Uudenmaan liiton päättyneet hankkeet

Uudenmaan liitto oli yksi yhdeksästä partnerista BRIDGES-hankkeessa (Bridging Competence infrastructure gaps and speeding up growth and jobs delivery in regions), jota EU:n Interreg Europe -ohjelma rahoitti.

BRIDGES-hankkeessa jalkautettiin eurooppalaisia älykkään erikoistumisen strategioita. Erityisesti keskityttiin biotalouden kasvumahdollisuuksiin ja cleantech-teemaan.

Osa hankkeen partnereista edusti niin sanottuja innovaatioiden edelläkävijäalueita, osa vähemmän edistyneitä alueita. Edelläkävijäalueilla, kuten Uudellamaalla, pyrittiin vahvistamaan alueen tutkimus- ja erikoistumisalueita. Hyviksi havaitut käytännöt jaettiin partnerien kesken, ja niiden pohjalta laadittiin alueelliset toimintasuunnitelmat.

Viisi vuotta (2016–2021) kestäneen hankkeen vetäjä oli Kainuun Etu Oy, ja mukana oli partnereita Puolasta, Kreikasta, Sloveniasta, Unkarista ja Espanjasta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 2 miljoonaa euroa.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin (englanniksi)

Hankkeen viralliset sivut Interreg Europe -sivustolla (englanniksi)(Siirryt toiseen palveluun)

Uudenmaan liitto oli pääpartnerina Itämeren alueen kestävää kasvua tukevassa BSR Acces -hankkeessa (Access to clean, efficient and multimodal transport corridors in the Baltic Sea Region).

Hanke edisti TEN-T-ydinkäytävien aktiivista ylikansallista suunnittelua, puhtaita polttoaineratkaisuja ja yhteyksiä paikalliseen liikenneverkkoon.

Hankkeessa oli Uudenmaan liiton lisäksi mukana viisi partneria: Blekingen alue Ruotsissa, Merenkurkun neuvosto, Hampurin sataman markkinointiosasto, Berliini-Brandenburgin aluesuunnitteluosasto ja Tanskan pääkaupunkiseutu.

Hanke sai rahoitusta EU:n Itämeren alueen interreg-ohjelmasta, ja sen kokonaisbudjetti oli noin miljoona euroa. Kolmivuotinen hanke toteutettiin vuosina 2018–2022.

DT4Regions-hanke edisti digitaalista murrosta tekoälyn avulla

Uudenmaan liitto oli mukana DT4Regions-hankkeessa (Artificial Intelligence and Big Data in the Digital Transformation of Public Administrations in Europe: The EU Platform for regions). Hankkeen tavoitteena oli luoda eurooppalainen alusta, joka mahdollistaa tekoälypohjaiset yhteisratkaisut julkisten palveluiden kehittämiseksi.

Euroopan komission rahoittama hanke pyrki luomaan eurooppalaisen alustan, joka mahdollistaa tekoälyn ja big datan eli erittäin suurten tietomassojen yhteisratkaisut julkisten palveluiden kehittämiseksi ja julkishallinnon tehokkuuden lisäämiseksi. Hankkeen tavoitteena oli myös nostaa tietoisuutta tekoälyn ja big datan hyödyntämisestä julkisissa palveluissa ja alueellisissa ekosysteemeissä, kannustaa alueiden välisiin vertaisarviointeihin, kehittää uusi interaktiivinen työkalu alueellisten ja paikallisten yhteisöjen kehittämien tuotteiden innovointiin sekä laajentaa ja syventää poliittista keskustelua tekoälyn julkiselle sektorille tuomista mahdollisuuksista.

Uudenmaan liitto toimi hankkeessa osapartnerina ja pääpartneri oli Emilia-Romagnan alue. Yhteensä hankkeessa oli 14 partneria yhdeksästä Euroopan maasta. Hankkeessa oli edustettuina kahdeksan eurooppalaista aluetta, eurooppalaiset verkostot ERRIN ja European Network of Living Labs sekä yrityksistä Deloitte Technology ja Bwcon gmbH.

Hanke oli Euroopan komission rahoittama kaksivuotinen (2021-2023) Preparatory Action -hanke, joka valmistelee EU-politiikan suuntaviivoja. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 1,1 miljoonaa euroa.

EER-teemavuosi ja sen edistämiseen keskittyvä hanke loivat vihreää, digitaalista ja yrittäjämyönteistä Uuttamaata

Uusimaa oli nimettynä Euroopan yrittäjyysalueeksi (European Entrepreneurial Region, EER) vuosina 2021–2022. Uudenmaan liitto omisti vuodelle 2022 painottuneen teemavuoden vihreän ja digitaalisen yrittäjyyden edistämiseen. Tätä varten perustettiin hanke Uudenmaan kestävän kasvun ja elinvoiman (AKKE) määrärahalla.

Vihreän ja digitaalisen yrittäjyyden tukeminen Uudellamaalla -hankkeessa on varmistettu teemavuoden menestyksekäs läpivienti ja nostettu kiertotalousyrittäjyys keskiöön.

Verkostovoiman ja yhteistyön keinoin on pyritty nopeuttamaan uusimaalaisten yritysten elpymistä ja luomaan taloudellista kasvua. Perimmäisenä tavoitteena on laajempi ajattelutavan muutos kohti vihreää ja digitaalista yrittäjyyttä.

