Kiristynyt ilmastotavoite vaatii oikea-aikaisia päätöksiä – Ilmastotyö linkittyy vahvasti työllisyyteen ja talouteen
Uudenmaan ilmastotyön tahti kiihtyy -webinaarissa pohdittiin, miten vuoteen 2030 kiristynyt maakunnan hiilineutraaliustavoite voidaan saavuttaa. Keskiviikkona 6.4. järjestetyssä webinaarissa kuultiin Uudenmaan ilmastotyön etenemisestä ja etsittiin malleja ilmastotyön edelleen vauhdittamiseen. Tilaisuudessa esillä olivat myös Canemure-hankkeessa tehdyt uusimaalaiset ilmastotoimet.
– Maakuntavaltuusto kiristi hiilineutraaliustavoitetta Uusimaa-ohjelman hyväksymisen yhteydessä viime joulukuussa. Uusimaa-ohjelman muut kärkitavoitteet ovat tutkimus- ja kehittämismenojen ja työllisyysasteen nostaminen. Ne linkittyvät voimakkaasti myös ilmastotavoitteeseen, sanoi aluekehitysjohtaja Juha Eskelinen.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari totesi videotervehdyksessään kriisin Euroopassa osoittaneen, että vihreän siirtymän vauhdittaminen on entistä tärkeämpää paitsi ilmastokriisin että turvallisuuspolitiikan näkökulmasta
– Kunnat ja maakunnat ovat isossa ratkaisijan roolissa ilmastotyössä. Kannustankin kaikkia teitä miettimään, miten tämä mahdollisuus voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ilmaston, työllisyyden ja talouden kannalta, Kari sanoi videotervehdyksessä.
Päätökset ovat kauaskantoisia
Uudenmaan liiton johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys totesi Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteen olevan linjassa kuntien tavoitteiden kanssa.
– Tällä vuosikymmenellä tehdään ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ratkaisevat päätökset ja valitaan kehityksen suunta. Investointipäätöksen on tehtävä seuraavan neljän vuoden aikana ja samalla käynnistettävä sopeutumisen ja varautumisen toimet, Tynys totesi.
Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä kannusti pohtimaan, mihin ilmastotyön osa-alueisiin tulisi kiinnittää huomiota ja tarkastelemaan, mitkä asiat edistyvät valtiovetoisesti ja missä asioissa maakunnissa tulee tehdä töitä vähennysten eteen.
– Ilmastotyössä on toimenpiteitä, joissa kestää aikansa ennen kuin päästövähennykset toteutuvat. Ne tulee aloittaa ajoissa, Seppälä muistutti.
Kuntakentälle tarvitaan pelisäännöt kompensaatioon ja hiilinielutarkasteluihin
Myös paneelikeskustelussa nousi esiin, että oikea-aikaisuuden, vaikuttavuuden ja vaikuttamisen paikkojen tunnistaminen ovat merkittäviä ilmastotyössä. Kaupunkeja ja kuntia rakennetaan pitkäjänteisesti. Keskusteluun osallistuivat erikoissuunnittelija Eira Linko Järvenpään kaupungilta, tiimipäällikkö Johanna af Hällström Helsingin kaupungilta, ympäristösuunnittelija Marja Vuorinen Vantaan kaupungilta ja Vera Järvenreuna, joka työskentelee sekä Vihdin että Kirkkonummen yhteisenä ilmastokoordinaattorina.
Myös kuntien ilmastotavoitteet ovat kiristyneet. Keskustelijat nostivat, että sen myötä kompensaatioon ja hiilinielutarkasteluihin tarvitaan kuntakentälle yhteiset pelisäännöt. Myös liikenteeseen liittyviin kysymyksiin kaivataan seudullista ja valtakunnallista ohjausta.
Tärkeää on, että eri toimialat ovat mukana ilmastotyössä ja autetaan jokaista tahoa tunnistamaan oma rooli. Yhteistyö, sparraaminen ja auttaminen ovat merkittävässä roolissa kuntien ja kaupunkien ilmastotyössä.
Canemure-hankkeessa keskitytään käytännön ilmastotoimien monistamiseen
Tapahtuma oli Canemure – Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hankkeen vuosiseminaari vuonna 2022. Life IP-rahoitteinen Canemure-hanke tukee Uudenmaan ilmastotyötä vuosina 2018–2024.
Ensimmäisen kolmen vuoden aikana Canemure-hankkeessa on tehty ilmastotyön suunnittelua Uudenmaan edistämällä alueellista yhteistyötä ja laatimalla Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta. Seuraavaksi hankkeessa tunnistetaan hyviä käytännössä kokeiltuja ilmastotoimia ja monistetaan niitä eri kuntiin.
Canemuren osahankkeet ovat käynnissä myös Helsingissä, Hyvinkäällä ja Porvoossa. Lohjan asuntomessuihin keskittynyt hanke päättyi vuonna 2021.
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tutustu myös näihin
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.