillintätoimien ekosysteemien kehittämiseen.

Kunnat ovat avainasemassa ilmastotyön suunnannäyttäjänä ja hiilineutraalin maakunnan mahdollistajina. Useimmat Uudenmaan kunnat ovat asettaneet omat ilmastotavoitteensa ja ovat jo pitkällä ilmastotyössään. Kuntiemme lisäksi vauhditamme ilmastotyötä alueellisten toimijoiden, kuten Uudenmaan ELY-keskuksen, kuntayhtymien HSL:n ja HSY:n sekä kehitysyhtiöiden kanssa.

Valtiolla on ilmastotyössä myös merkittävä rooli, sillä osa ratkaisuista tehdään kansallisilla päätöksillä. Valtakunnallisista toimijoista ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE, Ilmatieteen laitos sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat läheisimmät kumppanimme ilmastotyössä.

Maakunnan kehittämisen tahtotilan kiteyttävän Uusimaa-ohjelman yksi painopiste on ilmastonmuutoksen hillintä. Alueen tutkimus- ja kehittämistyön rahoitusta ohjaa Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategia, jossa on kattoteemana resurssiviisaus ja hiilineutraalius on yksi kolmesta painopisteestä. Ohjaamalla rahoitusta viisaasti, saamme TKI-sektorin toimijoiden tuen uusien ratkaisujen kehittämiseen ja hiilikädenjäljen kasvattamiseen. Keskeisessä roolissa ovat myös yritykset, jotka voivat synnyttää uusilla ratkaisuillaan liiketoimintaa. Lisäksi asukkaiden sitouttaminen ilmastotyöhön on tärkeää.

Yhteensovitamme maakunnan ilmastotyötä

Uudenmaan liiton tehtävistä aluekehittäminen, maakuntakaavoitus ja liikennesuunnittelu luovat pohjaa maakunnan ilmastotyölle. Lisäksi toimimme monialaisissa asiantuntijaverkostoissa aktiivisena ilmastotyön edistäjänä, hankkeistajana ja yhteiskehittäjänä.

Maakunnan yhteistyön rakentajana teemme laaja-alainen yhteistyötä kuntien, alueellisten viranomaisten ja TKI-sektorin toimijoiden kanssa. Olemme myös mukana luomassa kansainvälisiä verkostoja esimerkiksi osaamisvaihtoa ja hankeyhteistyötä ajatellen.

Ilmastotyön vaikuttavuus syntyy siitä, että tunnistamme parhaat keinot, levitämme niitä ja edistämme ratkaisujen käyttöönottoa esimerkiksi rahoittamalla kehittämishankkeita. Seuraamme aktiivisesti Euroopan unionin rahoitusmahdollisuuksia ja tuemme alueen toimijoita niiden hyödyntämisessä.

Tuemme maakunnan ilmastotyötä muun muassa

  • koordinoimalla ja yhteensovittamalla ilmastotyötä
  • tuomalla esiin ja levittämällä ilmastotyön hyviä käytäntöjä
  • antamalla asiantuntijatukea pienempien kuntien ilmastotyöhön
  • tukemalla uusien hankkeiden valmistelua
  • pitämällä ilmastokysymyksiä esillä erilaisissa yhteistyöverkostoissa
  • seuraamalla maakunnan ja kuntien päästökehitystä ja tiedottamalla kehityksestä
  • edistämällä Uudenmaan hyvää päästökehitystä tukevia ratkaisuja valtakunnan tasolla ja kansainvälisesti.

Sivu päivitetty viimeksi: 18.3.2024