Siirry sisältöön
Haku
Vihreitä saniaisen lehtiä, taustalla lammen vettä ja lumpeenlehtiä.

Tavoitteena terveellinen ja turvallinen elinympäristö

Maakuntakaava ohjaa suunnittelua useissa ympäristön tilaan liittyvissä alueidenkäytön kysymyksissä. Sen ratkaisuilla mahdollistamme terveellisen ja turvallisen elinympäristön suunnittelun myös maakuntakaavaa tarkemmassa kaavoituksessa.

Kaavoitukseen sisältyy maankäytön yhteensovittamisen tarvetta ympäristövaikutuksia aiheuttavien toimintojen suhteen. Tällaisia ovat esimerkiksi maa-aineshuollon alueet, ampumaradat, Seveso-vyöhykkeet eli suuronnettomuusvaaraa aiheuttavien laitosten ja varastojen ympärillä olevat vyöhykkeet ja jätehuollon alueet.

Lausunnot, viranomaisyhteistyö ja edunvalvonta ovat keinomme toteuttaa maakuntakaavaa. Myös Uusimaa-ohjelmaan on kirjattu useita ympäristöön liittyviä toimia.

Puhdas vesi yhä tärkeämpää

Puhdas vesi on meille tärkeää, ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Maakuntakaavan tavoitteena on turvata Uudenmaan vesihuolto puhtaan veden saannin ja jakelun sekä jätevesien käsittelyn osalta.

Uusimaa-kaavassa pohjavesialueet ja vedenhankinnan kannalta tärkeät pintavesialueet on osoitettu ELY-keskuksen luokitteluiden ja määritysten mukaisina alueina.

Katso Uudenmaan vesihuoltoverkostoa maakuntakaavojen karttapalvelussa:

Uudellamaalla kaksi merkittävää tulvariskialuetta

Meritulvasta voi aiheutua merkittäviä vahinkoja muun muassa asutukselle, rakennuksille, tiestölle ja yhdyskuntatekniikalle. Uudellamaalla on kaksi valtakunnallisesti merkittävää tulvariskialuetta: Helsingin ja Espoon rannikkoalue sekä Loviisan rannikkoalue. Alueilla on paineita kaavoittaa ja rakentaa rannan läheisyyteen, jolloin tulvariskit tulee ottaa erityisesti huomioon.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut näille alueille tulvaryhmät. Niiden tehtävänä on määritellä tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä laatia tulvariskien hallintasuunnitelma, johon kirjataan toimet. Uudenmaan liitto toimii ryhmien puheenjohtajana.

Tutustu tulvariskien hallintasuunnitelmiin Vesi.fi-verkkosivustolla:

Jätehuollosta kiertotalouteen

Jätteenkäsittely on muuttunut perinteisestä kaatopaikkatoiminnasta entistä enemmän materiaalivirtojen jalostamiseksi ja kiertotaloustoiminnaksi sekä usean yrityksen kierrätysliiketoiminnaksi. Esimerkiksi Espoon Ämmässuo on kokenut jätehuollon evoluution kaatopaikasta monipuoliseksi jätehuollon ja kiertotalouden seudulliseksi keskittymäksi.

Nykyaikaisiin jätteenkäsittelykeskuksiin sijoittuu jätepohjaisten materiaalien uudelleenkäytön lisäksi myös muuta alueelle sopivaa toimintaa, kuten ylijäämämaiden vastaanottoa tai metsäbiotalouden logistiikka-alueita. Osassa jätteenkäsittelykeskuksista voi olla myös yhdyskuntajätteen loppusijoitusta.

Uudenmaan kiertotalouslaakso -kokonaisuus on laaja, eri toimijoita yhteen kokoava hanke, joka toimii kehitysalustana kiertotalouden alalla.

Kiertotaloustoimintaa on myös maa-aineshuolto, jolla pyritään uusiutumattomien maa-ainesten mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Rakentamisessa muodostuvien kaivuumaiden kierrätyksellä voidaan vähentää neitseellisen kiviaineksen ottoa ja luonnonvarojen kulutusta.

Maa-ainesten kierrätys vaatii sekä paikallisia rakentamisen tukialueita että seudullisia maa-aineshuollon alueita, joilla on mahdollista käsitellä, jalostaa ja varastoida maa-aineksia. Maakuntakaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät maa-aineshuollon alueet.

Katso tuotannon ja logistiikkatoimintojen sekä maa-aineshuollon alueita maakuntakaavan karttapalvelussa:

Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavien laitosten ympärillä Seveso-vyöhykkeet

Turvallisen elinympäristön varmistamiseksi on suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.

Tällaisten laitosten ympärille on määritelty niin kutsutut Seveso-vyöhykkeet, joiden sisällä kaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riskeihin ja suuronnettomuusvaaran torjuntaan. Vyöhykkeiden laajuus vaihtelee 500 metrin ja kahden kilometrin välillä.

Uudenmaan maakuntakaavoissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) määrittelemät Seveso-vyöhykkeet on osoitettu Kilpilahden teollisuus- ja varastoalueen ympärille.

Katso Seveso-kohteita ja konsultointivyöhykkeitä maakuntakaavojen karttapalvelussa:

Tutustu myös näihin:

Meluhaittoja hallitaan kaavoituksella

Uusimaa on väestöltään tihein maakunta, jonka yhdyskuntarakenne on tiivis. Melulähteitä on siis paljon, ja melulle altistuu iso joukko ihmisiä. Suurin osa ympäristömelusta on peräisin tieliikenteestä, jonka arvioidaan edelleen lisääntyvän Uudenmaan alueella. Melun aiheuttamia haittoja pyritään hallitsemaan rajoittamalla melulähteitä, äänen etenemistä sekä melutasoa ja -altistusta. Kaavoitus on tehokas keino ennaltaehkäistä meluongelmien syntymistä ja myös ratkaista niitä.

Maakuntakaavassa osoitetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokonemelualueet sekä puolustusvoimien melualueet, jotka ulottuvat laajalle alueelle ja edellyttävät yhteensovittamista muun maankäytön kanssa.

Maakunta vastaa myös ampumaratojen kehittämissuunnitelmasta

Ampumarata on ampumaharjoitteluun rajattu ulko- tai sisäalue, jota käyttävät alan urheilijat, metsästäjät, varusmiehet, poliisit ja muut viranomaiset. Olemme laatineet Uudellemaalle ampumaratojen kehittämissuunnitelman yhdessä alueen kuntien ja järjestöjen sekä ampuma-alan keskeisimpien toimijoiden kanssa. 

Uudenmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelmassa

Suunnitelmaa voivat hyödyntää alan toimijat sekä maankäytön suunnittelijat ja muut viranomaiset. Ratakortteihin on koottu tiedot kaikista Uudenmaan ampumaradoista, joita on viisikymmentä.

Ampumaratojen kehittämistä ohjaa ampumaratalaki(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun). Maakuntien tehtävänä on laatia kehittämissuunnitelma, joka tulee ottaa huomioon kaikilla kaavatasoilla sekä ampumaratojen kehittämisessä.

Tutustu kehittämissuunnitelmaan ja ratakortteihin:

Sivu päivitetty viimeksi: 26.4.2022