Siirry sisältöön
Haku
Vanha tiilirakennus ja vihreitä puita. Silta pienen kosken yli.

Tavoitteenamme elinvoimaisen luonnon sekä kulttuuriympäristön säilyminen

Uudellamaalla rakennetaan ja hyödynnetään luonnonvaroja, ja samalla pyritään vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tuemme Uudenmaan liitossa luonnon monimuotoisuutta monien muutosten keskellä.

Luonto ja kulttuuriympäristöt ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja virkistyksen lähteitä, joita vaalimme tulevaisuutta varten maakuntakaavoituksella. Lajien ja luontotyyppien kirjoa turvataan suojelualuemerkinnöillä. Metsien käytössä puolestaan on osin ristiriitaisia tavoitteita, joiden yhteensovittamiseen tuotamme tietoa.

Kerromme tällä sivulla työstämme luonnon ja kulttuuriympäristöjen vaalimisessa. Oikopolkujen avulla pääset siirtymään sivun eri osiin:

Suojelualueet
Metsät
Virkistyskäyttö ja luontomatkailu
Kulttuuriympäristöt

Uudenmaan arvokas luonto on myös voimavara asukkaille

Näemme Uudenmaan suunnittelussa luonnon ja viherrakenteen sekä arvokkaana kokonaisuutena että voimavarana ihmisille. Viherrakenteella tarkoitetaan viheralueiden ja niiden välisten viheryhteyksien verkostoa, joka ulottuu niin maaseudulle kuin kaupunkiympäristöihin, ja se sisältää myös vesistöt eli sinirakenteen.

Kaavoituksella on tärkeä rooli etenkin luontoalueiden välisten yhteyksien varmistamisessa. Toisiinsa kytkeytyneet luontoalueet antavat luonnolle myös mahdollisuuden sopeutua ilmastonmuutokseen.

Uudenmaan monipuolisille luonnonympäristöille on määritelty maakunnallisen arvon kriteerit, joita voidaan soveltaa muun muassa kaavoituksessa.Maakunnallinen ekologinen verkosto muodostuu luonnon ydinalueista eli laajoista alueista, joilla on monipuolinen ekologinen merkitys, sekä ekologisista yhteyksistä, jotka yhdistävät luonnon ydinalueita toisiinsa.

Luonnossa tapahtuu aina muutosta, mutta sitä nopeuttavat ilmastonmuutos ja vieraslajien leviäminen. Ilmastonmuutos voimistaa monia uhkia luonnolle, esimerkiksi Itämeren rehevöitymistä. Näiden uudempien muutospaineiden ohella luontoon vaikuttavat voimakkaasti maankäytön muutokset ja luonnonvarojen hyödyntäminen. Ne korostuvat Uudellamaalla, jossa väestö kasvaa ja elinkeinotoiminta on vilkasta.

Muutokset uhkaavat myös ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, sillä ne vaikuttavat laajasti luonnon ihmisille tarjoamiin palveluihin, kuten veden kiertoon, ravintokasvien pölytykseen sekä hiilen sidontaan.

Suojelualueet turvaavat lajien ja luontotyyppien kirjoa

Tuemme maakuntakaavoituksella luonnon toimintaa vahvistamalla ja turvaamalla ekologisen verkoston laajojen kokonaisuuksien eheyttä ja yhteyksiä. Suojelualueet toimivat monien lajien populaatioiden tukikohtina ja askelkivinä niiden siirtymiselle ja leviämiselle. Siten ne ovat välttämättömiä ekologisen verkoston toimivuudelle.

Kaavan suojelualuemerkinnöillä turvataan lajien ja luontotyyppien monimuotoisuutta nopeasti kasvavassa ja muuttuvassa maakunnassa. Selvityksissä on tunnistettu luontoarvoja, joita kannattaa suojata perustamalla luonnonsuojelualue. Valtakunnallisten ja maakunnallisten luontoarvojen kaavamerkinnöillä täydennetään jo toteutunutta suojelualueverkostoa. Iso osa uudemmista alueista sijaitsee valtion omistamilla mailla.

Uudenmaan luonnonsuojelualueet ja maakuntakaavassa osoitetut suojelualuemerkinnät. (Vihreä) Luonnonsuojelualue. (Oranssi) Maakuntakaavan suojelualuemerkintä, joka ei ole toteutunut luonnonsuojelualueena. Alle 100 ha luonnonsuojelualueet ja suojelualuemerkinnät esitetään kohdemerkinnällä. Uudellamaalla on 68 660 ha luonnonsuojelualueita, jotka kattavat 4,3 % Uudenmaan pinta-alasta. Luonnonsuojelualueiden lisäksi Uudellamaalla on voimassa olevia maakuntakaavan suojelualuemerkintöjä, joista 42 450 ha on vielä toteutumatta luonnonsuojelualueina. Yhdessä nämä kattavat 6,9 % Uudenmaan pinta-alasta. Tilanne 13.12.2021. Lähde: Uudenmaan liitto, SYKE, Avoin tieto -palvelu (Luonnonsuojelualueet: valtion omistamat, Luonnonsuojelualueet: yksityisten mailla).
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen isompana!

Maakuntakaavojen suojelualueet

Alle on koottu tietoa Uudenmaan maakuntakaavojen suojelualuemerkinnöistä. Näillä alueilla on sellaisia luontoarvoja, joita on tarpeen suojata luonnonsuojelualueina.

Mikä on maakuntakaavan suojelualuemerkintä? Miten luonnonsuojelualue perustetaan? Mistä saan lisätietoja? Suojelualueiden esitteessä kerrotaan tarkemmin maakuntakaavan merkintätavasta ja siitä, miten luonnonsuojelualueen perustaminen etenee.

Maakuntakaavojen suojelualueet -karttapalvelussa voit tutkia maakuntakaavan suojelualuemerkintöjä suhteessa kiinteistörajoihin. Pohjakartta on maakuntakaavan yleispiirteistä karttaa tarkempi. Suojelualueita voi etsiä esimerkiksi kunnan tai osoitteen perusteella. 

Suojelualueet perustuvat maakuntakaavoitusta varten tehtyihin luontoselvityksiin sekä muihin luontotietoihin.

Suojelualuemerkintöjen perusteena olevista luontotiedoista voi tehdä tietopyynnön osoitteeseen: toimisto@uudenmaanliitto.fi. Kerro viestissä selkeästi, miltä alueelta haluat tiedot.

Jos haluat tietää tietyltä alueelta tarkemmin luontoarvojen suojaamiseksi tarvittavat rajoitteet, luonnonsuojelualueen perustamisen mahdollisuudet sekä korvaukset, ota yhteyttä ELY-keskukseen: ympariston.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi.

Uusimaa-kaavan kokonaisuuden ja muiden voimassa olevien maakuntakaavojen aineistoihin voi tutustua verkkosivuillamme. 

Lisätietoa luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta koko yhteiskunnassa saat ympäristöministeriön verkkosivuilta, jossa on tietoa myös muun muassa valtakunnallisista METSO-metsiensuojeluohjelmasta ja Helmi-elinympäristöohjelmasta.

Lisätietoja luonnosta ja suojelualueista:

Silja Aalto

Ympäristöasiantuntija

+358 50 303 5952

Luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö, viherrakenne ja ekosysteemipalvelut

Uudenmaan metsistä on iloa ja hyötyä

Metsät peittävät 60 prosenttia Uudenmaan maapinta-alasta. Maakunnan metsät ovat Suomen mittakaavassa lajistoltaan ja rakenteeltaan monipuolisia, ja tarjoavat hienoja mahdollisuuksia virkistykseen.

Metsiä tarvitaan moneen: metsien tulisi samanaikaisesti tuottaa ilmastohyötyjä varastoimalla ja sitomalla hiiltä, täyttää teollisuuden puuraaka-aineen tarve ja olla rakenteeltaan riittävän monimuotoisia runsaslajisuuden säilyttämiseksi tai jopa lisäämiseksi. Asukastiheydestä johtuen Uudellamaalla on myös paljon painetta metsien virkistyskäyttöön.  

