Helsingin seudulla tehdään laajaa yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun eli MAL-suunnittelun kehittämisessä ja yhteensovittamisessa. Uudenmaan liitto on aktiivisesti mukana työssä.
Seudullista suunnittelua ja yhteistyötä tarvitaan, jotta varmistetaan asuntojen riittävyys ja monipuolisuus nykyisille ja uusille asukkaille ja jotta liikkuminen voidaan järjestää mahdollisimman kestävästi. Tavoitteena on samalla edistää vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa sujuva arki, työmarkkinoiden toimivuus ja elinkeinoelämän edellytykset.
Uusimaa kasvaa Uudenmaan kasvun vaihtoehdot -selvityksen mukaan jopa 580 000 asukkaalla ja 230 000 työpaikalla vuoteen 2060 mennessä. Valtaosa kasvusta suuntautunee Helsingin seudulle, ja suurin osa muuttovoitosta tulee ennusteiden mukaan maahanmuuttajataustaisesta väestöstä.
Tutustu selvitykseen:
Nykyisille ja uusille asukkaille tarvitaan asuntoja, jotka sopivat erilaisiin elämäntilanteisiin, ja liikkumisen on oltava sujuvaa myös väkimäärän kasvaessa. Samalla on vastattava ilmaston ja ympäristön tilan muutosten tuomiin haasteisiin.
MAL-suunnittelussa tarkastellaan tulevien asuntojen ja työpaikkojen sijaintia, asuntorakentamisen määrää ja laatua sekä toimia liikennejärjestelmän kehittämiseksi.
Helsingin seudun 14 kuntaa tekevät MAL-suunnittelua yhdessä. Liikennejärjestelmästä vastaa Helsingin seudun liikenne (HSL). Uudenmaan liitto on mukana työssä seudullisen maankäytön suunnittelun asiantuntijana.
Käynnissä on MAL 2023 -suunnitelman laadinta, jossa tarkastellaan uuden maankäytön sijoittamista, asuntotuotantotavoitteita ja liikennejärjestelmän kehittämistoimia. Työtä tehdään vuosina 2020–2023, mutta suunnitelman ja sopimuksen sisältämissä toimenpiteissä katse on kauempana, vuosissa 2040 ja 2060.
Suunnitelma valmistuu vuonna 2023. Tällä hetkellä voimassa on MAL-sopimus 2020–2031, jonka konkreettiset toimet koskevat sopimuskauden ensimmäistä nelivuotisjaksoa 2020–2023.
Kenelle tulevaisuutta suunnitellaan?
Heti MAL-työn alussa on ollut keskeistä hahmottaa, kenelle tulevaisuutta suunnitellaan. Keitä Helsingin seudulla tulevina vuosina ja vuosikymmeninä asuu, miten he elävät ja millaisia tarpeita heillä on?
Moni heistä ei ole vielä syntynyt, ja moni asuu vielä jossakin muualla kuin Suomessa. Nykyistenkin asukkaiden elämässä ehtii tapahtua monia käänteitä, ennen kuin tänään hahmoteltavat tulevaisuudenkuvat alkavat realisoitua todelliseksi elinympäristöksi.
Muutosten myllerryksessä on pidettävä huolta siitä, että seutu kehittyy elinvoimaisena ja vetovoimaisena, pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja pystyy jatkossakin tarjoamaan laadukkaan elämisen mahdollisuuksia moninaistuvalle väestölle.
Näihin kysymyksiin on etsitty yhdessä vastauksia kokoamalla seutubarometri ja seudun nykytilaa ja kehityssuuntia kuvaava aineisto sekä vertaamalla seudun kansainvälistä kilpailukykyä muihin vastaaviin seutuihin.
Kestävää kasvua sisäänpäin
Voimassa oleva maakuntakaava ohjaa Helsingin seudun kehittymistä vahvaksi metropolialueeksi. Tavoitteena on eheä yhdyskuntarakenne, joka muodostuu monipuolisista keskuksista, niitä yhdistävistä liikenneverkostoista ja tiiviistä asuin- ja työpaikka-alueista.
Nykyisen yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen on kestävyyden kivijalka. Rakennetta tiivistämällä Helsingin seutu voi kasvaa ilman, että sen tarvitsee laajentua yhä uusille alueille. Uuden sijaan myös kaupunkiseudun suunnittelussa on järkevämpää tuunata, korjata ja kierrättää. Alueen kasvu sisäänpäin säästää myös luontoalueita, joita tarvitaan monimuotoisuuden, virkistyksen ja hiilensidonnan vahvistamiseksi.
Näihin kestäviin periaatteisiin tukeudutaan myös MAL-työssä. Tämän suunnittelukierroksen ytimessä on kestävä kaupungistuminen, jota tuetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuilla.
Liiton katse myös koko Uudessamaassa
Uudenmaan maakunnan suunnittelijana tehtävänämme on huolehtia myös MAL-aluetta laajemman näkökulman huomioinnista suunnittelussa. Liitto myös auttaa Helsingin seutua sekä erityisesti sitä ympäröiviä KUUMA-kuntia yhteistyösopimuksen puitteissa.
Uudenmaan liitolla on yhdessä seudun muiden kuntayhtymien kanssa aktiivinen rooli työn koordinoinnissa ja tukemisessa erityisesti maankäyttöön liittyvissä asioissa.
Käytännössä osallistumme MAL-suunnitteluun esimerkiksi olemalla mukana asiantuntijaryhmissä sekä osallistumalla tiedonkeruuseen ja -tuottamiseen.
Maakuntakaavat ja MAL-suunnitelmat täydentävät ja tukevat toisiaan niin tavoitteiden kuin ratkaisujenkin tasolla. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan, on otteeltaan strateginen ja tähtää pitkälle tulevaisuuteen. MAL-suunnitelman painopiste puolestaan on liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisessa Helsingin seudulla, ja aikatähtäin hieman lähempänä: nykyinen MAL-sopimus tähtää vuoteen 2031 ja nyt työn alla oleva vuoteen 2040.
MAL-yhteistyön myötä liiton maakuntakaavoissa ja kuntien omissa suunnitelmissaan maalailema tulevaisuus alkaa saada konkreettisia muotoja – niin nykyisten kuin tulevienkin Helsingin seudun asukkaiden kestävänä, vetovoimaisena ja monipuolisia mahdollisuuksia tarjoavana elinympäristönä.
Aiheeseen liittyvää
Maakuntakaavat
Maakuntakaavalla päätetään koko maakunnan tai useamman kunnan alueidenkäytön suuret linjaukset pitkälle tulevaisuuteen. Se on kaavoista yleispiirteisin, ja se toimii ohjeena kuntien kaavoitukselle ja muulle tarkemmalle alueidenkäytön suunnittelulle.
Lisätietoa MAL-työstä:
Mariikka Manninen
Maakunta-arkkitehti
mariikka.manninen@uudenmaanliitto.fi
Alue- ja yhdyskuntarakenne, kasvun kestävä ohjaaminen, ympäristön voimavara- ja vetovoimatekijät. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Ajankohtaista
Uutinen
28.11.2024
Uusimaa mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa
Uudenmaan liitto osallistui Euroopan kilpailukykyisimpien ja varakkaimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20.11. Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.
Uutinen
25.11.2024
EU:n lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta teemana Tulevaisuustutka-webinaarissa 12.12.
Keväällä valittiin uudet europarlamentaarikot ja uusi Euroopan komissio aloittaa kohta työnsä. EU:n lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta on aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta klo 8.15–9.00.
Sivu päivitetty viimeksi: 27.4.2022