Merialuesuunnittelulla sovitetaan yhteen merialueiden erilaisia käyttötarpeita niin merellisten elinkeinojen kuin ympäristön näkökulmasta.
Tarkasteltavia aloja ovat energiantuotanto, meriliikenne, kalastus, vesiviljely, matkailu ja virkistys sekä meriteollisuus, kaivannaiset ja sininen bioteknologia. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan muun muassa merellinen luonto, ympäristö ja kulttuuriperintö sekä maanpuolustuksen tarpeet.
Suomen ensimmäinen, aluevedet ja talousvyöhykkeen kattava merialuesuunnitelma hyväksyttiin rannikon maakunnissa vuonna 2020. Yleispiirteinen suunnitelma laadittiin kolmessa osassa, alueelliset erityispiirteet huomioiden. Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot vastasivat Suomenlahden osuudesta.
Toinen suunnittelukierros käynnissä
Suomen merialuesuunnitelma päivitetään vuosina 2024–2027. Toisen suunnittelukierroksen ydinviesti, Merestä on kaikille – Havet är för alla, kuvaa merialuetta yhteiskunnan yhteisenä asiana.
Suunnitelman päivitykselle on tarve, sillä toimintaympäristössä on viime vuosina tapahtunut paljon muutoksia: EU-säädökset ovat uudistuneet, merellisen energiatuotannon tavoitteet ovat kasvaneet ja ilmastonmuutos on edennyt arvioitua nopeammin. Myös merenkulun ja merellisen ruoantuotannon merkitys esimerkiksi huoltovarmuuden näkökulmasta on kasvanut.
Suunnittelua ohjaa koordinaatioryhmä, johon kuuluu edustajia rannikon kahdeksasta maakunnasta sekä ympäristöministeriöstä. Yhteistyötä tehdään monien eri sidosryhmien kanssa. Lopuksi maakuntavaltuustot hyväksyvät oman alueensa suunnitelman.
Merialuesuunnitelmien lisäksi kaikissa EU:n merenrantavaltioissa laaditaan lähivuosina merenhoitosuunnitelmat(Siirryt toiseen palveluun), joilla tavoitellaan meren hyvää tilaa. Tavoitteena on yhteensovittaa merialueiden suunnittelu entistä tiiviimmin merenhoidon suunnitteluun, sillä samoja meren tilasta koottavia tietoja tarvitaan molemmissa.
Merialuesuunnittelun toisen kierroksen yhteistyötä rahoitetaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta MSP-EDG-hankkeen kautta.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston 2021–2027 (EMKVR) kansallisesta meripolitiikan toimintalinjasta on myönnetty rahoitus MSP-EGD-hankkeelle (Merialuesuunnittelun tietovarannon sekä adaptiivisen yhteistoiminnallisen suunnittelun vahvistaminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mahdollistamiseksi).
Hankkeessa ovat mukana kahdeksan rannikon maakunnan liittoa, ja sillä rahoitetaan toisen suunnittelukierroksen merialuesuunnitteluyhteistyö ajalla 6/2023–12/2025.
MSP-EGD-hankkeella varmistetaan merialuesuunnittelun ja -suunnitelmien integroiminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoiteasetteluun ja siten yhteiskunnan vihreän siirtymän tukeminen merialuesuunnittelun keinoin.
Hankkeella tuetaan strategista merellistä turvallisuutta ja kansallista huoltovarmuutta merellisen energiantuotannon, merellisen ruoantuotannon sekä meriliikenteen osalta, ja vahvistetaan tietopohjaa ja osaamispääomaa erityisesti meriluonnon suojelun ja ennallistamisen, sekä ilmastonmuutoksen osalta merialuesuunnittelun roolin tunnistamiseksi ja vahvistamiseksi kansallisissa tavoitteissa.
Hankkeessa toteutetaan voimassa olevan Suomen Merialuesuunnitelma 2030 seuranta- ja arviointityö ja tuetaan adaptiivisen hallinnan integrointia luontevaksi ja kiinteäksi osaksi merialuesuunnittelua.
Suomenlahden suunnitelmassa monia teemoja
Vuonna 2020 hyväksytyssä Suomenlahden merialuesuunnitelmassa korostuvat meriliikenne ja satamat, matkailu ja virkistys, kulttuuriperintö, kalastus ja vesiviljely sekä meriympäristön ja -luonnon vaaliminen. Huomiota kiinnitetään myös maanpuolustukseen, merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen.
Suunnitelma toimii hyvänä lähtötietona muulle suunnittelulle kuten kaavoitukselle ja eri sektorien viranomaisten toimille. Yhteistyössä tieto merestä lisääntyy ja sen kestävään käyttöön kiinnitetään huomiota.
Sukella Suomenlahden erityispiirteisiin tutkimalla tarinakarttaa, joka yhdistää tekstiä, kuvia ja videota.
Taustalla laki
Merialuesuunnittelua tehdään kaikissa EU:n rannikkovaltioissa ja se perustuu EU:n merialuesuunnitteludirektiiviin. Suomessa siitä säännellään alueidenkäyttölaissa.
Merialuesuunnitteludirektiivin tarkoituksena on edistää EU:n meripolitiikan ja sinisen kasvun strategian mukaisesti merialueiden kestävää talouskasvua, merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ekosysteemien suojelua tilanteessa, jossa merialueen käyttö ja ihmispaineet lisääntyvät.
Merialuesuunnitelmien avulla halutaan sovittaa yhteen merialueille kohdistuvia eri intressejä ja ehkäistä ennalta niiden välisiä ristiriitoja. Eri toimintojen yhteensovittamisella pyritään myös saavuttamaan synergiaetuja merellisten käyttömuotojen välillä.
Tutustu myös
Luonto ja kulttuuriympäristöt
Uudellamaalla rakennetaan ja hyödynnetään luonnonvaroja, ja samalla pyritään vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tuemme Uudenmaan liitossa luonnon monimuotoisuutta monien muutosten keskellä.
Lisätietoja merialuesuunnittelusta:
Suvi Silvennoinen
Erityisasiantuntija
suvi.silvennoinen@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavojen osallisuus, vuorovaikutus ja viestintä, merialuesuunnittelu. Kaavoituksen aluevastuu: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio ja Vihti
Ajankohtaista
Artikkeli
10.4.2025
Perinteistä ammentaminen ja luonnonmateriaalien kehittäminen tarjoavat ratkaisuja rakentamisen kestävyyskriisiin
Nykyrakentaminen nojaa vahvasti teräs- ja betoniteollisuuteen, jotka aiheuttavat noin 15 prosenttia maailman vuotuisista ilmastopäästöistä. Lisäksi rakennussektori on vastuussa puolesta maailman vuotuisesta neitseellisten materiaalien kulutuksesta. Suomessa rakentaminen aiheuttaa vuosittain kolmanneksen ilmastopäästöistä. Rakennussektorin kestävyysmurroksella on tulenpalava kiire: ilmastokriisi ei ole ratkaistavissa ilman sitä.
Blogi
10.4.2025
Maakuntakaava energiamurroksen suunnannäyttäjänä
Energia on yhteiskuntamme perusta: se mahdollistaa asumisen, liikkumisen, teollisuuden ja lähes kaiken muun toimintamme. Ilmastonmuutoksen myötä olemme siirtymässä fossiilisista polttoaineista kohti kestävämpää, päästötöntä energiajärjestelmää. Tämä energiamurros asettaa uusia vaatimuksia alueelliselle suunnittelulle ja myös maakuntakaavalle, kirjoittaa Henri Jutila.
Sivu päivitetty viimeksi: 19.3.2025