Hankkeen toimenpiteillä on

• lisätty Uudenmaan pk-yritysten sekä opiskelijoiden osaamista ja kyvykkyyttä
• edistetty kestävien liiketoimintamallien käyttöönottoa
• edistetty alueen toimijoiden kansainvälistä näkyvyyttä ja pääsyä kansainvälisiin verkostoihin
• luotu pohjaa Uudenmaan elinkeinojen kasvulle.

EER-vuosi toteutettiin yhteistyössä

Hankkeessa koottiin koordinaatioryhmä, joka kokoontui parin kuukauden välein. Mukana oli yli 20 eri tahoa. Ryhmä sitoutti toimijat yhteisen viestinnän taakse tukemaan vihreää ja digitaalista yrittäjyyttä. Yhdessä sovitut viestit toivat näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Teemavuosi toteutui maakunnan toimijoiden järjestäminen tapahtumien ja monikanavaisten viestien myötä. Näissä yleisöjä innostettiin osallistumaan yrittäjyysvuoden toteuttamiseen ja perehtymään vihreän yrittäjyyden mahdollisuuksiin. Samalla rakentui vahva sidosryhmien verkosto.

Teemavuoden ja hankkeen perustana ovat olleet Uusimaa-ohjelma, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta, Uudenmaan selviytymissuunnitelma sekä Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategia. Teemavuoden toteutus puolestaan tuki Uudenmaan liiton kärkitavoitteiden toteuttamista.

Uudenmaan liitto kumppaneineen selvitti EU-rahoituksen turvin Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin toteutusmahdollisuuksia. Hanke oli nimeltään Finnish Estonian Transport Link, lyhyemmin FinEst Link.

Kaksivuotisessa hankkeessa tunnelihanketta tutkittiin teknisestä, taloudellisesta ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Tulokset valmistuivat helmikuussa 2018 ja ne esiteltiin Tallinnassa.

Uudenmaan liiton kumppaneina hankkeessa olivat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron liikenneministeriö ja Suomen liikennevirasto sekä Harjun kuntien liitto.

Sujuvuutta ja nopeutta matkantekoon

Projektin tuloksista käy ilmi, että Helsingin ja Tallinnan välinen nopea tunneliyhteys toisi laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä molemmille kaupunkiseuduille ja valtioille, ja kasvumahdollisuuksia koko Euroopalle.

Rakentaminen voisi käynnistyä suunnitteluvaiheen jälkeen vuonna 2025 ja valmista olisi 15 vuodessa. Tunneli olisi siis matkustajien ja rahtiliikenteen käytössä vuonna 2040.

Tunnelin kustannuksiksi on laskettu 13­–20 miljardia euroa. Projektin laskelmissa käytettiin 16 miljardin hinta-arviota. Siihen sisältyvät tunnelin suunnittelu ja rakentaminen sekä terminaalit, ratayhteydet ja varikot. Arvio ei sisällä junakalustoa.

Tunnelihanke on mahdollista toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallilla, jossa yksityinen sektori rahoittaa tunnelin rakentamisen. EU-rahoitusta tarvitaan 40 prosenttia kustannuksista.

Helsinki ja Tallinna muodostavat yhdessä noin puolentoista miljoonan asukkaan talousalueen, jonka potentiaalin hyödyntäminen edellyttää nykyistä nopeampaa matkustamista ja rahdin liikkumista kaupunkien välillä.

Toteutuessaan rautatietunneli lyhentäisi pääkaupunkien välisen matka-ajan puoleen tuntiin. Pituutta tunnelilla tulisi olemaan 103 kilometriä, eli se olisi maailman pisin merenalainen junatunneli.

FinEst Link -projekti arvioi rautatietunnelin henkilö- ja tavaraliikennettä, mutta heitti haasteen myös uusien teknologioiden kehittäjille ja sai vaihtoehtoisia ehdotuksia.

FinEst Link:

• Uudenmaan liiton koordinoima selvityshanke vuosina 2016–2018.
• Toteutettu Interreg Central Baltic -ohjelmasta saadun EU-rahoituksen turvin.
  Kokonaisbudjetti 1,3 miljoonaa euroa.
• Uudenmaan liiton kumppanit hankkeessa: Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron liikenneministeriö ja Suomen liikennevirasto sekä Harjun kuntien liitto.
• Selvitystyössä mukana: Amberg Engineering, Sweco Finland, WSP, Ramboll Finland, Sito, Pöyry, Strafica, Kaupunkitutkimus TA, Inspira ja Rebel Group. Viestintämateriaaleista vastasi Muotoilutoimisto Kairo.

Tutustu projektin tuloksiin:

Projektin loppuraportti: Helsinki–Tallinn Transport Link Feasibility Study – Final report (englanniksi)

Tiivistelmä projektin tuloksista (englanniksi)

Videoesitys projektin tuloksista, kesto 12 minuuttia (englanniksi)(Siirryt toiseen palveluun)

Hyvän asumisen työkalupakki -hankkeessa selvitettiin asumisen asioiden hoitamiseen keskittyvän maakunnallisen toimijan tarvetta ja tehtäviä. Kyselyillä kunnille sekä kiinteistö- ja rakennusalan edustajille haettiin näkemystä alan kehittämistarpeista. Kunnat ja muut asumistoimijat kutsuttiin työpajoihin, joissa etsittiin yhteisiä ratkaisuja.

Hankkeen tuloksena todettiin, että Uudellamaalla tarvitaan asuntoasioista vastaava maakunnallinen foorumi, joka tiivistää kuntien yhteistyötä ja auttaa yhteisten tavoitteiden määrittelyssä, kokoaa yhteen viimeisintä tietoa ja jakaa sitä.

