Maakuntakaava ohjaa suunnittelua useissa ympäristön tilaan liittyvissä alueidenkäytön kysymyksissä. Sen ratkaisuilla mahdollistamme terveellisen ja turvallisen elinympäristön suunnittelun myös maakuntakaavaa tarkemmassa kaavoituksessa.
Kaavoitukseen sisältyy maankäytön yhteensovittamisen tarvetta ympäristövaikutuksia aiheuttavien toimintojen suhteen. Tällaisia ovat esimerkiksi maa-aineshuollon alueet, ampumaradat, Seveso-vyöhykkeet eli suuronnettomuusvaaraa aiheuttavien laitosten ja varastojen ympärillä olevat vyöhykkeet ja jätehuollon alueet.
Puhdas vesi yhä tärkeämpää
Puhdas vesi on meille tärkeää, ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Maakuntakaavan tavoitteena on turvata Uudenmaan vesihuolto puhtaan veden saannin ja jakelun sekä jätevesien käsittelyn osalta.
Uusimaa-kaavassa pohjavesialueet ja vedenhankinnan kannalta tärkeät pintavesialueet on osoitettu ELY-keskuksen luokitteluiden ja määritysten mukaisina alueina.
Katso Uudenmaan vesihuoltoverkostoa maakuntakaavojen karttapalvelussa:
Uudellamaalla kaksi merkittävää tulvariskialuetta
Meritulvasta voi aiheutua merkittäviä vahinkoja muun muassa asutukselle, rakennuksille, tiestölle ja yhdyskuntatekniikalle. Uudellamaalla on kaksi valtakunnallisesti merkittävää tulvariskialuetta: Helsingin ja Espoon rannikkoalue sekä Loviisan rannikkoalue. Alueilla on paineita kaavoittaa ja rakentaa rannan läheisyyteen, jolloin tulvariskit tulee ottaa erityisesti huomioon.
Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut näille alueille tulvaryhmät. Niiden tehtävänä on määritellä tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä laatia tulvariskien hallintasuunnitelma, johon kirjataan toimet. Uudenmaan liitto toimii ryhmien puheenjohtajana.
Tutustu tulvariskien hallintasuunnitelmiin Vesi.fi-verkkosivustolla:
Kiertotalous osana kaavoitusta
Kiertotaloudessa tavoitteena on sovittaa tuotanto ja kulutus maapallon kantokyvyn rajoihin. Keskeistä on pitää materiaalit mahdollisimman pitkään kierrossa ja minimoida neitseellisten luonnonvarojen käyttö. Tämä lähestymistapa säilyttää materiaalien arvon, vähentää jätettä ja ympäristövaikutuksia sekä kannustaa nykyisen rakenteen hyödyntämiseen.
Kunnat voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin. Alueiden suunnittelulle ja käytölle voidaan asettaa selkeitä kiertotalouteen liittyviä tavoitteita ja vaatimuksia eri kaavatasoilla. Tätä tukevat kuntien omat kiertotalousstrategiat, kiertotalouteen liittyvät tutkimushankkeet ja pilotit sekä kiertotalouskriteerien käyttö hankinnoissa.
Kiertotalouslähtöisessä kaavoituksessa suunnittelu perustuu ensisijaisesti luonnonvarojen kestävään ja viisaaseen käyttöön, olemassa olevien alueiden ja rakennusten eliniän pidentämiseen sekä jätteiden ja materiaalien kierrätykseen ja hyödyntämiseen. Oleellista on nivoa kiertotalous osaksi suunnittelua ja toteutusta alusta alkaen.
Alueiden suunnittelussa kiertotalouslähtöinen ajattelutapa tarkoittaa rakenteen tiivistämistä ja täydentämistä sekä tilojen ja alueiden yhteiskäyttöä ja monikäyttöisyyttä. Kaavoituksessa kannattaa ottaa käyttöön uusia termejä, kuten uusio-, tilapäis- ja monikäyttö, joilla korostetaan olemassa olevien rakennusten muuntojoustavuutta ja monikäyttöisyyttä.
