Innovaatiot ja erityisesti kiertotalous keskusteluissa kansainvälisen CAPREX-verkoston tapaamisessa
![Henkilöitä kaupungin aukiolla.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2023/10/St.-Polten_Group-1280x720.jpg)
Capital Regions Exchange eli CAPREX-verkoston tarkoituksena on edistää Saksan, Itävallan, Tšekin ja Suomen pääkaupunkien viereisten maakuntien innovaatioyhteistyötä. Alkusyksystä Itävallassa pidetyssä verkostotapaamisessa esillä oli erityisesti kiertotalous.
– Esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, muovin ja tekstiilin kiertotalous, ilmastokestävä ja kiertotaloutta noudattava rakentaminen sekä digitalisaatio ovat teemoja, joissa alueilta löytyy sekä yhteistä että toisia täydentävää osaamista, sanoo EU-erityisasiantuntija Venla Virkamäki Uudenmaan liitosta.
Kaikki verkoston alueet esittelivät kiertotalouden ja kestävyyden kärkihankkeita St. Pöltenin ja Tullnin kaupungeissa pidetyssä tapaamisessa. Yhdessä sessiossa etsittiin yhteisiä jatkokehitykseen vietäviä uusia ideoita. Verkoston tapaamisen isäntänä oli Ala-Itävallan alueellinen elinkeinoyhtiö ecoplus(Siirryt toiseen palveluun).
![Pihalla puutarhaa. Kasveja kasvaa laatikoissa ja paljon muutakin vihreää ympärillä.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2023/10/Ekologinen-nayttely-890x668.jpg)
Hyvien käytäntöjen jakamista kiertotaloudessa
Uudenmaan kiertotalouslaakso on yhteisö, joka vie Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä. Laakson projektipäällikkö Simo Karetie osallistui CAPREX-verkoston tapaamiseen.
– Kestävässä rakentamisessa muiden alueiden näkökulma painottuu yllättävänkin paljon uuteen rakentamiseen ja uusiutuvien materiaalien hyödyntämiseen, kertoo Karetie.
Hänen mukaansa digitalisaation hyödyntämisessä, rakennusten digitaalisessa mallinnuksessa ja datan jakamisessa tunnutaan olevan muualla aika pitkällä. Tekstiilien kierrätyksessä voi löytyä hyvää synergiaa erityisesti tekokuitujen kierrätyksessä.
Muovin kierrätyksestä esillä oli kiinnostavia hankkeita kierrätysmuoveista pakkauksissa ja elintarvikepuolella.
– Ainakin Itävallassa muovin kierrätystä mietitään käyttö, ei niinkään kierrätysaste edellä. Meidän muovin kierrätyksen ekosysteemihankkeet ovat edelläkävijöitä, Karetie sanoo.
Verkostoista voimaa
Tänä vuonna Uudenmaan liitto pyysi CAPREX-verkoston tapaamiseen mukaan Green Net Finlandin toimitusjohtaja Ilkka Aaltion. Green Net Finland on älykkään vähähiilisen kaupunkiympäristön kehitysverkosto, johon kuuluu yrityksiä, kuntia, muita julkisia organisaatioita sekä tutkimus- ja kehitystoimijoita.
Aaltio esitteli Green Net Finlandin hankkeita Sustainable Buildings -teemaisessa sessiossa ja herätti paljon kiinnostusta muissa CAPREX-verkoston alueissa. Green Net Finland sai myös arvokkaita kontakteja. Itävallassa tavattujen kontaktien kanssa on suunnitelmissa pitää jatkotapaaminen yhteisen hankeidean tiimoilta. Juuri tällaista konkreettista sidosryhmäyhteistyötä CAPREX-verkosto voi parhaimmillaan tuoda.
![Henkilö näytön edessä. Näytöllä henkilön hahmo ja teksti: "Digital Twin".](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2023/10/Haus-der-Digitalisierung7-890x1242.jpg)
CAPREX-verkosto kokoaa pääkaupunkien viereisiä alueita
Capital Regions Exchange eli CAPREX-verkostoon kuuluu Ala-Itävallan alue Itävallasta, Brandenburgin alue Saksasta, Prahan metropolialue Tšekistä ja Uusimaa Suomesta. Yhteistä näille alueilla on, että ne ovat pääkaupunkien viereisiä alueita.
Verkosto keskittyy tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyöhön ja hankekehittämiseen. Aiheena on erityisesti kiertotalous eri teemoissa. Lisäksi verkostossa vaihdetaan parhaita käytäntöjä alueiden kehittämiseen, elinkeinojen edistämiseen ja yritysyhteistyöhön. Osallistujat saavat myös oppia alueiden talouspolitiikasta ja innovaatiostrategioista.
Lisätietoja:
![](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2021/11/Venla-Virkamaki-2-e1637074457121-300x440.jpg)
Venla Virkamäki
EU-erityisasiantuntija
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
![](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2021/11/Simo-Karetie-e1637074011669-300x440.jpg)
Tutustu myös näihin
![Tuloksia AKKE-hankkeista-teksti. Taustalla portaat ja tori.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/Tuloksia-AKKE-hankkeista-Senaatintorilla-1-1280x720.jpeg)
27.6.2024
Uudenmaan matkailu otti rahoituksemme turvin harppauksen kohti kestävyyttä
Carbon Neutral Experience -hanke käynnisti toimet, joiden tavoitteena on tehdä Uudenmaan matkailualasta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Uudenmaan liitto tuki hanketta alueellisen kehittämisen ja elinvoiman AKKE-rahoituksella.
![Kasvokuvat Päivi Tikkakoskesta, Salla Siivosesta ja Aino Tuomisesta.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/Paivi-Salla-Aino-1280x720.jpg)
26.6.2024
Ilmastonmuutos haastaa yhteiskunnan kestävyyttä eri toimialoilla – yritysten ilmastoriskien arvioinnin merkitys korostuu
Millaisia ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkitys ja ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset yrityksille? Ilmastonmuutoksen etenemisen lisäksi viime vuosien tapahtumat, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat lisänneet epävarmuutta yritysten toimintaympäristössä.
![Tuija Telén ja Katrin Lange allekirjoittavat alueiden välisen yhteistyösopimuksen.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/Kuva-Brandenburgista.jpg)
14.6.2024
Uusimaa ja Saksan Brandenburg syventävät yhteistyötään
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén ja Saksan Brandenburgin osavaltion EU- ja finanssiasioiden ministeri Katrin Lange ovat allekirjoittaneet alueidensa välisen yhteistyösopimuksen Potsdamissa.
![Neljä miljöötyyppejä, joiden kyky sitoa hiiltä on erilainen.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/Miljootyyppien-hiilensidonta-1280x720.jpg)
14.6.2024
Tutkija Sampo Pihlainen arvioi maakuntakaavan vaikutuksia hiilensidontaan
Miten minimoidaan maankäytön negatiivisia vaikutuksia ilmastolle? Entä millaisia uusia työkaluja kaavoituksesta löytyy hiilensidonnan tueksi? Tuore raportti esittelee voimassa olevan Uusimaa-kaavan vaikutuksia hiilensidontaan ja antaa samalla eväitä uuteen vihreän siirtymän teemoja käsittelevään vaihemaakuntakaavaan.