Hankkeen tarkastelunäkökulmat:

• Täydennysrakentamisen edellytykset
• Asumisen muuttuvat tarpeet
• Asumisen laadun ja hinnan kohtaaminen
• Kilpailu asuntorakentamisessa

Hyvän asumisen työkalupakki -hanke nivoutui kiinteästi osaksi Uudenmaan liitossa tehtävää maapolitiikan työtä. Tiivistä yhteistyötä tehtiin niin maakunnan asumisen toimijoiden kuin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Uudenmaan liiton hanke toteutettiin vuosina 2015-2017 ja sitä rahoitettiin maakunnan kehittämisrahalla ja liiton omalla rahoituksella.

Hyvän asumisen foorumille tarvetta

Asuminen on kaikkien asia, ja maakunnalliselle vuorovaikutteiselle foorumille ilmeni tarvetta. Hyvän asumisen foorumilla voidaan tuoda läpinäkyväksi asumisen hintaan vaikuttavia tekijöitä, koota tietoa toteutuneiden kohteiden vaikuttavuudesta ja kannustaa kuntia uusiin kokeiluihin.

Foorumin yhdeksi tehtäväksi tunnistettiin asumiseen liittyvän kuntien yhteistyön tukeminen ja edistäminen. Maakunnallisen toimijan vastuulla voisi olla yhtenevien käytäntöjen mukaisesti tehty asuntorakentamisen ennuste, joka tarjoaisi vertailutietoa kuntien omien asunto-ohjelmien laadintaan.

Foorumi olisi myös paikka muutoksia koskevalle keskustelulle, samansuuntaisten toimintatapojen kehittämiselle sekä yhteistyöhankkeiden virittämiselle.

Hyvän asumisen työkalupakki -hanke, loppuraportti(Avautuu uuteen ikkunaan)

Uudenmaan liitto oli vuosina 2016–2020 pääpartneri iEER-hankkeessa (Boosting innovative Entrepreneurial Ecosystem in Regions for Young Entrepreneurs), jonka tarkoituksena oli kehittää nuorille yrittäjille tarjottuja palveluita ja parantaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä alueilla.

Hanke oli jo saatettu päätökseen, mutta kun koronapandemian aiheuttama kriisi heikensi EU:n taloutta ja mullisti käytäntöjä, Interreg Europe -ohjelma myönsi hankkeelle jatkorahoitusta vuosille 2021–2022. Tällä kertaa hanke tuki yrittäjien kestävää ja osallistavaa elpymistä koronapandemiasta. Hankkeen tavoitteena oli oppia ja jakaa käytäntöjä siitä, kuinka

• voimme alueena palauttaa koronapandemiasta elpyvien yrittäjien ja sidosryhmien intoa yrittäjyyttä kohtaan
• digitalisaatio ja etätyöskentely voivat tukea kestävyyttä ja innovatiivista liiketoimintaa
• voimme elpyä ja vahvistaa alueen kasvua samalla kannustaen yrittäjiä toteuttamaan ESG-periaatteita sekä kestävän kehityksen tavoitteita.

Hanke pyrki tunnistamaan tarvittavia toimia, etsimään ratkaisuja ja jakamaan niitä alueiden välillä, lisäämään osaamista sekä lopulta aloittamaan tarvittavat toimet.

Hyvien käytäntöjen vaihtamista ja vertaisoppimista nuorten yrittäjien tueksi

Jatkohankkeen budjetti oli 490 000 euroa. Uudenmaan liitto oli hankkeen pääpartneri, ja Uudeltamaalta hankkeeseen osallistui lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulu. Muut partnerit olivat Puolasta, Saksasta, Italiasta, Iso-Britanniasta, Espanjasta ja Irlannista.

EU:n Interreg Europe -ohjelmasta rahoitusta saanut hanke kokosi alun perin yhteen kymmenen aluetta eri puolilta Eurooppaa. Jatkokaudella alueita oli mukana kahdeksan. Valtaosa iEER-hankkeeseen osallistuneista alueista on saanut Euroopan yrittäjyysaluetunnustuksen.

Uusimaa on ainoana alueena saanut Euroopan yrittäjyysaluetunnuksen kahdesti: ensimmäisen kerran vuonna 2012 ansioistaan nuoren yrittäjyyden edistämisessä ja toisen kerran vuosille 2021–2022 ansioistaan yrittäjyyden ja kestävän elpymisen edistämisessä. Hanke hyödynsi hyvien käytäntöjen vaihtamista sekä vertaisoppimista.

Vuosina 2016–2020 toteutetun hankkeen kokonaisbudjetti oli 2,3 miljoonaa euroa. Hankkeessa parannettiin eurooppalaisten alueiden toimijoiden yhteistyötä nuorten yrittäjyyden tukemisessa sekä tehostettiin alueiden innovaatio- ja kilpailukykyä parantamalla nuorille yrittäjille tarjottuja palveluja. Yhteistyöhön kytkeytyi esimerkiksi yliopistoja, kaupunkien elinkeinopalveluja ja yrityskiihdyttämöjä.

Maakuntien liitot: Yhdessä oppien ja kehittyen -hankkeessa rakennettiin toimintamalli maakuntien liittojen henkilöstön työn tukemiseksi. Tavoitteena oli henkilöstön osaamisen kehittäminen, vertaisoppiminen, tiedon jakaminen ja verkottaminen.  

