Kirjastot ovat jakamistalouden edelläkävijöitä

Kirjastot toimivat matalan kynnyksen koealustoina, joissa voi testata ja luoda tehokkaita jakamistalouden toimintamalleja. Kirjastoista hyväksi havaitut käytännöt voivat levitä muualle yhteiskuntaan ja vauhdittaa ekologista kestävyysmurrosta.

Jakamistaloudessa hyödykkeitä, kuten tavaroita, kirjoja ja tiloja, lainataan, vuokrataan tai jaetaan yksilöiden, yhteisöjen, organisaatioiden tai yritysten kesken. Jakamistalous tarjoaa vaihtoehdon ostamiselle ja omistamiselle, mikä vähentää kulutusta ja tehostaa olemassa olevien hyödykkeiden käyttöä. Jakaminen säästää luontoa, ilmastoa ja rahaa luoden samalla sosiaalisia verkostoja ja yhteisöllisyyttä. Jakamistalouden yleistyminen saattaa parantaa myös tuotteiden laatua – yhteiskäyttöön valikoituvat hyödykkeet ovat todennäköisemmin kestäviä, huollettavia ja korjattavia.

Jakamistalous on terminä suhteellisen uusi, mutta julkiset kirjastot ovat harjoittaneet sitä koko olemassaolonsa ajan – Suomessa vuodesta 1794 alkaen. Kirjastot ovat elävä esimerkki siitä, miten julkinen sektori voi aktiivisesti mahdollistaa jakamistaloutta. Nykyisin kirjastoista saa käyttöönsä perinteisten aineistojen, kuten kirjojen ja lehtien, lisäksi esimerkiksi elokuvia, musiikkia, esineitä, tiloja ja digitaalisia palveluita.

– Jakamistalous on varsin keskeinen asia kestävyysmurroksessa, ja sitä tarvittaisiin huomattavasti enemmän. Kirjastot ovat tärkeitä edelläkävijöitä: olemme matalan kynnyksen paikka, jossa voi testata ja rakentaa toimivia jakamistalouden käytäntöjä, annamme esimerkin, jota voi soveltaa laajemmin yhteiskunnassa, sanoo Vallilan ja Arabianrannan kirjastojen johtaja Harri Sahavirta.

Hänen mukaansa kirjastojen ydintehtävä on yhä edistää monipuolista lukemiskulttuuria, mutta rinnalla kulkevat demokratian, sananvapauden, aktiivisen kansalaisuuden ja kestävän yhteiskunnan edistäminen. Sahavirta on työskennellyt pitkään kirjastoalan kestävän kehityksen parissa. Hän on toiminut lähes 15 vuotta kirjastoalan kansainvälisen kattojärjestö IFLA:n Environment, Sustainability and Libraries Special Interest -ryhmässä, myös puheenjohtajana ja sihteerinä. Suomessa hän on luotsannut kansallista Vihreä kirjasto -hanketta(Siirryt toiseen palveluun).

Esineet kiertävät kirjastojen kautta

Kirjastoista lainattavien esineiden valikoima on kasvanut voimakkaasti 2010-luvulta alkaen. Nykyään kirjastoista löytyy esimerkiksi kosteusmittareita, urheiluvälineitä, porakoneita, soittimia, verenpainemittareita, lastenrattaita, ompelukoneita, lepakkotutkia, joulupukin asusteita sekä lippuja museoihin ja urheiluseurojen otteluihin. Esinelainauksen suosio on suurta: kysytyimmät hyödykkeet ovat jatkuvasti lainassa, vaikka laina-ajat ovat lyhyitä eikä kaikkia voi varata etukäteen. Pohjois-Karjalan Vaara-kirjastoissa suosituimpia olivat peliohjain, energiamittari, kangaskassi, lumikengät, muuttolaatikot sekä lasten tunnetaitopeli vuoden 2023 kartoituksen(Siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Esinelainaus on verrattain uusi asia eikä hankintojen tekemiseen ole vakiintuneita käytäntöjä. Kirjastojen aineistomäärärahoja ei ole tarkoitettu esineiden ostamiseen, joten merkittävä osa niistä tulee yhteistyökumppaneilta tai lahjoittajilta. Kumppaneilla on usein tärkeä rooli myös esineiden huoltamisessa, mihin kirjastoilla ei välttämättä ole resursseja tai osaamista. Helsingin kaupunginkirjastossa esinehankintoja on tehty jonkin verran myös käyttöbudjettista, minkä lisäksi on aloitettu keskustelu oma aineistomäärärahan korvamerkitsemisestä.

