Siirry sisältöön
Haku
Kauppakeskuksen sisätilaa ja liikkeitä. Liukuportaat ylös sekä alas.

Uusimaa on Suomen elinkeinotoiminnan veturi 

Uudellamaalla on ratkaiseva merkitys koko Suomen talouskehityksen kannalta.  

Uudenmaan elinkeinotoiminta on kansainvälisesti merkittävää 

Uusimaa on kansainvälisestikin merkittävä alue, joka vertautuukin ensi sijassa muihin Itämeren alueen metropolialueisiin eikä niinkään Suomen muihin alueisiin. Uudenmaan bruttokansantuote asukasta kohden on Euroopan huipputasoa. Tämä johtuu siitä, että maakuntaan on keskittynyt tuottavia toimialoja, kuten erikoistuneita palvelualoja ja huipputeknologian tuotantoa. Lisäksi Suomessa toimivat kansainväliset yritykset ovat keskittyneet Uudellemaalle, ja Uusimaa toimii myös kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen välittäjänä muualle Suomeen ja lähialueille.  

Yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri, hyvä saavutettavuus sekä tilatarpeet ovat kaikille elinkeinoille tärkeitä sijoittumistekijöitä. Uudellamaalla elinkeinotoiminnassa korostuvat hyvä kansainvälinen saavutettavuus ja kasvava väestö. Satamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitys on erityinen monille toimijoille ja yrityksille. Tämä koskee niin logistiikkaa, kansainvälistä matkailua kuin palveluiden kehittämistä. 

Työpaikat pääkaupunkiseudun ydinalueella ja seutujen keskittymissä 

Työpaikkojen sijainnin suhteen Uusimaa ei ole yhtenäinen alue, vaan työpaikkoja sijaitsee toisaalta pääkaupunkiseudun ydinalueella ja toisaalta seudullisissa keskittymissä. Pääkaupunkiseudun yritystoiminnan ydinvyöhykkeillä sijaitsevat suuret toimisto- ja palvelukeskittymät, joissa toimii erityisesti kansainvälisiä ja kotimaisia suuryrityksiä.  

Pääkaupunkiseutua ympäröivällä Keski-Uudenmaan kuntien muodostamalla KUUMA-seudulla sekä läntisellä ja itäisellä Uudellamaalla on useita alueellisia ja paikallisia yrityskeskittymiä, joissa painottuvat teollisuus ja logistiikka sekä kuntakeskuksissa myös palvelut.  

Työmarkkinoiden erikoistuminen ja saavutettavuuden paraneminen on lisännyt Uudellamaalla kuntarajat ylittävää työmatkaliikennettä eli pendelöintiä. Tämän seurauksena Uudenmaan muiden alueiden sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen kytkökset pääkaupunkiseutuun ovat voimistuneet. Pendelöinnin ansiosta monilla Uudenmaan alueilla väestö ja työllisyys ovat kasvaneet.  

Toisaalta jatkossa kasvava osa erityisesti asiantuntijatyöstä on paikasta riippumatonta, liikkuvaa ja joustavaa. Tällä voi olla vaikutuksia muun muassa asuinalueiden lähipalveluiden kysyntään ja liikennevirtojen määriin tai ajalliseen vaihteluun. Lisäksi väestönkasvun ansiosta palvelut voivat lisääntyä myös niillä alueilla, joissa teollisuuden työpaikat vähenevät. 

Uudenmaan osuus Suomen väestöstä, työpaikoista ja bruttokansantuotteesta

30 %

väestöstä

35 %

työpaikoista

40 %

bruttokansantuotteesta

Maakuntakaavoituksella edistetään elinkeinotoimintaa 

Maakuntakaavoituksen yksi keskeinen tavoite on edistää elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavan avulla voidaan luoda edellytyksiä toimivalle ja sekoittuneelle yhdyskuntarakenteelle, kävelyyn ja joukkoliikenteeseen perustuville keskuksille sekä hyvälle asuin- ja työympäristölle. Työmarkkina-alueen toimivuutta tukee joukkoliikenteeseen perustuva yhdyskuntarakenne ja työmarkkina-alueen laajenemista uudet liikenneyhteydet.  

Maakuntakaavassa ratkaistaan seudullisen vähittäiskaupan kysymyksiä 

Maakuntakaavan näkökulmasta elinkeinotoiminnan ohjaamisessa korostuu vähittäiskauppa. Maakuntakaavalla ohjataan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan sijoittumista, laatua, mitoitusta ja ajoitusta. 