Metsien tavoitteellinen monikäyttö on yksi ratkaisu metsien eri käyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Metsänhoidolle onkin mahdollista asettaa samanaikaisesti esimerkiksi hiilensidonnan lisäämiseen ja monimuotoisuuden tukemiseen liittyviä tavoitteita, vaikka puuta myös korjattaisiin teollisuuden tarpeisiin.

Osana maakunnan ilmastotyötä on tunnistettu metsien hiilensidonnan potentiaali. Tärkein keino hiilensidonnan edistämiseksi on pitää metsät metsinä. Nykyisellään Uudellamaalla muutetaan metsää muuhun käyttöön noin tuhannen hehtaarin vuositahdilla.

Käynnistämässämme Kuntametsien kestävä monikäyttö -projektissa tuotetaan kunnille tietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta, monimuotoisuuden edistämisestä, virkistyskäytöstä ja puuntuotannosta sekä näiden teemojen yhteensovittamisesta.

Teemme parhaillaan myös selvitystä maankäytön muutosten vaikutuksista metsien hiilensidontaan. Lisäksi tuotamme kuntien tarpeeseen kartta-aineistoja puuston hiilivarastoista ja -nieluista.

Lue lisää Uudenmaan metsistä

Lisätietoja metsistä:

Maria Sirviö

Projektiasiantuntija

+358 40 612 7909

Kuntametsien monikäyttö, hiilinielut

Kestävää virkistyskäyttöä ja luontomatkailua

Uudenmaan luonto tarjoaa hyvinvointia ja elämyksiä niin asukkaille kuin matkailijoillekin. Uudellamaalla luonto on monipuolinen ja helposti saavutettavissa. Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistot, kuntien lukuisat virkistysalueet sekä laaja rannikkoseutu saaristoineen ovat tästä parhaita esimerkkejä.

Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittäminen entistä kestävämmäksi on tärkeää. Meidän keinomme vahvistaa virkistyskäytön mahdollisuuksia ovat maakuntakaavoitus ja yhteistyö Uudenmaan muiden toimijoiden kanssa.

Maakuntakaavaan merkityissä maakunnallisesti tärkeissä virkistysalueissa on erityisenä kehittämiskohteena Helsingin seudun viherkehä, jolla tarkoitetaan pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien viheralueiden, vesistöjen ja saariston muodostamaa kokonaisuutta. Lisäksi pyrimme sovittamaan yhteen eri näkökulmia, kuten metsätaloutta, virkistyskäyttöä ja luontoarvojen huomioonottamista.

Teemme yhteistyötä esimerkiksi kuntien, Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Uuvin ja Metsähallituksen(Siirryt toiseen palveluun) kanssa. Yhteistyöverkostossa jaetaan tietoa ajankohtaisista luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun toimenpiteistä sekä lisätään vaikuttavuutta yhteisellä kehittämistyöllä.

Lue lisää luonnon virkistyskäytöstä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla:

Lisätietoja luonnon virkistyskäytöstä:

Jouni Suominen

Suunnittelija, perhevapaalla

+358 40 543 5951

Maakuntakaavan seuranta, MAL-seuranta (Kuuma-kunnat), Helsingin seudun vaihekaavan projektisihteeri

Tutustu luontoon liittyviin selvityksiin

Uusimaa-kaavan selvitykset

Luontotietoina on Uusimaa-kaavan valmistelussa hyödynnetty sekä maakuntakaavoitusta varten laadittuja luontoselvityksiä että muita luontotietojen lähteitä.

Alla on kaksi luontoselvitystä, joihin on koottu vuosina 2014–2019 Uudenmaan liiton tilauksesta tehdyt arviot luontokohteiden maakunnallisesta arvosta. Kohteiden arvo on määritelty luonnonympäristöjen arvottamisen kriteereillä (LAKU) sekä olemassa olevan luontotiedon että maastoselvitysten avulla.

Muista luontotietojen lähteistä voi tehdä tietopyynnön osoitteeseen: toimisto@uudenmaanliitto.fi. Kerro viestissä selkeästi, miltä alueelta haluat tiedot.