Hanke pyrki ennakoimaan toimintaympäristön muutosta ja vähentämään liittojen työntekijöiden epävarmuutta tulevaisuudesta sekä lisäämään työmotivaatiota kehittämällä osaamista muun muassa digitaidoissa. 

Tavoitteina olivat myös työn sujuvoittaminen ja koetun työn mielekkyyden lisääminen, parhaiden työ- ja toimintamallien jakaminen ja hyödyntäminen, maakuntien liittojen toiminnan ja yhteistyön jäntevöittäminen ja liittojen asiantuntijoiden verkottuminen. Hanketyötä tehtiin verkostomaisesti maakuntien liittojen kesken ja projektin pääasiallisin toteutuskeino oli vertaisoppiminen.  

Vuosina 2022–2023 toteutetussa hankkeessa olivat mukana kaikki Suomen maakuntien liitot. Hanke rahoitettiin Kevan työelämän kehittämisrahalla ja maakuntien liittojen omarahoitusosuudella. Uudenmaan liitto vastasi projektin johtamisesta ja palveluntuottajana toimi Kuntaliitto.

Me taitajat oli Uudenmaan liiton toteuttama ja Kevan rahoittama hanke, joka keskittyi tunnistamaan ja kehittämään työelämässä tarvittavia metataitoja. Hanke käynnistyi syksyllä 2018 ja jatkui lokakuuhun 2019 asti.

Hyvät työelämän metataidot vahvistavat työntekijöiden pärjäämistä ja uudistumiskykyä muutostilanteissa sekä rakentavat pitkäkestoista työhyvinvointia – niin yksilöiden kuin koko työyhteisönkin tasolla.

Hankkeen lopputuloksena kehitettiin malli, jonka avulla organisaatiot voivat valmentaa itseään ja henkilöstään työelämässä tarvittaviin metataitoihin.

Valmennuspaketti koostuu kolmesta työkirjasta ja niiden täytettävistä työskentelyvälilehdistä:

Yhteisö

Yhteisö-työkirja(Avautuu uuteen ikkunaan) ja sen työskentelyvälilehti(Avautuu uuteen ikkunaan) auttavat koko organisaatiota löytämään ja nimeämään yhdessä sille tärkeitä metataitoja.

Minä

Minä-työkirja(Avautuu uuteen ikkunaan) ja sen työskentelyvälilehti(Avautuu uuteen ikkunaan) auttavat yksittäistä työntekijää reflektoimaan omaa tekemistään ja työssäoppimistaan.

Valmentaja

Valmentaja-työkirja(Avautuu uuteen ikkunaan) ja sen työskentelyvälilehti(Avautuu uuteen ikkunaan) auttaa kollegaa tai organisaation ulkopuolista henkilöä toimimaan muiden peilinä ja tukena.

Mitä metataidot ovat?

Hankkeen tulosten mukaan metataidot voidaan tiivistää sellaisiksi työn sisällöistä riippumattomiksi taidoiksi, jotka kannattelevat, kun työn asiasisällöt, toimenkuvat, organisaatiorakenteet ja työskentelytavat muuttuvat vauhdilla. Kyse on siis esimerkiksi tavoista suunnitella ja tehdä työtä tarkoituksenmukaisesti, pitää huolta omasta hyvinvoinnista, oppia uutta joustavasti sekä korjata tekemisen suuntaa nopeasti.

Hankkeessa keskityttiin etenkin seuraaviin osaamisen teemoihin:

1. Moderni tietotyö, jossa keskeistä on omien työprosessien johtaminen teknologian avulla
2. Sosiaalisen teknologian edellyttämät uudet viestintätaidot
3. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen omaehtoisessa osaamisen kehittämisessä
4. Verkostojen johtaminen ja verkostojen osaamisen hyödyntäminen
5. Lean ja Agile -kehittäminen
6. Kokeilullisten menetelmien käyttöönotto ja luova ongelmanratkaisu
7. Kiireen hallinta sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen.

Uudenmaan liitto oli yksi yhdeksästä partnerista Medtech4 Europe -hankkeessa (Optimizing the impact of public policies in favour of research and innovation facilities in the field of medical technologies), jota rahoitti EU:n Interreg Europe -ohjelma.

Hankkeen tavoitteena oli vaikuttaa EU:n politiikka- ja rahoitusinstrumentteihin niin, että ne soveltuisivat mahdollisimman hyvin terveysteknologian tarpeisiin.

Terveysteknologia luo ratkaisuja ikääntyvän väestön tarpeisiin ja alentaa terveydenhoidon kustannuksia. Se on globaalisti hyvin kilpailtu ala ja yksi innovatiivisimmista huipputeknologian sektoreista.

Hankkeessa Uusimaa viritti yhteistyötä älykkään erikoistumisen alalla ja etsi ikääntyvien itsenäiseen elämään liittyviä hyviä teknologisia ratkaisuja. Lisäksi tarkasteltiin, mitä erityishaasteita Uudenmaan startup-yrityksillä on.

Neljä ja puoli vuotta (2018–2022) kestäneen hankkeen pääpartneri oli Auvergne-Rhône-Alpes, ja mukana oli kumpaneita Tanskasta, Suomesta, Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Unkarista, Alankomaista ja Puolasta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin kaksi miljoonaa euroa.