Vinkkejä kiertotaloutta tukevaan kaavoitukseen ja rakentamiseen:
Kiertotalouslähtöisessä kaavoituksessa suunnittelu perustuu ensisijaisesti luonnonvarojen kestävään ja viisaaseen käyttöön. Tämä tarkoittaa paitsi harkintaa siitä, onko uudisrakentaminen tarpeellista, myös olemassa olevan rakenteen, infrastruktuurin ja rakennusten hyödyntämistä. Esimerkiksi rakennusten ja erilaisten tilojen käyttöasteen nosto on keino välttää uuden rakentamista ja sitä kautta luonnonvarojen käyttöä.
Kiertotalousajattelu kaavoituksessa tukee alueidenkäytön resurssitehokkuutta ja kestävän aluerakenteen kehittämisen periaatteita:
- Mitä kauemmin kasvu pystytään toteuttamaan nykyrakenteessa, sen kestävämpää kehitys on.
- Mitä lähempänä nykyrakennetta laajentuminen saadaan pysymään, sen kestävämpi aluerakenne on.
Kieltäydy (Refuse)
- Ei kaavoiteta uusia, vielä rakentamattomia alueita.
- Kaavoituksen tavoitteena on turvata luontoalueiden monimuotoisuus ja ekosysteemien toimintakyky.
- Ei rakenneta uutta.
- Suojellaan rakennuksia.
Karsi ja mieti uudelleen (Reduce, Rethink)
- Tiivistetään rakennettua ympäristöä ja hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria.
- Edistetään luonnon monimuotoisuutta turvaavia biologisia kiertoja ja luontopohjaisia ratkaisuja esimerkiksi hulevesien hallinnalla.
- Määrätään viherkerroin / vihertehokkuus-tavoitteista osana kaavasuunnittelua.
- Hyödynnetään vajaakäyttöiset rakennukset.
- Tehostetaan rakennusten käyttöastetta esimerkiksi yhteiskäyttötilaratkaisuilla.
Käytä uudelleen (Resell, Reuse)
- Valjastetaan vajaakäyttöiset kaupunkitilat ja joutomaat väliaikaiseen käyttöön esimerkiksi kaupunkiviljelyyn.
- Optimoidaan rakennusmateriaalien käyttö.
- Hyödynnetään kierrätysmateriaaleja rakentamisessa.
Kiertotalouslähtöinen suunnittelu pyrkii parantamaan myös olemassa olevan rakenteen ja rakennusten elinikää, mikä vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta. Tavoitteena on vaalia olemassa olevaa esimerkiksi korjaamalla, saneeraamalla tai käyttötarkoitusta muuttamalla.
Korjaamisen ei tarvitse tarkoittaa uutta vastaavaa, vaan siinä voidaan harkinnan mukaan noudattaa myös hienovaraisen korjaamisen periaatteita ja vaalia rakennusten ominaispiirteitä. Rakennusten pitkäikäisyyttä turvataan kenties parhaiten luomalla sellaisia ympäristöjä, joihin ihmisten on helppo kiinnittyä ja kiintyä.
Korjaa (Repair, Refurbish)
- Pidennetään käytössä olevien alueiden elinkaarta esimerkiksi uudistavalla lisärakentamisella tai purkavalla täydennysrakentamisella.
- Suunnitellaan rakennukset ylläpidettäviksi ja korjattaviksi.
- Mahdollistetaan rakennusten laajennukset ja korotukset.
Valmista uudelleen (Remanufacture)
- Muutetaan alueen käyttötarkoitusta kaavamuutoksella.
- Valitaan rakennuksiin kierrättämiseen soveltuvat materiaalit.
Käytä toiseen tarkoitukseen (Re-purpose)
- Mahdollistetaan kaavoituksella alueiden tilapäiskäyttö.
- Suunnitellaan rakennukset muuntojoustaviksi ja käyttötarkoituksen muutokset mahdollistaviksi.
Kiertotalous on perinteisesti käsitetty jätteiden ja materiaalien kierrätyksenä ja hyödyntämisenä. Alueiden käytön ja rakentamisen suunnittelussa materiaalien kierrätys näyttäytyy muun muassa maamassojen hallintana sekä alueiden kaavoittamisena väliaikaisiin tarkoituksiin.