Uudenmaan tärkein päätoimiala on kauppa. Uusimaa on kaupan volyymiltaan suurin maakunta ja vastaa kolmannesta koko maan vähittäiskaupan liikevaihdosta. Maakuntakaavan tavoitteena on tukea keskustojen elinvoimaa ja arjen sujuvuutta. Siksi kaavan keskuksissa ei rajoiteta kaupan mitoitusta eikä laatua.  

Kaavassa on osoitettu enimmäismitoitukset keskusten ulkopuolisille kaupan alueille sekä merkittävyydeltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat koko Uudellemaalle, kehitettäville vyöhykkeille ja palvelukeskittymille. Kaupan mitoitus osoittaa uuden liiketilan tarpeen Uudellamaalla, ja se sisältää sekä paikallisesti että seudullisesti merkittävän liiketilan. Kaupan mitoitukseen vaikuttavat ennen kaikkea väestön ja ostovoiman kehitys.  

Tärkeät kaupan käsitteet 

Kauppa jaetaan vähittäis- ja tukkukauppaan. 

Vähittäiskauppaa ovat 

  • päivittäistavarakauppa, jossa asioidaan usein ostamassa elintarvikkeita ja muita kulutustavaroita 
  • kauppa, joka kaupan laadun vuoksi voi sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa 
  • muu erikoistavaran kauppa, kuten esimerkiksi vaatekauppa. 

Vähittäiskaupan suuryksikkö on kooltaan yli 4 000 kerrosneliömetrin suuruinen vähittäiskaupan myymälä. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. 

Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö on sellainen kaupan yksikkö, jolla on yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. 

Maakuntakaavassa osoitetaan alueita myös tuotannolle ja logistiikkatoiminnoille sekä maa-aineshuollolle  

Maakuntakaavassa osoitetaan myös tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueet sekä maa-aineshuollon kehittämisalueet.  

Maakuntakaavassa osoitetuille tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueille voi sijoittua sellaisia elinkeinotoimintoja, jotka vaativat sijoittumista kauemmaksi asutuksesta. Elinkeinotoiminta voi tällöin olla teollisuutta, vaarallisten kemikaalien käsittelyä, logistiikkaa ja sitä tukevia toimintoja sekä maa-aineshuoltoon tai kiertotalouteen liittyviä toimintoja. 

Maakuntakaavassa osoitetuilla maa-aineshuollon kehittämisalueilla puolestaan on mahdollista ottaa, käsitellä ja varastoida maa- ja kiviaineksia, loppusijoittaa puhtaita ylijäämämaita sekä harjoittaa maa- ja kiviaineshuoltoa tukevaa kiertotaloutta.  

Valtakunnallisesti merkittävä Kilpilahden öljynjalostus- ja kemianteollisuusalue on osoitettu omalla aluevarausmerkinnällään. 

Edellä mainittujen merkintöjen lisäksi työpaikkojen ja elinkeinotoimintojen sijoittumis- ja toimintaedellytyksiä tukevat myös monet muut maakuntakaavamerkinnät kuten liikkumisen ja logistiikan merkinnät. Erillisiä työpaikka-alueita ei ole nähty tarpeellisina osoittaa maakuntakaavassa, vaan ne ovat osa edellä mainittuja kaavamerkintöjä.   

Elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan tärkeys korostuu myös maakunnan pitkän tähtäimen kehitystä linjaavassa Uusimaa-ohjelmassa, jonka yksi keskeinen tavoite on vahvistaa maakuntaa innovaatio-ekosysteeminä. 

Uusimaa-kaavan elinkeinoihin ja kauppaan liittyvät selvitykset

Matkailun edistäminen

Matkailun teemasta on selvitetty, millaisia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä muissa Etelä-Suomen maakunnan liitoissa on matkailun edistämiseksi käytetty ja miten ne ovat vaikuttaneet alueiden käyttöön ja kehitykseen sekä matkailutoimintoihin. Lisäksi on kartoitettu, mitä muita seudullisia keinoja matkailun edistämiseksi on käytetty sekä miten maakuntakaavoitus kytkeytyy näihin.

Matkailun aluerakenne -esiselvitys

Esiselvityksessä laadittiin Uudenmaan matkailun maankäytön nykytilakuvaus sekä alustavia ajatuksia kehittämisideoista tehtävän jatkotyön pohjaksi. Työssä esitetään nykyisten paikkatietoaineistojen ja toteutettujen työpajojen pohjalta kartalla alustavat tulokset Uudenmaan matkailun aluerakenteesta.

