Kasvavien kaupunkiseutujen kehitys- ja kokeilualustatoimintaan on panostettava ensi hallituskaudella
Uusimaa tukee vahvasti kansallista tavoitetta nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin. Uudenmaan metropolimaakunnassa tehtävillä toimenpiteillä on suuri merkitys kansallisen tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta, sillä puolet Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenoista kohdistuu tälle alueelle.
– Uudellamaalla T&K-toiminnan menot tulee nostaa vähintään viiteen prosenttiin maakunnan bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, mikäli Suomi haluaa saavuttaa TKI-tavoitteensa, muistuttaa Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.
Yrityksillä on iso merkitys. Niiden osuus koko maan T&K-investoinneista on noin kaksi kolmasosaa ja siitä puolet kohdistuu Uudellemaalle.
TKI-toiminta luovat yhteiskunnalle laajasti hyötyjä. Niiden avulla, erityisesti kasvavien kaupunkien innovaatiokeskittymissä, voidaan yhteistyöllä synnyttää ratkaisuja ilmasto- ja biodiversiteettikriisiin sekä hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamiseen.
TKI-toiminta luo Suomeen elinvoimaa, työtä ja yritysten uudistumista. Huipputason yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä innovatiiviset yritykset pystyvät parhaiten houkuttelemaan Suomeen kansainvälisiä osaajia yhteistyössä kaupunkien ja alueiden kanssa.
Kasvavien kaupunkiseutujen innovaatiokeskittymien toimintaedellytykset paremmiksi
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa on korostettava toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia. Kaupunkiseutujen innovaatiokeskittymisen tukeminen on otettava osaksi pitkäjänteistä TKI-politiikkaa.
T&K-rahoitusta on kohdennettava kaupunkien kehitys- ja kokeilualustatoimintaan, kasvua tukeviin palveluihin sekä poikkitieteellisiin tutkimustoimijoiden ja yritysten yhteistyötä lisääviin T&K-ohjelmiin sekä varmistettava kansallinen rahoitus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatiotoimintaan.
Esimerkki: Uudellamaalla tapahtuu merkittävää älykästä kaupunkikehittämistä kaupunkien, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteisissä testbedeissä, kuten Helsingin kaupungin alueella (Helsinki Testbed, Helsingin kaupungin Urban Mobility lab), Espoon Otaniemessä (Smart Otaniemi) ja enenevissä määrin myös Helsinki-Vantaan lentokenttäalueella. Näihin kiinnittyy myös yritysten veturiekosysteemejä, kuten Koneen Flow of Urban Life –ohjelma sekä Nokian veturiekosysteemi Unlocking industrial 5G beyond connectivity.
Suomen kansainvälistä kilpailukykyä parannettava
Kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on otettava Suomen TKI-toiminnan tuloksellisuuden varmistaminen korkealle prioriteettilistalleen. Näin varmistamme kansainvälisen kilpailukykymme myös tulevaisuudessa. Suomelle on entistä tärkeämpää osallistua kansainväliseen ja eurooppalaiseen TKI-toimintaan.
– Pienen maan on järkevää keskittyä haasteisiin, joissa yhdistyy globaali markkinakysyntä ja ohjata rahoitusta maailmanluokan kokonaisuuksiin. Maailmanlaajuinen digivihreä siirtymä, terveys ja hyvinvointi ohjaavat satojen miljardien julkisia ja yksityisiä investointeja, toteaa Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
Hallituksen tulee sitoutua tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen lisäämiseen valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain mukaisesti. Korkealuokkaisen ja maailmanluokan tutkimus- ja teknologiainfran kehittämiseen on varattava riittävä rahoitus.
Hallituksen on myös sitouduttava varmistamaan riittävä kansallinen vastinrahoitus ja toimivat rakenteet, jotta voidaan osallistua kansainväliseen TKI-toimintaan ja hyödyntää EU:n kilpailtua rahoitusta täysimääräisesti.
Odotamme myös, että hallitus varmistaa yliopistosairaaloiden tutkimusrahoituksen sekä kansainvälisen yhteistyön edellytykset. Rahoitus on sisällytettävä hyvinvointialueiden rahoitukseen ja pidettävä huolta myös jatkokoulutuksen mahdollisuuksista yliopistosairaaloissa.
Esimerkki: Uudellamaalla sijaitsee yksi Suomen ja koko Euroopan suurimpia lääketieteen tutkimus-, opetus- ja hoitokeskittymiä. Meilahden yliopisto- ja sairaalakampus ovat jo nyt ainutlaatuinen ekosysteemi ja esimerkiksi syövän tutkimuksessa edelläkävijä.
Yritysten innovaatiotoimintaa on vahvistettava
TKI-rahoitusta on kohdistettava yritysten uusia innovaatioita ja kasvua tukeviin palveluihin. Hallituskaudella on tehtävä parlamentaarinen sitoumus osaamisen tason nostamiseksi sekä koko koulutusketjun laadun pitkäjänteiseksi varmistamiseksi.
Globaalisti skaalautuvia innovaatioita syntyy yhteistyössä yritysten ja tutkimus- sekä kehittämistoimijoiden välillä. Suomen innovaatiomyönteisistä yrityksistä iso osa sijaitsee Uudellamaalla. Yritysten innovaatiotoiminnan edellytysten vahvistaminen tulee olla keskeinen osa seuraavan hallituskauden tavoitteita. Erityisen tärkeä on varmistaa osaavien ja koulutetun työvoiman saatavuus.
– Uudellamaalla sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin kiertotalouden keskittymä, Kilpilahti, jossa edelläkävijäyritykset kehittävät uutta liiketoimintaa ja innovaatioita yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tällaiset yritysvetoiset innovaatiokeskittymät tuovat Suomeen uusia työpaikkoja, vihreää kasvua sekä kansainvälisiä toimijoita, toteaa Nesteen tutkimus- ja kehitysjohtaja Petri Lehmus, joka on Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian ohjausryhmän jäsen.
Esimerkki: Kvanttiteknologia on yksi aihealue, jossa Suomessa ja Uudellamaalla on ainutlaatuista osaamista. Suomen kannattaa panostaa sellaisiin alueisiin, joissa meillä on erityistä huippuosaamista ja merkittävä potentiaali vientiin. Suomen kvanttiyhteisöön kuuluu myös monia maailmanluokan yrityksiä ja tutkimuspuolelta mm. VTT, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto sekä yrityksistä esimerkiksi suomalaiset kvanttiteknologiayritykset IQM, Bluefors ja Algortihmiq.
Kannanottoa on valmistelu Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian ohjausryhmässä.
Lisätietoja:
Venla Virkamäki
EU-erityisasiantuntija
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Uutinen
28.11.2024
Uusimaa mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa
Uudenmaan liitto osallistui Euroopan kilpailukykyisimpien ja varakkaimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20.11. Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.