Korkein hallinto-oikeus antoi lopulliset päätöksensä Uusimaa-kaavasta
Korkein hallinto-oikeus on antanut 13.3.2023 päätöksensä Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuuteen kohdistuneista valituksista. Näiden päätösten myötä kaavakokonaisuuteen kuuluvat Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavat ovat saaneet lainvoiman. Päätöksistä ei voi enää valittaa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä Helsingin seudun ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavojen hyväksymistä koskevat maakuntavaltuuston päätökset jäävät kokonaisuudessaan voimaan.
Maakuntavaltuuston päätös Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä jää myös voimaan, lukuun ottamatta määräystä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajasta taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä.
Uudenmaan liitto tiedottaa myöhemmin päätösten tarkemmista vaikutuksista ja tulkinnasta.
Uusimaa-kaava 2050
Uusimaa-kaava 2050 on nimi maakuntakaavakokonaisuudelle, joka koostuu kolmesta oikeusvaikutteisesta kaavasta: Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavoista. Kaavat kattavat koko Uudenmaan 26 kunnan alueen lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jolle on tehty erillinen maakuntakaava.
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavatyö ja sen prosessin kehittäminen. VISIO-kaavan vetovastuu. Maakuntakaavan aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Tutustu myös näihin
Artikkeli
29.4.2026
Energia ja radat puhuttivat VISIO-kaavan yleisötilaisuuksissa
VISIO-kaavan kevään yleisötilaisuuksissa eri puolilla Uuttamaata korostuivat energia- ja liikenneratkaisut. Erityisesti pienydinvoima, aurinkovoima sekä uudet ratahankkeet herättivät vilkasta keskustelua kuntalaisten ja alueen toimijoiden keskuudessa.
Blogi
27.4.2026
Turvallisesti kotona – tarvitseeko hyvän kaupungin olla tylsä?
Kansainvälisessä keskustelussa on viime aikoina korostettu “tylsän kaupungin” ideaa: arjen toimivuutta, ennakoitavuutta ja turvallisuutta. Samalla kaupunkikeskustoilta odotetaan yhä enemmän elävyyttä, vetovoimaa ja urbaania sykettä, kirjoittavat Eija Hasu ja Mari Jaakonaho.