Ekologiset verkostot

Selvityksessä tunnistetaan uusin menetelmin (Zonation) Uudenmaan ekologisia verkostoja. Verkostot ovat hyvin toisiinsa kytkeytyneiden, ekologisesti arvokkaiden kohteiden muodostamia, ympäröivästä maisemasta erottuvia mosaiikkeja, joita tulee tarkastella kaavoituksessa ja luonnonhoidossa kokonaisuuksina. Työ päivittää ja laajentaa aiempia ekologisen verkoston selvityksiä.

Neljännen vaihemaakuntakaavan viherrakenneselvitykset

Viherrakenteen kehityskuva

Neljännessä vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan viherrakennetta yhdenmukaisella tavalla maakunnan laajuisesti. Kehityskuvan on tarkoitus herättää keskustelua siitä, mihin suuntaan viherrakenteen toivotaan kehittyvän pitkällä aikavälillä. Raporttiin on koottu teeman lähtökohtia kaavoituksessa. 

Viherrakenteen kehityskuva, 2015 (pdf)

Viherrakenneselvitysten yhteenvetoraportti

Raportissa on kuvattu viherrakenteen teemaa varten tehdyt erillisselvitykset sekä muut kaavatyötä varten kootut viherrakenteen tietoaineistot. 

Uudenmaan viherrakenneselvitykset 2013–2014, yhteenvetoraportti, 2015 (pdf)(Avautuu uuteen ikkunaan)

Ekosysteemipalveluiden analysointi GreenFrame-menetelmällä

Uudenmaan viherrakennetta on arvioitu ekosysteemipalveluiden tuotannon, kysynnän ja muutospaineiden näkökulmasta GreenFrame-menetelmällä. Selvitys sisältää taustatietoa ekosysteemipalveluista, Uudenmaan alueen analyysien tulokset sekä virkistysalueiden luokittelun ja maakunnallisuuden kriteerit.

Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut, EkoUuma-hankkeen loppuraportti, 2015 (pdf)

Tulostettavat A3-karttakuvat raportista, 2015 (pdf)

Viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä

Arvokkaimpien luontokohteiden tunnistamiseen on maakuntakaavoitusta varten sovellettu paikkatietopohjaista Zonation-menetelmää, jolla voidaan analysoida suuria määriä luontoarvoja kuvaavaa tietoa ja suhteuttaa se muuhun maankäyttöön. Raportissa esitellään menetelmällä kaavaa varten tuotettuja analyysejä.

Uudenmaan viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä, 2015 (pdf)

Tulostettavat A3-karttakuvat raportista, 2015 (pdf)

Zonation-alueet

Raportissa kuvataan Uudenmaan alueelle tehdyssä Zonation-analyysissä tunnistetut luontoarvoiltaan tärkeät alueet. Jokaisesta alueesta esitetään Zonation-analyysin tuottama ruutupohjainen karttarajaus sekä sanallinen kuvaus alueen luontoarvoista.

Zonation-alueiden kohdekuvaukset -raportti, 2016 (pdf)

Luontoarvojen ja ekosysteemipalvelujen yhdistelmä

GreenFrame- ja Zonation-menetelmien tulosten vertaamiseksi tehtiin useita yhdistelmäanalyysejä. Analyysit kuvaavat luonnon ihmiselle tuottamien hyötyjen näkökulman ja luonnon monimuotoisuuden näkökulman yhdistelmien alueellista vaihtelua Uudenmaan viherrakenteessa. 

Uudenmaan viherrakenteen arviointi uusin menetelmin – vertailu GreenFrame- ja Zonation-analyysien tuloksista, 2015 (pdf)

Tulostettavat A3-karttakuvat raportista (pdf, 2015)

Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteerit

Kriteerejä maakunnallisesti arvokkaille luonnonympäristöille kehitettiin aiempien maakuntakaavojen yhteydessä ensin Itä-Uudellamaalla ja sitten koko nykyisen maakunnan alueelle soveltuviksi.

MALU: Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt, 2010 (pdf)

LAKU: Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudellemaalle, 2012 (pdf)

Luontoselvitys

Selvityksessä tarkastellaan Uudenmaan voimassa olevien maakuntakaavojen luonnonsuojelualuevarausten ajantasaisuutta sekä mahdollisia uusia maakunnallisia suojelualueita. Alueita on yhteensä 25. Jokaisesta alueesta on laadittu kuvaus ja aluerajaus kartalle. 