Matkailun aluerakenne

Työssä on kuvattu Uudenmaan matkailuvyöhykkeiden kehittämispotentiaali, luotu yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tulevaisuuden kehityskuva matkailun osalta sekä laadittu tiekartta tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi. Matkailukohteiden saavutettavuus otetaan huomioon tunnistamalla olennaisia yhteys- ja matkaketjujen kehittämistarpeita.

Kaupan palveluverkon kehitys

Kaupan palvelurakenteen selvityksessä on tuotettu tietoa Uudenmaan alueen kaupan menneestä ja tulevasta kehityksestä. Lisäksi selvi­tyksessä verrataan Uudenmaan toisen vaihemaa­kuntakaavan kaupan ratkaisua Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntakaavaratkaisuihin.

Kaupan palveluverkko

Selvityksessä tarkastellaan Uudenmaan palveluverkkoa, erityisesti vähittäiskauppaa. Kaupan tulevaan mitoitukseen vaikuttaa niin väestön kuin ostovoimankin kehitys. Palvelujen saavutettavuudessa keskeistä on liikkuminen kestävin kulkutavoin. Maakuntakaava ohjaa vain merkitykseltään seudullista kauppaa, muu kauppa osoitetaan kuntakaavoissa.

Selvitystä täydentää eri väestöennusteiden pohjalta tehty herkkyystarkastelu. Tarkastelun kautta on selvitetty vaikutukset kaupan mitoitukseen ja tiiviin pääkaupunkiseudun kaupan alueiden laadun ohjaamisen tarpeeseen. Herkkyystarkasteluun on tehty lisäksi jatkoselvitys koskien laaturajoittamattoman kaupan vaikutuksia keskustojen elinvoimaan.

Kaupan saavutettavuus

Työssä tarkastellaan vähittäiskaupan saavutettavuutta sekä kaupan että asiakkaiden näkökulmista. Saavutettavuutta arvioidaan kulkutavoittain, pääpainon ollessa kestävässä liikkumisessa eli kävelyssä, pyöräilyssä ja joukkoliikenteessä. Tarkastelu on tehty nykytilanteen ohella vuosille 2030 ja 2050.

Kaupan ja keskusten verkkokysely

Selvitys avaa vuonna 2018 tehdyn kaupan ja keskusten teemoihin liittyvän verkkokyselyn tuloksia. Kyselyllä kartoitettiin uusimaalaisten suosituimpia ostospaikkoja, mieluisimpia ostosympäristöjä, liikkumista ostoksille, arvoja ostoskäyttäytymisessä sekä asiointia nettikaupoissa.

Neljännen vaihemaakuntakaavan elinkeinoihin ja innovaatioihin liittyvät selvitykset

Kehityskuva

Neljännessä vaihemaakuntakaavassa käsitellään muun muassa Uudenmaan työpaikka- ja palvelurakennetta, elinkeinojen toimintaedellytyksiä sekä mahdollisuuksia edistää innovaatiotoimintaa. Raporttiin on koottu teeman lähtökohtia kaavoituksessa.

Elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan kehityskuva, 2014 (pdf)

Innovaatioekosysteemit

Selvityksessä on kartoitettu Uudenmaan innovaatiokeskittymät ja selvitetty innovaatioekosysteemien edellytyksiä ja malleja. Lisäksi esitetään tehokkaan innovaatiotoiminnan kriteerit aluesuunnittelun näkökulmasta.

Uusimaa innovaatio-ekosysteeminä – kehittämisen painoalueet, 2014 (pdf)

Matkailu ja vapaa-ajan asuminen

Selvityksessä on tutkittu matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutuksia kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla. Ostovoiman kasvaessa myös liiketilan tarve kasvaa. Matkailijoiden vaikutus näkyy pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja vapaa-ajan asukkaiden vaikutus alueen ulkopuolella.

Matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutukset kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla, 2014 (pdf)

Matkailun edistäminen

Matkailuaiheisessa selvitystyössä luodaan kokonaiskuva siitä, millaisia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä matkailun edistämiseksi on Etelä-Suomen maakunnan liitoissa käytetty ja miten ne ovat vaikuttaneet alueiden käyttöön ja kehitykseen sekä matkailutoimintoihin.

Matkailun edistämiskeinot maakuntakaavotuksessa, 2015 (pdf)

Sivu päivitetty viimeksi: 27.4.2022