Merialuesuunnittelulla sovitetaan yhteen merialueiden erilaisia käyttötarpeita niin merellisten elinkeinojen kuin ympäristön näkökulmasta.
Tarkasteltavia aloja ovat energiantuotanto, meriliikenne, kalastus, vesiviljely, matkailu ja virkistys sekä meriteollisuus, kaivannaiset ja sininen bioteknologia. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan muun muassa merellinen luonto, ympäristö ja kulttuuriperintö sekä maanpuolustuksen tarpeet.
Suomen ensimmäinen, aluevedet ja talousvyöhykkeen kattava merialuesuunnitelma hyväksyttiin rannikon maakunnissa vuonna 2020. Yleispiirteinen suunnitelma laadittiin kolmessa osassa, alueelliset erityispiirteet huomioiden. Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot vastasivat Suomenlahden osuudesta.
Toinen suunnittelukierros käynnissä
Suomen merialuesuunnitelma päivitetään vuosina 2024–2027. Toisen suunnittelukierroksen ydinviesti, Merestä on kaikille – Havet är för alla, kuvaa merialuetta yhteiskunnan yhteisenä asiana.
Suunnitelman päivitykselle on tarve, sillä toimintaympäristössä on viime vuosina tapahtunut paljon muutoksia: EU-säädökset ovat uudistuneet, merellisen energiatuotannon tavoitteet ovat kasvaneet ja ilmastonmuutos on edennyt arvioitua nopeammin. Myös merenkulun ja merellisen ruoantuotannon merkitys esimerkiki huoltovarmuuden näkökulmasta on kasvanut.
Suunnittelua ohjaa koordinaatioryhmä, johon kuuluu edustajia rannikon kahdeksasta maakunnasta sekä ympäristöministeriöstä. Yhteistyötä tehdään monien eri sidosrymien kanssa. Lopuksi maakuntavaltuustot hyväksyvät oman alueensa suunnitelman.
Merialuesuunnitelmien lisäksi kaikissa EU:n merenrantavaltioissa laaditaan lähivuosina merenhoitosuunnitelmat(Siirryt toiseen palveluun), joilla tavoitellaan meren hyvää tilaa. Tavoitteena on yhteensovittaa merialueiden suunnittelu entistä tiiviimmin merenhoidon suunnitteluun, sillä samoja meren tilasta koottavia tietoja tarvitaan molemmissa.
Merialuesuunnittelun toisen kierroksen yhteistyötä rahoitetaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta MSP-EDG-hankkeen kautta.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston 2021–2027 (EMKVR) kansallisesta meripolitiikan toimintalinjasta on myönnetty rahoitus MSP-EGD (Merialuesuunnittelu – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma) eli Merialuesuunnittelun tietovarannon sekä adaptiivisen yhteistoiminnallisen suunnittelun vahvistaminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mahdollistamiseksi -hankkeelle.
Hankkeessa ovat mukana kahdeksan rannikon maakunnan liittoa, ja sillä rahoitetaan toisen suunnittelukierroksen merialuesuunnitteluyhteistyö ajalla 6/2023–12/2025.
MSP-EGD-hankkeella varmistetaan merialuesuunnittelun ja -suunnitelmien integroiminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoiteasetteluun ja siten yhteiskunnan vihreän siirtymän tukeminen merialuesuunnittelun keinoin.
Hankkeella tuetaan strategista merellistä turvallisuutta ja kansallista huoltovarmuutta merellisen energiantuotannon, merellisen ruoantuotannon sekä meriliikenteen osalta, ja vahvistetaan tietopohjaa ja osaamispääomaa erityisesti meriluonnon suojelun ja ennallistamisen, sekä ilmastonmuutoksen osalta merialuesuunnittelun roolin tunnistamiseksi ja vahvistamiseksi kansallisissa tavoitteissa.
Hankkeessa toteutetaan voimassa olevan Suomen Merialuesuunnitelma 2030 seuranta- ja arviointityö ja tuetaan adaptiivisen hallinnan integrointia luontevaksi ja kiinteäksi osaksi merialuesuunnittelua.
Suomenlahden suunnitelmassa monia teemoja
Suomenlahden merialuesuunnitelmassa korostuvat meriliikenne ja satamat, matkailu ja virkistys, kulttuuriperintö, kalastus ja vesiviljely sekä meriympäristön ja -luonnon vaaliminen. Huomiota kiinnitetään myös maanpuolustukseen, merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen.
Jo hyväksytty suunnitelma toimii hyvänä lähtötietona muulle suunnittelulle kuten kaavoitukselle ja eri sektorien viranomaisten toimille. Yhteistyössä tieto merestä lisääntyy ja sen kestävään käyttöön kiinnitetään huomiota.
Sukella Suomenlahden erityispiirteisiin tutkimalla tarinakarttaa, joka yhdistää tekstiä, kuvia ja videota.
Taustalla laki
Merialuesuunnittelua tehdään kaikissa EU:n rannikkovaltioissa ja se perustuu EU:n merialuesuunnitteludirektiiviin. Suomessa siitä säännellään maankäyttö- ja rakennuslaissa(Siirryt toiseen palveluun).
Merialuesuunnitteludirektiivin tarkoituksena on edistää EU:n meripolitiikan ja sinisen kasvun strategian mukaisesti merialueiden kestävää talouskasvua, merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ekosysteemien suojelua tilanteessa, jossa merialueen käyttö ja ihmispaineet lisääntyvät.
Merialuesuunnitelmien avulla halutaan sovittaa yhteen merialueille kohdistuvia eri intressejä ja ehkäistä ennalta niiden välisiä ristiriitoja. Eri toimintojen yhteensovittamisella pyritään myös saavuttamaan synergiaetuja merellisten käyttömuotojen välillä.
Tutustu myös
Luonto ja kulttuuriympäristöt
Uudellamaalla rakennetaan ja hyödynnetään luonnonvaroja, ja samalla pyritään vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tuemme Uudenmaan liitossa luonnon monimuotoisuutta monien muutosten keskellä.
Lisätietoja merialuesuunnittelusta:
Kaarina Rautio
Suunnittelupäällikkö
kaarina.rautio@uudenmaanliitto.fi
Yhdyskuntatekninen huolto ja merialuesuunnittelu
Suvi Silvennoinen
Erityisasiantuntija
suvi.silvennoinen@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-kaava 2050, maakuntakaavojen osallisuus, vuorovaikutus ja viestintä, merialuesuunnittelu. Kaavoituksen aluevastuu: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio, Vihti
Ajankohtaista
Artikkeli
9.1.2025
Monikriisin ratkaisut vaativat kuvittelun taitoa – sitä voi oppia ja opettaa
Julkista keskustelua leimaavat usein vaihtoehdottomuus, talousnäkökulma ja poliittisen mielikuvituksen puute. Ratkaisujen löytäminen monikriisiin edellyttää kuitenkin kykyä ajatella toisin, kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja erilaisia polkuja kestäviin elämäntapoihin, sanoo taiteen tohtori, tutkija ja esitystaiteilija Pilvi Porkola.
Blogi
8.1.2025
Luonto osana kuntien toimintaa
Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti turvaa ekosysteemipalvelut, kuten puhtaan veden, ilman ja ravinnon, joita suomalaiset tarvitsevat arjessaan, kirjoittaa Minna Pappila Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Sivu päivitetty viimeksi: 28.11.2024