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luontoselvitys 2014–2015, Maastoselvityskohteet ja niiden maakunnallinen arvo, 2015 (pdf)

Viherkehä 

Diplomityönä tehdyssä esiselvityksessä peilataan viherkehän olemassa olevia arvoja tulevaisuudennäkymiin ja kansainvälisiin esimerkkeihin. Aihetta käsitellään ihmisnäkökulmasta eli yksilöiden ja erilaisten toimijoiden kannalta. 

Helsingin seudun viherkehä – mahdollisuuksien toimintaympäristö, 2015 (pdf)

Ympäristömelu

Selvityksessä on arvioitu nykyisiä ympäristömelua aiheuttavia toimintoja ja niiden melualueita Uudellamaalla. Näkökulmana on ihmisen toiminta ja tarve hiljaisuudelle. Maankäyttöluokkien soveltuvuus hiljaisuuteen perustuu uudelleenluokiteltuun Corine Land Cover (CLC) -aineistoon vuodelta 2006. 

Ympäristömelu väestökeskittymien ulkopuolella Uudellamaalla 2014, 2015 (pdf)

Peltoalueet

Maatalouden kannalta hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden selvitystä on käytetty taajamatoimintojen sijainnin suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Selvitys on tehty toisen vaihemaakuntakaavan yhteydessä, mutta sitä on hyödynnetty myös osana neljättä vaihemaakuntakaavaa.

Maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Uudellamaalla, 2011 (pdf)

Infokortti julkaisusta, 2011 (pdf)

Meri- ja rannikkoalueet

Uudenmaan meri- ja rannikkoalueselvitys kokoaa yhteen suuren määrän merialuesuunnitteluun liittyvää paikkatietoaineistoa tutkimuksen ja suunnittelun tarpeisiin. Aineisto on esitelty teemakarttoina, joihin liittyy tekstimuotoinen selostusosa.

Uudenmaan meri- ja rannikkoalueselvitys, 2014 (pdf)

Viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin

Maakuntakaavoituksen kehittämishankkeessa testattiin uusien menetelmien soveltuvuutta maakuntatason aluesuunnitteluun. Lisäksi tuotettiin Uudenmaan viherrakenteen tavoitetila kaavaluonnosta varten. Hanke toteutettiin yhteistyössä SYKEn, Helsingin yliopiston, alueen kuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa ja siihen saatiin rahoitusta ympäristöministeriöltä.

Kehittämishankkeen loppuraportti: Maakunnan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin, 2015 (pdf)

MLY-alueet

Raportissa kuvataan kohteittain Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa esitetyt MLY-alueet eli metsätalousvaltaiset alueet, jotka ovat laajoja, yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. 

MLY-alueiden eli laajojen, yhtenäisten ja ekologisten verkostojen kannalta merkittävien metsätalousvaltaisten alueiden kohdekuvaukset, 2015 (pdf)

Suoalueet

Soidensuojelutyöryhmän loppuraportti soidensuojelun täydentämiseksi, 2015. Ympäristöministeriön raportti HELDA-arkistossa(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun)

Uudellamaalla on mittaamattoman arvokkaita kulttuuriympäristöjä

Kulttuuriympäristöillä tarkoitetaan arvokasta rakennusperintöä, maisema-alueita ja muinaisjäännöksiä. Kulttuuriympäristöt on luokiteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi. Osoitamme maakuntakaavassa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt.

Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen lähtökohtina ovat luonnonympäristön erityispiirteet, jotka luovat edellytyksiä ihmisten erilaisille toiminnoille ja vuorovaikutukselle ympäristön kanssa. Elinvoimaisten kulttuuriympäristöjen hoidossa, käytössä ja muutoksissa otetaan alueen ominaispiirteet ja arvot huomioon.

Maisemalle on tyypillistä jatkuva muutos. Rakennettu ympäristö sisältää usein eri aikakausien kerrostumia. Ympäristön huolellinen suunnittelu auttaa vaalimaan kulttuuriympäristöjä ja luo edellytyksiä uusille tulevaisuuden kulttuuriympäristöille.

