Helsingin seudun kunnat tekevät laajaa yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnittelussa. Vuoden 2025 lopulla käynnistyi uusi suunnittelukierros eli MAL 2027, jossa myös Uudenmaan liitto on tiiviisti mukana.
MAL-suunnittelu tukee Suomen suurimpien kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä. MAL-sopimuksissa määritellään tarkemmin valtion ja kaupunkien yhteiset tavoitteet ja toimet lähivuosille monipuolisen asuntotuotannon, kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.
Helsingin seutu jatkaa kasvuaan
Helsingin seutu käsittää 14 kuntaa: pääkaupunkiseudun kunnat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa sekä KUUMA-kunnat eli Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
Pääkaupunkiseudulla asui vuoden 2024 lopussa lähes 1 267 000 asukasta ja KUUMA-kunnissa yhteensä lähes 340 000. Vertailun vuoksi asukkaita on suurimmassa kaupungissamme Helsingissä yli 684 000, ja toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa vajaa 321 000.
Vuonna 2024 koko Uudenmaan asukasluku oli yli 1,78 miljoonaa. Uudenmaan liiton Väestö- ja työpaikkaprojektioselvityksen mukaan nopean kasvun vaihtoehdoissa väestön määrä on noin 2,1 miljoonaa vuonna 2040 ja jopa 2,36 miljoonaa vuonna 2060. Valtaosan kasvusta ennakoidaan suuntautuvan Helsingin seudulle.
Seutukohtaisilla sopimuksilla varmistetaan pitkäjänteisyys ja konkretia
MAL-sopimuskausi on 12 vuotta, jotta suurten kaupunkiseutujen kehittäminen olisi pitkäjänteistä. MAL-sopimuksia päivitetään kuitenkin hallituskausittain neljän vuoden välein, jolloin sovitaan seuraavan nelivuotiskauden toimenpiteistä. Tähän jaksoon kukin hallitus vuorollaan sitoutuu rahoittajana.
Vuonna 2024 sopimukset päivitettiin vuosille 2024–2035 ja toimenpiteet vuosille 2024–2027. MAL 2027 -suunnitelma laaditaan vuoden 2026 aikana, se lähtee lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2027 ja hyväksytään vuoden 2027 aikana.
Uusi suunnittelukierros on käynnissä
Helsingin seudun visiona on olla vuonna 2040 Euroopan kestävimmin kasvava ja ihmisläheisin metropolialue. Menestyvä, hiilineutraali ja hyvinvoiva seutu tarjoaa sujuvan arjen ja laadukkaan elinympäristön asukkailleen. Seudun kasvu on kestävää, ja houkuttelee yrityksiä samalla vastaten ilmastohaasteisiin.
MAL 2023 -linjaukset jatkuvat MAL 2027-suunnittelussa. Helsingin seudun MAL-prosessia on kehitetty aiempaa ketterämmäksi ja sen tavoitteita on johdettu kuntien strategioista. MAL 2027-suunnitelma sisältää strategisen osuuden sekä sen liitteenä olevan tarkemman liikennejärjestelmäsuunnitelman.
Liikennejärjestelmäsuunnittelusta vastaa Helsingin seudun liikenne (HSL). Liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta on aloitettu vuoden 2025 puolella, ja työtä tehdään aktiivisesti vuoden 2026 aikana. HSL laatii suunnitelmaa yhteistyössä seudullisen liikennejärjestelmäryhmän kanssa. Liikennejärjestelmäryhmässä ovat edustettuina seudun kunnat sekä mm. Uudenmaan liitto ja valtio-osapuolia.
MAL-suunnittelun ylin päätöksentekoelin on Helsingin seudun yhteistyökokous eli HSYK, jonka muodostavat kuntien johtavat luottamushenkilöt. Varsinaisesta suunnittelutyöstä vastaavat kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijaryhmät, joissa myös Uudenmaan liitto on mukana. Myös liiton yhteistyö KUUMA-seudun kanssa jatkuu MAL 2027 -suunnittelukierroksella.
Kenelle tulevaisuutta suunnitellaan ja millaisin eväin?