Kaavoihin voidaan osoittaa esimerkiksi rakentamisen aikaisia tukialueita, jotka myöhemmin muutetaan puistoiksi. Kiertotaloutta palvelevatkin parhaiten joustavat kaavamerkinnät ja -määräykset, jotka mahdollistavat käyttötarkoituksen muuttamisen ja liikkumavaran.
Kierrätä (Recycle)
- Huomioidaan kuntien alueidenkäytössä riittävät kierrätys- ja kiertotalousalueet.
- Mahdollistetaan maamassojen välivarastointi ja käsittely sekä biologinen kierto.
- Tunnistetaan maankäytön suunnitelmissa kaivuumaiden potentiaaliset hyötykäyttökohteet esimerkiksi meluntorjunnassa ja puistoina.
- Suunnitellaan rakennukset purettaviksi ja kierrätettäviksi.
- Kierrätetään purkumateriaalit.
Hyödynnä energiana (Recover energy)
- Kaavoitetaan tarvittavat energiahuollon laitokset.
- Hyödynnetään purkumateriaalit energiana.
Kerää osia jätteistä (Re-mine)
- Kaavoitetaan tarvittavat jätteidenkäsittely- ja kierrätysalueet.
- Uusiokäytetään purkumateriaalit.
Ilmastokestävyys ja kiertotalous maankäytön suunnittelussa:
- Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua: Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa (Syke)
- Kiertotalouden ratkaisuja mahdollistava maankäytön suunnittelu (KITARA-hanke)
Luonnonvarojen viisas käyttö:
Eliniän pidentäminen:
Jätteiden hyödyntäminen:
Esimerkkejä kunnista:
Jätehuollosta kiertotalouteen
Jätteenkäsittely on muuttunut perinteisestä kaatopaikkatoiminnasta entistä enemmän materiaalivirtojen jalostamiseksi ja kiertotaloustoiminnaksi sekä usean yrityksen kierrätysliiketoiminnaksi. Esimerkiksi Espoon Ämmässuo on kokenut jätehuollon evoluution kaatopaikasta monipuoliseksi jätehuollon ja kiertotalouden seudulliseksi keskittymäksi.
Nykyaikaisiin jätteenkäsittelykeskuksiin sijoittuu jätepohjaisten materiaalien uudelleenkäytön lisäksi myös muuta alueelle sopivaa toimintaa, kuten ylijäämämaiden vastaanottoa tai metsäbiotalouden logistiikka-alueita. Osassa jätteenkäsittelykeskuksista voi olla myös yhdyskuntajätteen loppusijoitusta.
Uudenmaan kiertotalouslaakso -kokonaisuus on laaja, eri toimijoita yhteen kokoava hanke, joka toimii kehitysalustana kiertotalouden alalla.
Kiertotaloustoimintaa on myös maa-aineshuolto, jolla pyritään uusiutumattomien maa-ainesten mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Rakentamisessa muodostuvien kaivuumaiden kierrätyksellä voidaan vähentää neitseellisen kiviaineksen ottoa ja luonnonvarojen kulutusta.
Maa-ainesten kierrätys vaatii sekä paikallisia rakentamisen tukialueita että seudullisia maa-aineshuollon alueita, joilla on mahdollista käsitellä, jalostaa ja varastoida maa-aineksia. Maakuntakaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät maa-aineshuollon alueet.
Katso tuotannon ja logistiikkatoimintojen sekä maa-aineshuollon alueita maakuntakaavan karttapalvelussa:
Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavien laitosten ympärillä Seveso-vyöhykkeet
Turvallisen elinympäristön varmistamiseksi on suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.
Tällaisten laitosten ympärille on määritelty niin kutsutut Seveso-vyöhykkeet, joiden sisällä kaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riskeihin ja suuronnettomuusvaaran torjuntaan. Vyöhykkeiden laajuus vaihtelee 500 metrin ja kahden kilometrin välillä.
Uudenmaan maakuntakaavoissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) määrittelemät Seveso-vyöhykkeet on osoitettu Kilpilahden teollisuus- ja varastoalueen ympärille.
