Kestävä Espoo -ohjelma tukee kestävyys- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista poikkihallinnollisesti

Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Sanna Rönkkönen kertoo alla ilmastotyön ja kestävyyden toteutumisesta eri toimialoilla ja parhaillaan valmistelun alla olevasta Kestävä Espoo -kehitysohjelmasta. Kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa Espoon kaupungin konsernihallinnossa työskentelee tällä hetkellä 30 henkilöä Espoon strategian eli Espoo-tarinan kestävyys- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Mikä on Kestävä Espoo -kehitysohjelma ja miten toteutatte sitä?
Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat yksi keskeinen keino Espoo-tarinan strategian toteuttamisessa. Uutta Kestävä Espoo -kehitysohjelmaa valmistellaan parhaillaan ja se kokoaa keskeiset kehittämistavoitteet Espoo-tarinan kestävyys- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Ohjelma toteuttaa innovatiivisia kestäviä kaupunkiratkaisuja kumppanuusyhteistyönä, jotka toimivat globaaleina esimerkkeinä ja vahvistavat kaupungin hiilikädenjälkivaikutusta. Ratkaisut myös tukevat hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Kehittämistyö päästöjen vähentämiseksi vauhdittaa muutosta kohti tulevaisuuden hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Ohjelmaa toteutetaan pääasiassa ulkoisesti rahoitettujen projektien ja toimenpiteiden avulla. Erityistä kehitysohjelmassa on ohjelman ohjausryhmä, joka koostuu viranhaltijoista sekä luottamushenkilöistä, joita on kaikista valtuustoryhmistä. Ohjelmaa toteutetaan ulkoisesti rahoitettujen hankkeiden avulla yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa.
Millä keinoilla olette vahvistaneet ilmastotyötä läpileikkaavaksi koko kaupunkikonserniin? Millaisia työskentelytapoja teillä on?
Ilmastotyön kaupunkitasoista ohjaamista ja edistämistä on vahvistettu organisaatiouudistuksen yhteydessä hallintosäännössä ja konsernihallinnon toimintaohjeessa. Kaupunginhallitus päättää kestävän kehityksen ja ilmastotyön periaatteista ja seurannasta ja konsernihallinto vastaa kestävän kehityksen ja ilmastotyön edistämisestä ja ohjauksesta.
Kestävä Espoo -poikkihallinnollisella kehittämisohjelmalla tuetaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Ohjelman ohjausryhmässä on yhdeksän viranhaltijajäsentä eri puolilta kaupunkiorganisaatiota. Myös kaupunginjohtajan vetämä kestävän kehityksen ja ilmastotyön ohjausryhmä kokoaa viranhaltijat eri toimialoilta tukemaan ja ohjaamaan hiilineutraaliustavoitteen edistämistä.
Kestävä Espoo -ohjelman toimintatapana on verkostomainen yhteistyö sekä kaupungin sisällä että ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Verkostot toimivat erityisen hyvin kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa, sillä ne edellyttävät laajaa yhteistyötä, joita tarvitaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Millaisia kokemuksia teillä on ilmastotyön tekemisestä hankerahoituksella?
Kestävä Espoo -ohjelma ja kestävän kehityksen osaamiskeskus tekevät ilmastotyötä pääosin hankerahoituksella. Projektit kokoavat yhteen laajan kumppaniverkoston ratkaisemaan kestävyyshaasteita ja vaihtamaan tietoa.
Tärkeää on, että projektit tukevat Espoon strategiaa ja kaikki projektit muodostavat yhdessä isomman kokonaisuuden, jotka tähtäävät samoihin tavoitteisiin. Näin projektit eivät jää irrallisiksi kehittämiskokonaisuuksiksi.
Ihan pieniin hankerahoitushakuihin ei juurikaan lähdetä mukaan niiden työllistävyyden takia, vaan hanketta valmisteltaessa otetaan huomioon se, että hankkeen valmisteluun kuluva aika ja siitä mahdollisesti saatavat resurssit ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.
Lue myös:
Liisa Kallio työskentelee ympäristöasiantuntijana Espoon kaupungin ympäristösuojelun palvelualueella kaupunkiympäristön toimialalla. Hänen tehtävänsä liittyvät erityisesti kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman toimeenpanoon ja koordinointiin. Tässä haastattelussa hän kertoo omasta työstään ja myös laajemmin Espoon ilmastotyöstä.
Tutustu myös näihin

14.2.2025
Uudellamaalla on hyvät edellytykset suunnitella vihreää siirtymää kestävästi
Uusi yhteistyöryhmä tukee vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla. Ryhmää luotsaava Petra Ståhl uskoo, että Uusimaa voi olla edelläkävijä siirtymässä. Varapuheenjohtaja Alpo Tani peräänkuuluttaa kestävyysnäkökulmaa, vaikka se mahdollisesti monimutkaistaakin asetelmaa.

5.2.2025
Rakennussuunnittelu on avainasemassa ilmastokriisin hillitsemisessä
Rakennussektori kuluttaa globaalisti neitseellisiä luonnonvaroja enemmän kuin mikään muu inhimillinen toiminta. Se vastaa puolesta maailman vuotuisesta raakamateriaalien kulutuksesta, mikä tarkoittaa myös valtavia ilmastopäästöjä.

30.1.2025
Uudenmaan tilannekuva lupaa Suomelle mahdollisuuksia, kunhan haasteisiinkin tartutaan yhdessä
Aluekehittämiskeskusteluissa käydään läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä ja pyritään löytämään yhteistä ymmärrystä alueiden nykytilasta ja yhteistyön paikoista, kirjoittaa Outi Ervasti ja Johannes Herala. Uudenmaan tilanne- ja kehityskuva esiteltiin ministeriöille 23. tammikuuta.

17.1.2025
Euroopan aluekehitysrahaston rahoitushaku avautuu 3.2. – osallistu Teams-infoihin
Uudenmaan liitto avaa helmikuussa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) -rahoitushaun viidessä Etelä-Suomen maakunnassa. Mukana ovat Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat.