Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Keskeistä siinä onnistumisessa on siirtyminen päästöttömään energiantuotantoon. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on luopua polttoon perustuvasta energian tuotannosta. Tätä siirtymää tukeakseen Uudenmaan liitto on selvittänyt geo-, aurinko- ja tuulienergian mahdollisuuksia ja reunaehtoja maakunnan alueella.
Oikopolkujen avulla pääset siirtymään sivun eri osiin:
Uudellamaalla erinomainen geoenergiapotentiaali
Geoenergia eli maalämpö on kallioperään ja sitä peittävään maapeitteeseen varastoitunutta ja siinä syntyvää auringon lämpöenergiaa. Geoterminen energia puolestaan on maansisäistä energiaa tai lämpöä, joka syntyy maan sisuksissa tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten seurauksena ja maapallon syntytapahtumasta jääneestä energiasta.
Geoenergian hyvänä puolena on sen päästöttömyys, tasainen hyödynnettävyys ympäri vuoden sekä soveltuvuus pientaloista suuriin rakennuskohteisiin ja alueelliseen lämmöntuotantoon. Geoenergiaa on mahdollista käyttää sekä lämmitykseen että viilennykseen.
Geoenergian ja geotermisen energian potentiaali Uudellamaalla on hyvä, ja maakunnan alueella on erityisen hyvät mahdollisuudet siirtyä merkittävästi nykyistä kattavampaan geoenergian ja geotermisen energian tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Geotermista energiaa voisi hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi kaukolämmön lähteenä.
Tutustu Uudenmaan geoenergiaselvitykseen
Uudenmaan geoenergiaselvityksessä kuvataan geoenergian sekä keskisyvän ja syvän geotermisen energian potentiaalia maakunnan alueella. Syksyllä 2020 julkaistussa selvityksessä kuvataan myös näiden hyödyntämismahdollisuuksia ja hyödyntämiseen liittyviä reunaehtoja.
Lue lisää selvityksestä ja sen tuloksista:
Aurinkoenergia osana maakunnan ilmastotavoitteita
Uudellamaalla on hyvät edellytykset lisätä aurinkoenergian käyttöä sekä tuottaa aurinkosähköä ja -lämpöä.
Kesäkuukausina Uudellamaalla voidaan pitkien valoisien päivien ansiosta tuottaa aurinkoenergiaa jopa enemmän kuin Pohjois-Saksassa. Kiitollisia käyttökohteita ovat teollisuuslaitokset ja kaupalliset alueet, joissa laajat, tasaiset kattopinnat mahdollistavat helpon aurinkopaneelien asennuksen. Kesällä tarvitaan myös paljon energiaa jäähdytykseen, jolloin aurinkoenergiaa pystytään hyödyntämään maksimaalisesti. Taloudellisesti kannattavinta on tuottaa aurinkosähköä korvaamaan ostosähköä.
Suomessa on rakenteilla ja suunnitteilla suuria aurinkoenergian tuotantolaitoksia. Uudellamaalla energiayhtiöstä esimerkiksi Helen ja Keravan energia ovat pystyttäneet keskikokoisia aurinkovoimaloita kuluttajakäyttöön tarkoitetun sähkön tuottamiseksi. Raaseporin energialla on puolestaan huipputehon aurinkopuisto Tammisaaressa.
Aurinkoenergian mahdollisuudet Uudellamaalla selvitetty
Vuonna 2017 julkaistussa Uudenmaan aurinkoenergiaselvityksessä kartoitetaan teollisen mittakaavan aurinkosähkön tuotannon nykytilaa ja potentiaalia sekä käsitellään aurinkoenergiarakentamisen ohjaustarvetta ja -keinoja eri suunnittelutasoilla.
Selvityksessä on keskitytty usean sadan kilowatin ja sitä suurempien aurinkoenergiajärjestelmien ja -voimaloiden tarkasteluun.
Lue lisää selvityksen tuloksista:
Laajat aurinkoenergiahankkeet voivat edellyttää yleiskaavoitusta, asemakaavoitusta tai muutoksia voimassa oleviin kaavoihin sekä rakennuslupaa. Olosuhteista riippuen hankkeet voivat edetä myös suorilla luvilla tai jopa vain ilmoitusmenettelyllä. Pienten aurinkoenergiajärjestelmien asentamiseen ja rakentamiseen ei pääsääntöisesti tarvita enää toimenpide- tai rakennuslupaa.