– Olemme yrittäneet rajata – mahdollisia esineitähän on pilvin pimein – että lainattavat esineet tukisivat kaupungin ja kirjastojen ydinperiaatteita, kuten hyvinvointia, kulttuuria, sivistystä, aktiivista kansalaisuutta ja arjessa toimimista, ja olisivat myös kestävyyttä edistäviä. Erilaiset mittarit ovat parhaita esimerkkejä, Sahavirta sanoo.

Kirjastojen valikoimaan otettavilla esineillä ei ole vakiintuneita kriteereitä, mutta tarkastelun kohteena ovat muun muassa tarpeellisuus, kestävyys, koko ja helppokäyttöisyys. Hankinnoissa pyritään huomiomaan myös asiakkaiden toiveita. Porakone on esinelainauksen kestosuosikki, ja hyvä esimerkki hyödykkeestä, jota useimmat tarvitsevat harvoin mutta joka on hetken välttämätön. Kirjastot pyrkivät saamaan valikoimiinsa hyödyllisiä esineitä, joita monien ei ole mielekästä omistaa. Kiitosten lisäksi kirjastojen toimenkuvan laajeneminen on herättänyt kritiikkiä ja huolta.

– Lainattavat aineistot ovat muuttuneet paljon aikojen kuluessa – ja aina se on herättänyt vastustusta: dekkarit, viihdekirjallisuus, kuvatallenteet, musiikki ja nyt esinelainaus. Kirjasto laajenee varsin luontevasti uusille alueille.

Käytännön seikat asettavat kuitenkin rajoitteita esinelainauksen kasvulle. Sahavirran mukaan esinelainaus ei voi olla kirjastojen toiminnan keskiössä: kirjastojen ensisijainen tehtävä on kirjallisuuden saralla ja tilat on suunniteltu sen mukaisesti. Mittavampi esinelainaus edellyttäisi runsaasti erilaista hylly- ja varastotilaa sekä toimivia hankinta-, huolto- ja vastuukäytäntöjä. Nykyisten kirjastojen esinelainaus jää väistämättä pienimuotoiseksi yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

– Olemassa olevissa kirjastoissa esinelainauksen volyymi ei voi kasvaa niin suureksi, että se olisi merkittävää systeemitasolla, mutta kirjastojen rooli edelläkävijänä on tärkeä, Sahavirta toteaa.

Kestävyysmurroksen edetessä hyväksi todettuja jakamistalouden käytäntöjä voidaan soveltaa laajemmin eri puolilla yhteiskuntaa tai kehittää esimerkiksi erillisiä esinekirjastoja. Jakamistalous on nousussa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin, ja esine- ja työkalulainaamoja toimintaan soveltuvine tiloineen ja palveluineen löytyy jo maailmalta.

– Jos haluamme kasvattaa kirjastojen esinelainauksen merkittävälle tasolle, pitäisi perustaa erillisiä esinekirjastoja, kokeilla jopa tietyntyyppisiin esineisiin, kuten työkaluihin, erikoistuneita lainaamoita.

Tulevaisuuden kirjastossa voisi olla tarjolla nykyistä enemmän myös kulkupelejä, niin laatikkopyöriä kuin sähköautojakin. Turun kaupunginkirjasto toteutti toukokuussa 2023 kolmiviikkoisen kokeilun yhteistyössä Toyotan kanssa. Kokeilussa ajokortillinen asiakas saattoi lainata kirjastokortilla sähköauton(Siirryt toiseen palveluun) enintään kuudeksi tunniksi. Varauskalenteri täyttyi puolessa tunnissa. Kokeilu oli onnistunut: asiakaspalaute oli ylistävää, kirjasto sai arvokasta kokemusta, mediahuomio toi näkyvyyttä jakamistalouden mahdollisuuksille ja auto pysyi priimakunnossa keskustelupalstojen etukäteisepäilyistä huolimatta.

Jaetut tilat ovat jakamistalouden ydintä

Kirjastolain(Siirryt toiseen palveluun) mukaan yleisten kirjastojen tehtävä on tarjota ihmisille pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin sekä tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Seniorit saapuvat aamulla lukemaan lehtiä, läppärityöläiset tekevät töitä ja iltapäivällä tulevat pienet koululaiset, Sahavirta kertoo. Yleisten tilojen lisäksi Helsingin kirjastoissa on yli sata varattavaa tilaa, joita varattiin vuonna 2024(Siirryt toiseen palveluun) lähes 80 000 kertaa.