Katso Seveso-kohteita ja konsultointivyöhykkeitä maakuntakaavojen karttapalvelussa:
Tutustu myös näihin:
Meluhaittoja hallitaan kaavoituksella
Uusimaa on väestöltään tihein maakunta, jonka yhdyskuntarakenne on tiivis. Melulähteitä on siis paljon, ja melulle altistuu iso joukko ihmisiä. Suurin osa ympäristömelusta on peräisin tieliikenteestä, jonka arvioidaan edelleen lisääntyvän Uudenmaan alueella. Melun aiheuttamia haittoja pyritään hallitsemaan rajoittamalla melulähteitä, äänen etenemistä sekä melutasoa ja -altistusta. Kaavoitus on tehokas keino ennaltaehkäistä meluongelmien syntymistä ja myös ratkaista niitä.
Maakuntakaavassa osoitetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokonemelualueet sekä puolustusvoimien melualueet, jotka ulottuvat laajalle alueelle ja edellyttävät yhteensovittamista muun maankäytön kanssa.
Maakunta vastaa myös ampumaratojen kehittämissuunnitelmasta
Ampumarata on ampumaharjoitteluun rajattu ulko- tai sisäalue, jota käyttävät alan urheilijat, metsästäjät, varusmiehet, poliisit ja muut viranomaiset. Olemme laatineet Uudellemaalle ampumaratojen kehittämissuunnitelman yhdessä alueen kuntien ja järjestöjen sekä ampuma-alan keskeisimpien toimijoiden kanssa.
Uudenmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelmassa
- kuvataan ampumaratojen nykytilanne
- arvioidaan ampumaratojen riittävyys, kehittämistarpeet ja mahdollisuudet
- tunnistetaan maakunnalliset ampumaurheilukeskukset
- esitetään suosituksia ampumaratojen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.
Suunnitelmaa voivat hyödyntää alan toimijat sekä maankäytön suunnittelijat ja muut viranomaiset. Ratakortteihin on koottu tiedot kaikista Uudenmaan ampumaradoista, joita on viisikymmentä.
Ampumaratojen kehittämistä ohjaa ampumaratalaki(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun). Maakuntien tehtävänä on laatia kehittämissuunnitelma, joka tulee ottaa huomioon kaikilla kaavatasoilla sekä ampumaratojen kehittämisessä.
Tutustu kehittämissuunnitelmaan ja ratakortteihin:
Aiheeseen liittyvää
Kaavoitus ja liikenne
Aluesuunnittelussa tavoitteemme ovat kestävä yhdyskuntarakenne, rakennetun ja luonnonympäristön tasapainoinen kehitys sekä sujuva liikenne ja hyvät edellytykset elinkeinoille.
Lisätietoja ympäristön tilaan liittyvistä asioista:
Tanja Lamminmäki
Ympäristöasiantuntija
tanja.lamminmaki@uudenmaanliitto.fi
Vaikutusten arviointi, luonnonvarat, maa-aines ja vesiasiat. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Kaarina Rautio
Suunnittelupäällikkö
kaarina.rautio@uudenmaanliitto.fi
Yhdyskuntatekninen huolto ja merialuesuunnittelu
Ajankohtaista
Artikkeli
16.10.2024
Mari Siivola luotsaa Uudenmaan aluesuunnittelua: ”Kasvavalla maakunnalla on kaikki edellytykset menestykseen”
Kuntien kaavoituksen parissa pitkään työskennellyt Mari Siivola aloitti syyskuun alussa Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtajana. Hänen mukaansa kasvavalla ja kiehtovan monipuolisella maakunnalla on mahdollisuuksia mihin vain.
Artikkeli
11.10.2024
Kestävämpi ruokatarjonta yleistyy tapahtumissa – Provinssissa muuttui etenkin kysyntä
Ruokavalinnoilla on suuri vaikutus tapahtumien kestävyyteen. Kolmannes maailman ilmastopäästöistä linkittyy ruokaan ja sen tuotantoon, ja niistä lähes 60 prosenttia syntyy lihantuotannossa. Vastuullinen toimija ei voi myöskään ohittaa teollisen eläintuotannon eläimille aiheuttamaa kärsimystä. Kestävämmät ruokavalinnat väliaikatarjoiluissa, avajaisissa tai festivaalikojujen tarjonnassa ovat yksinkertainen keino vähentää tapahtuman haittavaikutuksia.
Sivu päivitetty viimeksi: 6.8.2024