Uudenmaan liiton johdolla valmisteltu liikenne- ja kasvukäytävähanke North Sea Baltic Connector of Regions (NSB CoRe) sai rahoitusta EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelmasta.

Hankkeessa kehitettiin Pohjanmeri–Itämeri TEN-T-käytävän liikennettä ja maankäyttöä siten, että liikenneinvestoinneista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Tavoitteena oli, että yksittäisten kaupunkien nauhasta muodostuu toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus.

Uudenmaan liiton intressissä oli myös parantaa Uudenmaan kansainvälisiä liikenneyhteyksiä sekä maamme saavutettavuutta.

Hanke tuotti suosituksia liikennepolitiikan päätöksentekijöille ja organisoi näitä koskevaa keskustelua sekä välitti ruohonjuuritason työn tulokset ja näkemykset päätöksentekijöille liikenne- ja aluekehityksen eri tasoilla.

Hankkeessa oli neljä pääteemaa:

• Tavaraliikenteen intermodaalilogistiikka, eli eri kuljetustapojen yhdistely kuljetusketjuissa
• Käytävän kaupunkien välinen pitkän matkan työmatkaliikenne
• Koko käytävän laajuinen aluesuunnittelu, joka tähtää itäisen Itämeren alueen yhteiseen liikenteen ja aluekehityksen strategiaan
• Rail Baltica -ratayhteyden brändäys

Kolmivuotinen laaja hanke

Vuosina 2016–2019 toteutetun hankkeen kokonaisbudjetti oli 3,3 miljoonaa euroa. Mukana oli kaikkiaan kuusitoista partneria Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Suomesta osallistuivat Uudenmaan liiton lisäksi Helsingin kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Merenkurkun neuvosto sekä logistiikkakeskusklusteri Limowa.

Hanketta tuki neljäkymmentä liitännäispartneria, kumppanimaiden lisäksi Hollannista, Ruotsista ja Venäjältä. Liitännäispartnereina oli kaupunkeja, maakuntia, ministeriöitä sekä liikenne- ja logistiikka-alan yrityksiä.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin (englanniksi)(Avautuu uuteen ikkunaan)

Projektin materiaaleja (englanniksi)

PASSAGE-hanke (Public AuthoritieS Supporting low-cArbon Growth in European maritime border regions) edisti vähähiilistä taloutta eurooppalaisilla salmialueilla. Suomenlahtea edustivat hankkeessa Uudenmaan liitto ja Harjun kuntien liitto Virosta.

Merten salmialueet ovat keskeisiä liikenteen solmukohtia, ja vaikuttavat erityisen paljon hiilipäästöihin. Siksi ne ovat tärkeä kehityskohde hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi.

Hanke lähestyi vähähiilisyyttä kolmen eri teeman kautta:

• liikenne
• ympäristö ja alueiden houkuttelevuus sekä
• yrittäjyys ja sosiaaliset innovaatiot.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa laadittiin rajat ylittävä toimintasuunnitelma tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Hankkeen aikana salmialueet myös jakoivat hyviä käytäntöjään, joista parhaat siirrettiin alueelliselle tasolle. Lisäksi vähähiilisyyttä edistettiin vaikuttamalla eri EU-ohjelmien painotuksiin.

Kaksi viimeistä vuotta käytettiin tulosten jalkauttamiseen, eli syvennettiin Uudenmaan ja Harjun yhteistyötä vähähiilisyyden edistämiseksi sekä vietiin eteenpäin politiikkasuosituksia salmialueiden erityispiirteiden huomioimiseksi.

Hankkeessa oli mukana viisi salmialuetta ja yksitoista kumppania. Suomen ja Viron lisäksi partnereita oli Tanskasta, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Italiasta, Kreikasta ja Albaniasta. Pääpartnerina toimi ranskalainen Pas-de-Calais County Council.

Nelivuotinen hanke toteutettiin vuosina 2016–2020. Hanke sai rahoitusta EU:n Interreg Europe -ohjelmasta(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun), ja sen kokonaisbudjetti oli 1,9 miljoonaa euroa.

Hankkeen viralliset sivut Interreg Europe -sivustolla (englanniksi)(Siirryt toiseen palveluun)

Uudenmaan liitto oli partnerina merialuesuunnittelua tukevassa Plan4Blue-hankkeessa (Maritime Spatial Planning for Sustainable Blue Economies).

Hanke tuki Suomen ja Viron merialuesuunnitteluprosesseja, kehitti merialuesuunnittelun menetelmiä ja osaamista sekä edisti rajat ylittävää yhteistyötä. Tavoitteena oli tukea Suomenlahden ja Saaristomeren alueen kestävää sinistä kasvua ja löytää tasapaino taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten tavoitteiden välillä.

Plan4Bluessa tuotettiin skenaarioita meri- ja rannikkoalueen sinisestä kasvusta. Skenaarioiden toteutusmahdollisuuksia ja -malleja tarkasteltiin merialuesuunnittelun ja kaavoituksen näkökulmista. Lisäksi hankkeessa laadittiin merialuesuunnittelua tukevia case study -raportteja, joiden aiheina olivat meriliikenne, Natura 2000-alueet sekä kalastus. 

Tutustu aineistoihin Suomen ympäristökeskuksen sivuilla (englanniksi)(Siirryt toiseen palveluun)

Suomalais-virolaista yhteistyötä

Plan4Bluen pääpartnerina toimi Suomen ympäristökeskus. Suomesta olivat mukana varsinaisina partnereina Uudenmaan liiton lisäksi Varsinais-Suomen liitto sekä Turun yliopisto ja Virosta Tarton yliopisto sekä Baltic Environment Forum Estonia.