Muutosten myllerryksessä on pidettävä huolta siitä, että seutu kehittyy pitkäjänteisesti, elinvoimaisena ja vetovoimaisena, pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja pystyy jatkossakin tarjoamaan laadukkaan elämisen ja asumisen mahdollisuuksia moninaistuvalle väestölle.
Vapaaehtoisen MAL-suunnitelman lisäksi myös voimassa olevat maakuntakaavat ohjaavat Helsingin seudun kehittymistä vahvaksi metropolialueeksi. Tavoitteena on eheä yhdyskuntarakenne, joka muodostuu monipuolisista keskuksista, niitä yhdistävistä liikenneverkostoista, tiiviistä asuin- ja työpaikka-alueista sekä viherverkostosta.
Uudenmaan liiton valmisteilla oleva vihreän siirtymän VISIO-kaava tuo tärkeän täydennyksen MAL-suunnittelutyöhön muun muassa työpaikkakeskittymien ja logistiikan teemoissa.
Nykyisen yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen on kestävän kasvun perusta. Rakennetta tiivistämällä Helsingin seutu voi kasvaa ilman, että sen tarvitsee laajentua yhä uusille alueille. Uuden sijaan myös kaupunkiseudun suunnittelussa on järkevämpää tuunata, korjata ja kierrättää. Alueen kasvu sisäänpäin säästää myös ympäröiviä luontoalueita, joita tarvitaan monimuotoisuuden, virkistyksen ja hiilensidonnan vahvistamiseksi.
Verkosto sparraa suunnittelua
MAL-verkosto on valtakunnallinen kuntien sparraus- ja kehittäjäverkosto, joka etsii jatkuvasti uusia tapoja maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen maamme suurimmilla kaupunkiseuduilla. Vuosittain käynnissä on useita hankkeita. Helsingin seudulta verkostossa ovat mukana HSL ja HSY.
Tutustu MAL-verkostoon
Seuranta kertoo kehityksen suunnan
MAL-seurantaa on kehitetty vuodesta 2012 lähtien. MAL-sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen seuranta sekä seuranta-aineistojen kokoaminen ja koordinointi ovat HSY:n vastuulla. Seuranta-aineistot kerätään yhteistyössä HSL:n ja Uudenmaan liiton kanssa.
Aiheeseen liittyvää
Maakuntakaavat
Maakuntakaavalla päätetään koko maakunnan tai useamman kunnan alueidenkäytön suuret linjaukset pitkälle tulevaisuuteen. Se on kaavoista yleispiirteisin, ja se toimii ohjeena kuntien kaavoitukselle ja muulle tarkemmalle alueidenkäytön suunnittelulle.
Lisätietoa MAL-työstä:
Eija Hasu
Maakunta-arkkitehti
Kulttuuriympäristöt ja asumisen teemat. Maakuntakaavan aluevastuu: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio ja Vihti
Palvelee myös ruotsiksi
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavatyö ja sen prosessin kehittäminen. VISIO-kaavan vetovastuu. Maakuntakaavan aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Ajankohtaista
Artikkeli
29.4.2026
Energia ja radat puhuttivat VISIO-kaavan yleisötilaisuuksissa
VISIO-kaavan kevään yleisötilaisuuksissa eri puolilla Uuttamaata korostuivat energia- ja liikenneratkaisut. Erityisesti pienydinvoima, aurinkovoima sekä uudet ratahankkeet herättivät vilkasta keskustelua kuntalaisten ja alueen toimijoiden keskuudessa.
Blogi
27.4.2026
Turvallisesti kotona – tarvitseeko hyvän kaupungin olla tylsä?
Kansainvälisessä keskustelussa on viime aikoina korostettu “tylsän kaupungin” ideaa: arjen toimivuutta, ennakoitavuutta ja turvallisuutta. Samalla kaupunkikeskustoilta odotetaan yhä enemmän elävyyttä, vetovoimaa ja urbaania sykettä, kirjoittavat Eija Hasu ja Mari Jaakonaho.
Sivu päivitetty viimeksi: 26.3.2026