Lue lisää esitteestä:
Maakuntakaavassa neljä tuulivoimalle soveltuvaa aluetta
Tuulivoiman vähintään kymmenen teollisen kokoluokan voimalan kokonaisuuksia on käsitelty Uudenmaan neljännessä vaihemaakuntakaavassa. Selvitysten perusteella Uudenmaan maa- ja merialueilta löytyi neljä tuulivoimalle soveltuvaa aluetta, jotka sovitettiin kaavassa muuhun alueiden käyttöön. Kaikki maakuntakaavan tuulivoima-alueet sijaitsevat Itä-Uudenmaan alueella.
Kunnat voivat edistää omassa suunnittelussaan paikallista tuulivoimatuotantoa esimerkiksi tuulivoimayleiskaavojen kautta. Paikallisella tuulivoimalla Uudellamaalla tarkoitetaan alle kymmenen tuulivoimalan muodostamia alueita.
Uudenmaan tuulisuusolosuhteet ovat tuulivoimalle suotuisat, mutta maakunnan tiivis yhdyskuntarakenne, suuri väestömäärä ja arvokkaat luontokohteet aiheuttavat omat haasteensa sopivien tuulivoima-alueiden löytämiselle.
Uudellamaalla ja muualla Suomenlahdella tuulivoimatuotannon kehittämisen haasteina ovat lisäksi haitalliset vaikutukset puolustusvoimien ja meriliikenteen tutkiin. Myös lintujen päämuuttoreitit Suomenlahdella rajoittavat merituulivoimatuotannon mahdollisuuksia.
Lue lisää oppaasta:
Tutustu neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelussa tehtyihin selvityksiin
Tuulivoiman lähtökohdat
Neljännessä vaihemaakuntakaavassa määritellään tuulivoimalle soveltuvat maakunnallisesti merkittävät alueet Uudellamaalla sovittaen ne muuhun alueiden käyttöön. Raporttiin on koottu teeman lähtökohtia kaavoituksessa.
Tuulivoima-alueet
Kolmivaiheisessa selvityksessä on tarkasteltu mahdollisia tuulivoima-alueita Uudenmaan maa- ja merialueilla. Maakunnallinen tuulivoima-alue tarkoittaa kymmenen tai useamman tuulivoimalan kokonaisuutta.
Tuulivoimaopas paikallistuotantoon
Oppaan tavoitteena on kannustaa Uudenmaan kuntia edistämään paikallista tuulivoimatuotantoa. Kuntakaavoittajille suunnattu opas avaa tuulivoiman suunnitteluprosessia ja kurkistaa tuulivoimakohteisiin eri puolilla Suomea. Julkaisu on osa neljännen vaihemaakuntakaavan toteuttamisen edistämistä.
Tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset muuttolinnustoon, Natura-alueisiin sekä suuriin petolintuihin
Selvityksessä arvioidaan maakunnallisten tuulivoima-alueiden kokonaisvaikutuksia muuttolinnustoon ja Natura-alueisiin. Tarkastelussa on viisi tuulivoiman tuotantoon soveltuvaa aluetta, jotka olivat mukana 1.12.2015−29.2.2016 lausunnoilla olleessa maakuntakaavaehdotuksessa: maa-alueilla sijaitsevat Övre−Rikeby, Röjsjö ja Lapinjärvi−Loviisa sekä Inkoon−Raaseporin ja Porvoon edustan merialueet.
Aiheeseen liittyvää
Kaavoitus ja liikenne
Aluesuunnittelussa tavoitteemme ovat kestävä yhdyskuntarakenne, rakennetun ja luonnonympäristön tasapainoinen kehitys sekä sujuva liikenne ja hyvät edellytykset elinkeinoille.
Lisätietoja energiantuotannosta:
Kaarina Rautio
Suunnittelupäällikkö
kaarina.rautio@uudenmaanliitto.fi
Yhdyskuntatekninen huolto ja merialuesuunnittelu
Tanja Lamminmäki
Ympäristöasiantuntija
tanja.lamminmaki@uudenmaanliitto.fi
Vaikutusten arviointi, luonnonvarat, maa-aines ja vesiasiat. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Ajankohtaista
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Sivu päivitetty viimeksi: 17.1.2024