Muita partnereita olivat Viron valtionvarainministeriö sekä Lääne-Virun, Harjun ja Ida-Virun maakunnat. Lisäksi hankkeessa tehtiin laajasti yhteistyötä merialuesuunnitteluun liittyvien sidosryhmien kanssa.

Hanke sai rahoitusta EU:n Interreg Central Baltic -ohjelmasta ja sen kokonaisbudjetti oli noin kaksi miljoonaa euroa. Uudenmaan liiton osuus hankkeessa oli 168 000 euroa. Hanke toteutettiin vuosina 2016–2019.

Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvassa RECIPROCITY-hankkeessa luotiin innovatiivisia liikkumisratkaisuja vastaamaan kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja digitalisaation haasteisiin. 

Tavoitteena oli yhdistää kaupunki- ja maaseutualueita hyödyntäen erilaisia älykkään ja puhtaan liikkumisen muotoja. Tämä tapahtui verkostoitumalla, jakamalla hyviä käytäntöjä ja luomalla uusia kumppanuuksia. 

Hankkeessa oli mukana Euroopasta ja Turkista 10 aluetta, liikennealan klusteria, tutkimuslaitosta sekä ERRIN-verkosto. Pääpartneri oli baijerilainen R-Tech GmbH Regensburgista.  

Uudenmaan liiton vetämässä osuudessa kiihdytettiin kaupunkien, kuntien, investoijien ja yritysten yhteistoimintaa. Mukana olivat Forum Virium Helsinki, Lohjan, Porvoon ja Riihimäen kaupungit, Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä helsinkiläiset CoReorient Oy ja Deal Comp Oy.  

Hanke sai rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020 tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta. Hanke toteutettiin vuosina 2021–2023 ja sen kokonaisbudjetti oli noin 1,5 miljoonaa euroa.

RECIPROCITY-verkkosivusto ja tietopankki sisältävät kaiken hankkeen tuottaman materiaalin.

RIS Boost – Uudenmaan älykkään erikoistumisen innovaatioekosysteemin vahvistaminen -hankkeen tavoitteena oli luoda ekosysteemiin ketteriä, monialaisia ja kansainvälisesti kyvykkäämpiä osaajia ja yhteistyömuotoja.

Hankkeessa kehitettiin prosesseja ja toimintamalleja, jotka vahvistavat Uudenmaan toimijoita niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Toimenpiteet kohdistettiin maakunnan älykkään erikoistumisen strategiassa tunnistettuihin kärkialoihin ja osaamisalueisiin.

Hankkeen yhteistyötahoja olivat kuntien elinkeinoyksiköt, kehitysyhtiöt sekä korkeakoulut, ja yhteistyömuotoina hyödynnettiin keskeisiä verkostoja.

Uudenmaan liiton hallinnoima hanke sai rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 330 000 euroa, ja se toteutettiin vuosina 2019–2021.

S3-alusta – EU-kumppanuuksista vauhtia Uudenmaan älykkääseen erikoistumiseen -opas

RisBoost Twitterissä(Siirryt toiseen palveluun)

Scandria®2Act oli Skandinaviasta Välimerelle ulottuvan TEN-T-ydinverkkokäytävän kehittämishanke, joka keskittyi Itämeren alueelle. Kolmevuotisen hankkeen teemoja olivat vähäpäästöiset liikennepolttoaineet sekä rahti- ja matkustajaliikenteen edellytysten parantaminen.

Tavoitteena oli myös edistää strategisen ja operatiivisen tason toimia energiatehokkaiden kuljetusratkaisujen kehittämiseksi.

Hankkeen pääpartneri oli saksalainen Joint Spatial Planning Department Berlin-Brandenburg(Siirryt toiseen palveluun). Uudenmaan liitto toimi partnerina ja osallistui ydinverkkokäytävän hallinnointia koskevaan osuuteen. Kaikkiaan mukana oli yhdeksäntoista partneria Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta ja Tanskasta.

Hankkeen päärahoituslähde oli Itämeren alueen Interreg-ohjelma(Siirryt toiseen palveluun). Scandria®2Act-hanketta tehtiin tiiviissä yhteistyössä NSB CoRe -hankkeen kanssa, jossa Uudenmaan liitto oli pääpartneri.

Hanke toteutettiin vuosina 2016–2019, ja sen kokonaisbudjetti oli 3,6 miljoonaa euroa.

Hankkeen englanninkieliset verkkosivut(Siirryt toiseen palveluun)

Scandria Alliance -verkosto

Uudenmaan liitto on mukana myös Scandria Alliance -verkostossa, jonka tarkoituksena on vahvistaa Skandinavian ja Välimeren välistä TEN-T-ydinverkkokäytävää eurooppalaisena liikenne- ja aluekehitysakselina. Maakuntajohtaja Ossi Savolainen toimii verkoston varapuheenjohtajana.

SILTA-hankkeessa sitoutettiin kuntia ilmastotyöhön, tehtiin ilmastotyötä tunnetuksi keskeisille tahoille kunnissa sekä autettiin toimenpideohjelmien laatimisessa, hankkeistamisessa ja seurannan rakentamisessa. Hankkeessa toimi Uudenmaan ilmastoratkaisija, joka tuki kuntia ilmastotyössä. 