– Kaikille avoimet ilmaiset tilat ovat kirjastojen jakamistalouden ydintä. Välillä jokainen pöytä ja tuoli on käytössä, näyttelytilat on täyteen varattu ja etenkin pienille neuvotteluhuoneille olisi suuri tarve. Tiloista on kysyntää huomattavasti enemmän kuin mitä voimme tarjota.

Kirjastoilla on merkittävä rooli paikallisten yhteisöjen toiminnassa. Kirjastot ovat kohtaamis- ja kokoontumispaikkoja, joissa voi myös järjestää pienimuotoisia tapahtumia: ihmiset kokoontuvat jakamaan tietoa, ajatuksia, osaamista ja ideoita, suunnittelemaan toimintaa ja tekemään päätöksiä tai oleskelemaan yhdessä. Yhteisöllisyys syntyy vuorovaikutuksesta ja yhdessä toimimisesta.

Kirjastoissa on myös yhteiskäytössä olevia laitteita, kuten asiakastietoneita, tulostimia, skannereita, ompelukoneita ja 3d-tulostimia. Mahdollisuus käydä kirjastossa käyttämässä laitetta vähentää tehokkaasti tarvetta oman hankkimiselle. Kirjastoissa käytettävät laitteet ovat jatkuvasti monien saatavilla, kun taas lainattavat esineet palvelevat yhtä ihmistä tai pientä ryhmää kerrallaan. Helsingin kirjastojen yhteiskäyttölaitteita varattiin vuonna 2024(Siirryt toiseen palveluun) yli 30 000 kertaa eli kasvua oli peräti 38 prosenttia edellisvuodesta.

Maksuttomia neuvontapalveluita löytyy kirjastoista kasvavissa määrin. Kirjastot tarjoavat laajasti digiopastusta esimerkiksi laitteiden ja asiointipalveluiden käytössä sekä tiedonhaussa, mikä tukee osallisuutta ja arjessa pärjäämistä. Kirjastot ovat luontevia paikkoja myös muiden tahojen järjestämille maksuttomille palveluille, kuten sosiaalipalveluiden neuvonnalle tai asianajajapäivystykselle(Siirryt toiseen palveluun), joka tarjoaa useilla paikkakunnilla lakineuvontaa. Sahavirran mukaan erilaiset palvelut sopivat kirjastoihin hyvin, kunhan ne ovat maksuttomia ja linjassa kirjastojen toiminnan tavoitteiden kanssa.

Lue lisää aiheesta:

Kirjastohakemiston listaus: Tarjolla olevat esineet ja palvelut yleisissä kirjastoissa(Siirryt toiseen palveluun)

Selvitys: Vaara-kirjastot jakamistalouden toimijoina(Siirryt toiseen palveluun) (2023)

Selvitys Suomen yleisten kirjastojen ilmastovaikutuksista ja kädenjäljestä: Kirjastot matkalla hiilineutraaliin jakamistalouteen(Siirryt toiseen palveluun) (2021)

Kirjoittaja: Saana Katila

Lisätietoja:

Jaana Eskola

Projektipäällikkö

+358 40 182 4893

jaana.eskola@uudenmaanliitto.fi

Luovat alat, ilmastonmuutos, LuoTo-hanke

Tutustu myös näihin

Blogi

8.5.2025

Kuntien kulttuuripalveluissa tehdään monipuolista ympäristötyötä

Kuntien kulttuuripalvelut ovat mukana luovien alojen kestävyysmurroksessa. Näin voi todeta uuden Uudenmaan liiton koonnin perusteella, jonka tavoitteena oli kerätä yksiin kansiin kuntien kulttuuripalveluiden ympäristötyön hyviä käytäntöjä.

Uutinen

6.5.2025

Tervetuloa valmistelemaan Uudenmaan sopeutumissuunnitelmaa – seuraavaksi syvennytään sopeutumistoimiin

Uudenmaan sopeutumissuunnitelman valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa aiemmin tunnistettujen ilmastoriskien ja yhteisesti asetettujen päämäärien pohjalta lähdetään tunnistamaan ja arvioimaan konkreettisia sopeutumistoimia.

Lisää ajankohtaisia aiheita