Uudellamaalla on

2

Unescon maailmanperintökohdetta

12

valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta

314

valtakunnallisesti arvokasta rakennusperintökohdetta

Tutustu Uudenmaan arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin

Suomessa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kaksi sijaitsee Uudellamaalla. Uudellamaalla sijaitsevat kohteet ovat Suomenlinna ja Struven astemittausketjun yksi piste.

Suomenlinna on ainutlaatuinen esimerkki 1600–1700-lukujen sotilasarkkitehtuurista, josta erityisesti sen bastionijärjestelmä on merkittävä.

Struven astemittausketju ei ole pelkästään Uudellamaalla sijaitseva kohde, vaan se ulottuu kymmenen valtion alueelle ja kulkee halki Suomen. Struven ketju edustaa tieteen ja tekniikan historiaa: sen avulla selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa 1800-luvulla. Se koostuu 34 mittauspisteestä, joista kuusi sijaitsee Suomessa ja näistä yksi, Porlammin piste, sijaitsee Uudellamaalla Lapinjärvellä.

Lue lisää maailmanperintökohteista:

Suomessa on 186 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Ne ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan.

Maisema-alueiden päivitysinventointi tehtiin koko maassa vuosina 2010–2015. Valtioneuvoston periaatepäätös maisema-alueista tehtiin 18.11.2021. Valtakunnallinen inventointi on otettava huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana.

Uudellamaalla on kaksitoista valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta:

  1. Skärlandetin saaristokulttuurimaisema
  2. Fiskarsin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemat
  3. Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisemat
  4. Mustionjokilaakson viljelymaisema
  5. Nummenjoen ja Pusulanjoen viljelylaakso
  6. Siuntion ja Degerbyn viljelymaisemat
  7. Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema
  8. Helsingin edustan merimaisema
  9. Vantaanjokilaakson viljelymaisema
  10. Porvoonjokilaakson viljelymaisema
  11. Pernajanlahden ja Koskenkylänjoen kulttuurimaisemat
  12. Kymijokilaakson kulttuurimaisema

Uudeltamaalta uutena maisema-alueena valittiin valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema Kirkkonummelta. Ympäristöministeriö teetti vuoden 2016 aikana kunnille ja maanomistajille suunnatut oppaat valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maankäyttöön. Uudeltamaalta pilottikohteeksi valittiin Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema.

Tutustu oppaaseen:

Katso Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema-aluetta kartalla:

Tutustu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin tarkemmin ympäristöministeriön verkkosivuilla:

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, jossa on osoitettu valtakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Kohteita on Suomessa toista tuhatta, Uudellamaalla 314.

Valikoima antaa alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä.

Valtakunnallinen inventointi on valtioneuvoston hyväksymä, ja se on otettava huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana.

Tutustu kohteisiin tarkemmin Museoviraston verkkosivuilla:

Uudenmaan maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ovat pääosin yli viiden hehtaarin alueita. Alueet sisältävät niin maisema-alueita, muinaisjäännöksiä kuin rakennusperintöäkin.

Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt on osoitettu maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kanssa yhtenäisellä ”kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue” -ominaisuusmerkinnällä. Maakuntakaavaa toteuttavissa kuntakaavoissa tulee ottaa kulttuuriympäristöt huomioon ja laatia kaavatason vaatimalla tavalla tarkempia selvityksiä.

Tutustu tarkemmin Uudenmaan maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin:

Selvityksessä esitellään Uudenmaan maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Selvitys on tehty osana maakuntakaavatyötä vuonna 2012. Selvitystä päivitettiin neljännen vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä vuonna 2016 tekemällä pieniä korjauksia ja tarkistuksia sekä täydentäviä lisäselvityksiä.

Katso Uudenmaan maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä karttapalvelussa:

Maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen lisäksi eri alueilla on paikallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Kunnat määrittelevät paikallisesti merkittävän rakennusperinnön ja maisemat omalla alueellaan. Näihin liittyvät selvitykset, arvottaminen ja yhteen sovittaminen muun maankäytön kanssa tehdään yleensä kuntakaavoituksen yhteydessä.