Hankkeen prosessi jakautui neljään osa-alueeseen: 

1. Kuntajohdon sitouttaminen: ajankohtaisen ilmastoinformaation tarjoaminen, ymmärryksen lisääminen ja mahdollisten toimien esittely. 
2. Kuntien toimenpideohjelmien laadintaprosessissa tukeminen: parhaiden käytäntöjen jakaminen ja tunnistaminen sekä paikallisten toimien ja toimialojen valinta. 
3. Hankkeistamisapu: hankeklinikoiden järjestäminen kunnissa, kuntarajat ylittävien hankeaihioiden rakentaminen ja virtuaalisen hankeseinän tuottaminen. 
4. Seurantajärjestelmän suunnittelussa avustaminen: toimien seurantajärjestelmän suunnittelun ja käyttöönoton apu. 

Kunnat saivat valita prosessista ilmastotyönsä vaiheeseen sopivat elementit. Vuonna 2022 uudistetussa ilmastolaissa on vaatimus kunnallisista ilmastosuunnitelmista. SILTA-hanke tuki näiden laatimista. Tavoitteena oli saada kaikille Uudenmaan kunnille ilmastositoumus tai toimenpideohjelma ja kannustaa kuntia etenemään ilmastotoimissaan mahdollisimman pitkälle. 

Hanke sai rahoitusta ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta(Siirryt toiseen palveluun). Hankkeen kokonaisbudjetti oli 120 000 euroa, ja se oli käynnissä 1.1.2022–31.8.2023.

Smart-up BSR (Improving smart specialisation implementation through orchestrating innovation hubs) -hanke auttoi EU:n alueita viemään älykkään erikoistumisen strategioitaan käytäntöön ja lisäämään samalla alueiden välistä yhteistyötä.

Hankkeen aikana alueet yhdeksästä maasta arvioivat älykään erikoistumisen strategioitaan ja päivittivät niiden toimeenpanosuunnitelman. Toteuttamistapoja olivat vertaisoppiminen, innovaatioleirit ja pilotointi. Työssä hyödynnettiin EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen JRC:n ja Euroopan alueiden komitean asiantuntemusta.

Lisäksi hankkeessa kehitettiin erilaisia osallistumisen ja yhteistyön menetelmiä sekä valmisteltiin alueiden välisiä pilotteja, jotka liittyivät neljään eri teemaan:

• aktiivinen ikääntyvä
• älykäs kaupunki
• ilmastonmuutos
• kierto- ja jakamistalous

Uudenmaan vastuuteemoina hankkeessa olivat älykkääseen erikoistumiseen liittyvät SWOT-analyysit ja skenaariot, aktiivinen ikääntyvä -yhteistyöpilotin suunnittelu sekä loppukonferenssin järjestäminen.

Hankkeen pääpartneri oli Aalto yliopisto. Suomesta mukana oli Uudenmaan liiton lisäksi Cursor Oy. Muut partnerit olivat Virosta, Latviasta, Liettuasta, Saksasta, Tanskasta, Ruotista, Puolasta ja Venäjältä.

Hanke sai rahoitusta EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 2,4 miljoonaa euroa, ja se toteutettiin vuosina 2017–2020.

Hanke Interreg Europe -sivustolla (englanniksi)(Siirryt toiseen palveluun)

Uudenmaan liitto käynnisti keväällä 2022 niin Suomessa kuin kansainvälisesti uudenlaisen tavan kehittää maakuntaa ja alueen hyvinvointia. Euroopan komission Joint Research Centerin kanssa yhteistyössä järjestetty Uudenmaan Science Meets Regions -ohjelma edisti Uusimaa-ohjelman kärkitavoitteiden saavuttamista tietoon perustuvan päätöksenteon keinoin.

”Uudenmaan rakenteellisten haasteiden ratkaisuun tarvitsemme laaja-alaista yhteistyötä ja uusia kumppanuuksia. Alueemme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tuottaa ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää monissa haasteissa synergiassa poliittisten, lainsäädännöllisten ja kulttuuristen muutosten kanssa”. Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

Ohjelmakokonaisuus koostui useasta tapahtumasta –tavoitteena innovaatiot

Uudenmaan Science Meets Regions -ohjelman avaustapahtuma kokosi yhteen EU-toimijoita ja Uudenmaan alueen päättäjiä sekä tieteen, taiteen, yritysten, julkisen ja yksityisen sektorin edustajia. Ohjelma jatkui kolmella innovaatioleirillä, joiden teemat oli johdettu Uusimaa-ohjelman kärkitavoitteista. Ohjelma huipentui päätösseminaariin, jossa koottiin yhteen kärkiteemoja koskevat ajatukset ja toimenpiteet.

Uudenmaan Science Meets Regions -ohjelman pidemmän aikavälin tavoitteita ovat tieteen ja kokemusperäisen tiedon yhdistävät innovaatiot.

”Kutsuimme maakunnan tiedeyhteisöt, yritykset ja kunnat toimimaan yhdessä hiilineutraaliuden sekä investointien ja työllisyysasteen kasvattamisen puolesta. Lähestyimme laajoja aiheita kokoamalla erilaiset toimijat innovoimaan uusia ratkaisuja.” Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula

Yhteistyöllä ja aluepolitiikan suunnanmuutoksella kohti hyvää tulevaisuutta

Science Meets Regions -ohjelma oli alkusysäys siihen, miten Uudenmaan alueella voidaan kehittää koko Suomen hyvinvointia ja tuottaa kestävää kasvua. Alueella on ainutlaatuinen potentiaali innovatiiviselle kestävälle kasvulle. Uusimaa on ollut myös Euroopan ja koko maailman kärjessä monissa kansainvälisissä vertailuissa, ja maakunnan vahvuudet liittyvät hyvinvointiin, väestön korkeaan koulutustasoon ja innovointiin.

