Kohti hiilineutraalia Uuttamaata – Hankkeen tavoitteena vähentää matkailun hiilijalanjälkeä
Haastattelemme Kuukauden ilmastokasvo -sarjaan uusimaalaisia ilmastotyön tekijöitä. Tällä kertaa pääsemme tutustumaan Atlas Juvakkaan, joka työskentelee projektipäällikkönä Carbon Neutral Experience 2.0 -hankkeessa (CNE 2.0). Hanketta hallinnoi Länsi-Uudenmaan kehitysyhtiö Novago.
Millaista työtä teet ilmaston hyväksi?
Työssäni koordinoin vähähiiliseen matkailuun liittyvää kehityshanketta, jonka tavoitteena on vähentää matkailun ilmastovaikutuksia. Työskentelen tiiviissä yhteistyössä muun muassa kuntien, matkailualan yritysten ja oppilaitosten auttaen eri toimijoita ottamaan käyttöön keinoja päästöjen vähentämiseksi.
Mikä merkitys matkailualalla on Uudenmaan ilmastotyölle?
Matkailu on yhtä aikaa iso tulonlähde ja saastuttaja alueelle, joten merkitys Uudenmaan ilmastotyölle on suuri. Maakunnan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Sen saavuttaminen vaatii toimia myös matkailualalta.
On oleellista vähentää päästöjä muun muassa matkailuun liittyvästä liikenteestä, majoituksista, ruokailuista, ostoksista ja aktiviteeteista. Alalla on myös mahdollisuuksia lisätä tietoisuutta erilaisista ilmasto- ja ympäristövaikutuksista sekä vaikuttaa positiivisella tavalla ekosysteemeihin, suojellen luontoa ja edistäen ilmaston ja ihmisten hyvinvointia. Jakamalla tietoa kestävistä käytännöistä voidaan alan ammattilaisten lisäksi vaikuttaa sekä matkailijoiden että paikallisten käyttäytymiseen.
Mitä Carbon Neutral Experience 2.0 -hanke tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
Carbon Neutral Experience 2.0 (CNE 2.0) -hankkeessa jatketaan siitä, mihin edellisessä CNE-hankkeessa jäätiin. Hanke on saanut Uudenmaan liitolta alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahaa (AKKE). Lisäyksenä edelliseen hankkeeseen tässä jatkohankkeessa hyödynnetään erityisesti kiertotalouden mahdollisuuksia matkailualan päästöjen vähentämisen keinoina sekä edistetään muutoskyvykkyyttä alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarvitaan yhä vahvempaa tiedolla johtamista, yhteistyötä sekä yritysten sparrausta kohti hiilineutraalia Uuttamaata vuoteen 2030 mennessä. CNE 2.0-hanke edesauttaa maakuntatasoista koordinaatiota ja innovaatiotoimintaa.
Hankkeessa luodaan yhteistyöverkostoja eri sidosryhmien, kuten kuntien, oppilaitosten ja yritysten välille. Tavoitteena on luoda yhteyksiä ja jakaa parhaita käytäntöjä ilmastotyön tueksi. Lisäämme tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Tarjoamme myös koulutusta ja materiaaleja, joilla kasvatetaan alan tekijöiden käytännön osaamista, samalla rohkaisten ihmisiä ja yrityksiä ottamaan kestävämpiä valintoja osaksi arkea ja liiketoimintaa.
Keskeisimpänä tavoitteena on vähentää matkailun hiilijalanjälkeä. Hyödynnämme tässä myös kansainvälisiä raameja, kuten Glasgow Declaration on Climate Action in Tourism -ilmastojulistusta(Siirryt toiseen palveluun) ja sen puitteissa laadimme konkreettisia ilmastotoimenpidesuunnitelmia. Jatkamme Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelman(Siirryt toiseen palveluun) edistämistä yrityksissä ja Visit-organisaatioissa. Tavoitteenamme on, että tämän hankkeen päätyttyä Uudellamaalla on saavutettu viimein ensimmäiset Sustainable Travel Finland -kohteet.
Jatkamme myös hiilijalanjäljen laskentaa alan yrityksien kanssa ja seuraamme laskentatapojen kehitystä matkailualueille, jotta voimme toistaa senkin mahdollisesti keväällä 2025.
Mikä hankkeessa on juuri nyt ajankohtaista?
Tällä hetkellä hankkeessa tehdään alkukartoitusta, jossa haastatellaan uusimaalaisia matkailualan yrittäjiä. Tarkoituksena on kartoittaa heidän nykytilaansa ja osaamistarpeitansa hankkeen keskeisten teemojen osalta. Tämän myötä pyrimme sitouttamaan heidät osaksi tulevia toimenpiteitä.
