Korkein hallinto-oikeus antoi lopulliset päätöksensä Uusimaa-kaavasta
Korkein hallinto-oikeus on antanut 13.3.2023 päätöksensä Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuuteen kohdistuneista valituksista. Näiden päätösten myötä kaavakokonaisuuteen kuuluvat Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavat ovat saaneet lainvoiman. Päätöksistä ei voi enää valittaa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä Helsingin seudun ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavojen hyväksymistä koskevat maakuntavaltuuston päätökset jäävät kokonaisuudessaan voimaan.
Maakuntavaltuuston päätös Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä jää myös voimaan, lukuun ottamatta määräystä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajasta taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä.
Uudenmaan liitto tiedottaa myöhemmin päätösten tarkemmista vaikutuksista ja tulkinnasta.
Uusimaa-kaava 2050
Uusimaa-kaava 2050 on nimi maakuntakaavakokonaisuudelle, joka koostuu kolmesta oikeusvaikutteisesta kaavasta: Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavoista. Kaavat kattavat koko Uudenmaan 26 kunnan alueen lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jolle on tehty erillinen maakuntakaava.
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö
Tutustu myös näihin
Artikkeli
25.9.2023
Oikeuden päätös vei kaupan kaavaratkaisut eri suuntiin eri puolilla Uuttamaata
Uusimaa-kaava tuo seudullisen kaupan ohjaukseen kaivattuja muutoksia, mutta hämmentää Länsi-Uudenmaan muista vaihemaakuntakaavoista poikkeavalla kaavaratkaisulla. Länsi-Uudellamaalla kaupan kaavaratkaisu muuttui korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun myötä.
Uutinen
25.8.2023
Logistiikan selvitys laittaa Uudenmaan tiet ja radat tärkeysjärjestykseen
Valmisteilla oleva selvitys kokoaa tietoa Uudenmaan logistiikan viime vuosien kehityksestä, nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä priorisoi ja profiloi maakunnan tiet ja radat tärkeysjärjestykseen.