Maakunnassa on kuitenkin myös kehitettävää, esimerkiksi alueen kestävässä kehityksessä ja työllisyydessä. Uudenmaan vahvuuksien ja mahdollisuuksien käyttö edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä alueen eri toimijoiden kesken. Kansallisesti se edellyttää myös aluepolitiikan resurssoinnin reipasta siirtämistä metropolialueelle.

”Science Meets Regions -prosessi on kirkastanut sen, että Uusimaa-ohjelman tavoitteet ovat maakuntamme tulevaisuuden kannalta oikeansuuntaisia. Tulevaisuuden Suomen menestyminen edellyttää ymmärrystä siitä, että koko maamme kasvun mahdollisuudet kumuloituvat ennen kaikkea tiheään asutuilla kasvualueilla. Yhteisellä, pitkäjänteisellä ja Science Meets Regions -ohjelman avulla yhä systemaattisemmalla tekemisellä näytämme mallia myös muulle maailmalle.” Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Uudenmaan Digituki -hanke on päättynyt 31.10.2021.

Uudenmaan Digituki -hanke koordinoi ja kehitti alueen digitukea vuosina 2018–2021. Hankkeen tehtäviä olivat digitukitoimijoista koostuvan verkoston toiminnan ohjaaminen, alueen digituen kehittäminen, digituen tunnettuuden lisääminen sekä tuen saatavuuden vahvistaminen. Hanke toimi osana valtakunnallista digitukiverkostoa, jonka työtä koordinoi Digi- ja väestötietovirasto.

Hanketiimi toivottaa kaikille Uudenmaan Digitukiverkoston jäsenille ja yhteistyökumppaneille hyvää jatkoa digituen parissa. Kiitos, että olet ollut mukana UuDin työssä! Teidän asiantuntijuutenne tukemana olemme onnistuneet viemään Uudenmaan digitukea eteenpäin.

Alueellisesta koordinoinnista vastaa vuoden 2022 alusta Digi- ja väestötietovirasto, jonka verkkosivuilla voit liittyä valtakunnalliseen digituen verkostoon(Siirryt toiseen palveluun). Lisäksi voit liittyä Digitukijat-ryhmään Facebookissa(Siirryt toiseen palveluun) nähdäksesi digituen tuoreimmat kuulumiset.

Uudenmaan Digitukiverkosto jatkaa toimintaansa uusin järjestelyin, mutta verkostoon ei ole enää mahdollista liittyä Uudenmaan Digituki -hankkeen kautta. Verkoston toiminta jatkuu vaihtuvien koordinaattorien järjestämillä kokouksilla, joihin UuDin jäsenet ovat saaneet kalenterikutsun.

Muualla verkossa

Digi- ja väestötietovirasto: Digituki(Siirryt toiseen palveluun)

Kaksivuotinen hanke selvitti, miten Uudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestäjät toteuttivat nuorten koulutustakuuta. Hanke loi toimijoiden tarpeisiin sopeutuvan mallin, jonka avulla koulutustakuuta maakunnassa toteutetaan.

Mallissa on suosituksia toimijoiden yhteistyöhön sekä työkaluja nuoria ohjaaville ammattilaisille. Se huomioi joustavasti myös maakunnan eri alueiden tarpeet. Oppilaitosten ohjaajille on järjestetty seutukohtaiset koulutukset, joissa on perehdytty mallin soveltamiseen.

Mukana Uudenmaan liiton koordinoimassa hankkeessa oli kaksikymmentä toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Hanke toteutettiin ESR-rahoituksella vuosien 2015–2017 aikana.

Vuodesta 2013 voimassa ollut koulutustakuu on osa laajempaa nuorisotakuuta. Se pyrkii takaamaan jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle nuorelle koulutuspaikan.

Hankkeen tuloksena on julkaistu käsikirja, joka toimii työvälineenä nuorten ohjauksen parissa työskenteleville. 

Tutustu julkaisuun: Parhaat ohjauspalvelut Uudellemaalle!(Siirryt toiseen palveluun)

Uudenmaan liitto oli partnerina 40Ready-hankkeessa (Strengthening SME capacity to engage in Industry 4.0), jota EU:n Interreg Europe -ohjelma rahoittaa.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää pk-yritysten digitaalisia valmiuksia. Käsitteen Teollisuus 4.0 keskeisiä elementtejä ovat muun muassa:

• ohjelmistot
• virtuaalimaailman hyödyntäminen
• integraatio eri laitteiden ja järjestelmien välillä sekä
• dataan perustuvat uudet palvelut ja liiketoimintamallit.

Uudenmaan liitto kartoitti hankkeen aikana alueensa hyviä käytäntöjä, osaamista ja erityishaasteita. Yhteistyötahoja olivat muun muassa alueen kehitysyhtiöt ja teollisen digitalisaation asiantuntijaorganisaatiot sekä Uudenmaan ELY-keskus ja ministeriöt.

Kolme vuotta (2019–2023) kestävän hankkeen vetäjä oli Toscanan alueella toimiva Agency for the development of Empolese Valdelsa. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 1,4 miljoonaa euroa.