Joulukuussa järjestettiin kick-off-tapahtuma hankkeessa mukana oleville kunnille ja matkailualueille. Tavoitteenamme on innostaa näitä toimijoita tiiviiseen yhteistyöhön ilmastotyön parissa. Ohjelmassa on esimerkiksi työpaja, josta osallistujat voivat saada hyödyllisiä ideoita ilmastotyöhönsä. Tässä hyödynnämme juuri julkaistua Visit Finlandin ilmastotoimintasuunnitelmaa(Siirryt toiseen palveluun), jonka laatimiseen sain osallistua yhdessä Travel Foundationin Jeremy Smithin kanssa.
Keväälle on suunnitteilla matkailualan yrityksille mielenkiintoisia koulutuksia ja konkreettisia työpajoja, joista lisätietoa tulee some-kanaviimme Facebookissa(Siirryt toiseen palveluun) ja LinkedInissä(Siirryt toiseen palveluun).
Mitä hankkeen ensimmäisessä osassa saatiin aikaan?
Carbon Neutral Experience (CNE) -hankkeen ensimmäisessä osassa (2021–2023) lisättiin tietoa ja työkaluja siitä, miten hiilineutraaliutta voi tavoitella. Hiilineutraaliutta voidaan edistää, kun tiedetään lähtötilanne. Hiilijalanjälkeä laskettiin yritysten kanssa, ja hankkeeseen osallistuneille kunnille teetimme alueellisen matkailupäästöjen hiilijalanjälkilaskennan(Siirryt toiseen palveluun). Tämä toimi pilottilaskentana, joka auttaa ymmärtämään paremmin päästörakenteen nykytilannetta, mutta myös laskennan rajauksia ja haasteita.
Hankkeessa käsiteltiin myös kompensaatiomahdollisuuksia ja sen haasteita. Ensisijaisesti kannustettiin vähentämään omat päästöt minimiin. Lisäksi varoiteltiin viherpesusta ja annettiin siihen liittyviä vinkkejä.
Teetimme myös Hiilineutraaliuden käsikirjan matkailuyrityksille(Siirryt toiseen palveluun), järjestimme webinaareja ajankohtaisista aiheista ja työpajasarjoja Sustainable Travel Finland (STF) -polusta, kestävästä tuotteistuksesta, vastuullisuusviestinnästä ja digitaalisista myyntikanavista.
Tämän hankkeen yhtenä tavoitteena oli, että Uudenmaan matkailutuotteet on tuotteistettu kestäviksi kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita kiinnostaviksi kokonaisuuksiksi, jotka ovat ostettavissa verkkokaupasta. Voimme sanoa, että tässä onnistuttiin. Lopuksi päästiin testaamaan, onko Uusimaa kansainvälisiä matkailijoita kiinnostava kestävä matkakohde. Järjestimme onnistuneen tutustumismatkan(Siirryt toiseen palveluun) vastuullisia matkoja tarjoaville matkanjärjestäjille, jotka tulivat Saksasta ja Belgiasta.
Yhteistyöllä saadaan aikaan suurempaa vaikuttavuutta ilmastotyöhön.
Miten 13 kuntaa ja kaksi ammattikorkeakoulua ovat mukana hankkeessa?
Yhteensä 13 kuntaa Uudenmaan alueelta on mukana hankkeessa ja osallistuu päätoteuttajan 20 prosentin omarahoitusosuuteen. Nämä kunnat ovat Helsinki, Raasepori, Tuusula, Porvoo, Hyvinkää, Espoo, Vantaa, Hanko, Sipoo, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Nurmijärvi. Tämä erityisen laaja yhteistyö mahdollistaa laajan maakunnallisen vaikuttavuuden ja on hyvä esimerkki aiheen tärkeydestä ja yhteiseen tavoitteeseen sitoutumisesta.
Ammattikorkeakoulut Novia ja Haaga-Helia ovat hankkeen osatoteuttajia ja tuovat mukanaan kattavasti asiantuntemusta ja innovaatio-osaamista. Heillä on paljon hankekokemusta sekä tutkimus- ja kehittämistyön osaamista. Haaga-Helia on Suomen suurin ja tunnetuin matkailualan oppilaitos, ja osaajia löytyy mm. kiertotalouden ja vihreän liiketoiminnan teemoihin. Novia tuo hankkeeseen eritysesti vihreän siirtymän ja yritysten muutoskyvyn asiantuntijuutta. Novia tuo hankkeeseen myös ruotsinkielistä osaamista, mikä auttaa Uudenmaan alueellisessa tavoitettavuudessa.
Mitä muuta haluat sanoa ilmastotyön parissa työskenteleville uusimaalaisille?
Tehdään yhteistyötä. Meillä on yhteinen tavoite ja samankaltaisia haasteita, jotka on helpompi ratkaista yhdessä. Ollaan avoimia uusille ideoille ja yhteistyömalleille, jaetaan hyviä käytäntöjä yli alojen ja rajojen. Yhteistyöllä saadaan aikaan suurempaa vaikuttavuutta ilmastotyöhön.
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.