Arkkitehtuuripoliittiset ohjelmat

Meillä kaikilla on oikeus nauttia hyvästä ympäristöstä ja korkeatasoisesta arkkitehtuurista. Uudenmaan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma esittelee Uudenmaan arkkitehtuuripoliittiset tavoitteet vuosille 2014–2020. Se tuo esille uusimaalaisen rakennetun ympäristön erityispiirteitä ja nykytilaa sekä maakunnallisia tavoitteita tulevalle kehitykselle ja ehdottaa keinoja tavoitteiden saavuttamiseen.

Suomen uusi valtakunnallinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma vuosille 2022–2035 Kohti kestävää arkkitehtuuria julkaistiin valtioneuvostossa tammikuussa 2022. Sen perusteella Uudenmaan arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa määritellyt arkkitehtuuriset erityispiirteet sekä tavoitteet maakunnan laadukkaasta toimivasta, viihtyisästä, turvallisesta ja kauniista rakennetusta ympäristöstä ovat pääosin edelleen ajankohtaisia.

Lisätietoja kulttuuriympäristöistä:

Mariikka Manninen

Maakunta-arkkitehti

+358 40 721 4747

Taajamarakenne, täydennysrakentaminen, ympäristön voimavara- ja vetovoimatekijät. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula

Kulttuuriympäristöihin liittyvät selvitykset

Lähtökohdat

Neljännessä vaihemaakuntakaavassa määritellään maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt yhdenmukaisin perustein koko Uudenmaan alueelle. Raporttiin on koottu teeman lähtökohtia kaavoituksessa.

Kulttuuriympäristöjen lähtökohdat, 2014 (pdf)

Kulttuuriympäristöt

Selvityksessä on tunnistettu Uudenmaan maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, joilla tarkoitetaan rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisema-alueita sekä niihin liittyviä muinaisjäännöksiä, maisemanähtävyyksiä ja perinnemaisemiaSelvitys on päivitetty toukokuussa 2022.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet ja reitit

Selvityksessä on esitelty Uudenmaan merkittävimpien teiden, ratojen ja väylien syntyyn vaikuttavia luonnonmaantieteellisiä ja kulttuurihistoriallisia tekijöitä sekä kuvailtu tärkeimpien teiden nykytilanne, säilyneisyys ja merkityksellisyys ympäristössään.

Tien päällä − Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet ja reitit, 2014 (pdf)

Maisemahäiriöt

Häiriöitä maisemaan voivat aiheuttaa esimerkiksi metsien hakkuu tai rakentaminen. Selvityksessä on kuvailtu Uudellamaalla esiintyviä maisemahäiriöitä ja niiden syntyä yleisellä tasolla. Lisäksi on arvioitu häiriöiden pysyvyyttä, korjattavuutta ja erityyppisten maisemien kykyä kestää muutoksia.

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa − esitys, 2014 (pdf)

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa, 2014 (pdf)

Porkkalan maisemaopas

Porkkalan pilottikohde on osa valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille laadittavaa maisemaopasta. Alueen asukkaille, suunnittelijoille ja viranomaisille suunnattu opas johdattaa maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun ja hoitoon. Oppaan on laatinut Pro Agria. Julkaisu on osa neljännen vaihemaakuntakaavan toteuttamisen edistämistä.

Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema − Opas arvokkaan maisema-alueen maankäytön suunnitteluun, 2016 (pdf)

Uudenmaan maaseutumaisemat

Uudenmaan maaseutumaisemat – Nylands landsbygdslandskap -esite, 2016 (pdf)

Rannikko ja saaristo

Uudenmaan rannikon ja saariston inventointi täydentää Missä maat on mainiommat -julkaisua. Tavoitteena on kartuttaa lähtöaineistoa rannikon ja saariston kulttuuriympäristöjen kokonaisvaltaista ja yleispiirteistä tarkastelua varten.

Vetreämmät veet − Selvitys Uudenmaan rannikon ja saariston kulttuuriympäristöistä, 2016 (pdf)

Kulttuuriympäristöön liittyviin käsitteisiin voit tutustua ympäristöministeriön ylläpitämällä Kulttuuriymparistomme.fi-verkkosivustolla:

Sivu päivitetty viimeksi: 5.8.2022