Koronaelpymistä tavoitellut AKKE-rahoituskierros onnistui hyvin
Tuimme vuosina 2020–2021 Uudenmaan kestävää kasvua ja elinvoimaa 4,9 miljoonalla eurolla. Rahoitusta sai tuolloin 35 hanketta, joiden toimenpiteillä pyrittiin yhteiskunnan turvalliseen elpymiseen koronakriisistä sekä kriisin haittavaikutusten torjumiseen. Nyt tehty arviointi kiteyttää, että rahoitus on vaikuttanut positiivisesti alueen toimijoiden kriisistä selviytymiseen.
Hankerahoituksessa oli kyse valtion budjettiin sisältyvästä määrärahasta nimeltään Alueellisen kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen – tuttavallisemmin puhumme AKKE-rahoituksesta. Koronaelpymiseen tarkoitettu määräraha on ollut suurin AKKE-potti, jonka olemme tähän mennessä Uudellamaalla saaneet jaettavaksi.
Hankkeet osuvia suhteessa rahoituksen tavoitteisiin
Tilaamamme arvioinnin mukaan hankkeet olivat osuvia suhteessa rahoituksen tavoitteisiin. Rahoituspäätöksiä ohjasi Uudenmaan selviytymissuunnitelma. Lisäksi hankkeiden tuli vastata Uusimaa-ohjelman ja alueen älykkään erikoistumisen strategian tavoitteisiin.
Hankkeisiin sisällytettiin vihreän siirtymän, digitalisaation aineksia sekä hyvinvointia luovilla aloilla edistäviä teemoja.
Yleisimmin hankkeissa keskityttiin syventämään uusimaalaisten luottamusta tulevaan sekä edistämään innovaatioekosysteemejä. Iso osa hankkeista lähti kehittämään yritysten tai organisaatioiden välistä innovaatiotoimintaa sekä vakiinnuttamaan uusia toimintamalleja. Uutena teemana mukana oli luovien alojen elpymistä helpottavat toimet.
– Hakukriteerit ohjasivat yhdistämään teemoja poikkileikkaavasti. Hankkeisiin sisällytettiin vihreän siirtymän, digitalisaation aineksia sekä hyvinvointia luovilla aloilla edistäviä teemoja, mitä pidän tärkeänä arvona tällä hakukierroksella, kertoo kehittämispäällikkö Outi Ervasti.
Hankkeet toteutuivat pääosin suunnitellusti ja tavoitteisiin päästiin, ja ne saivat hyvää palautetta kohderyhmiltään. Tavoitteiden saavuttamista tukivat sitoutunut ja osaava hankehenkilöstö sekä etenkin suuremmilla toimijoilla vahva projektiosaaminen ja vakiintuneet projektinhallinnan käytännöt.
Hakumenettely ja -prosessi saivat arvioinnissa kiitosta. Vaikka rahoitushaun alkuvaiheessa käytännöissä oli myös epäselvyyksiä, rahoittajan hyvä neuvonta ja yhteydenpito paikkasivat puutteet onnistuneesti, arvioinnissa mainitaan.
– Hakuprosessi oli poikkeuksellisen joustava ja hakukriteerit mahdollistivat uusien ja epätyypillistenkin toimijoiden osallistumisen hakuun, Ervasti kertoo tyytyväisenä.
Yhteistyön ja verkostojen tavoite täyttyi hienosti
Yhteistyö ja verkostomainen työskentely olivat keskeisiä tekijöitä onnistuneissa toteutuksissa. Verkostot vahvistivat tulosten vaikuttavuutta ja jakoivat tuloksia sekä uutta tietoa ja uusia toimintatapoja.
Lähes kaikilla hankkeilla on ollut suuri joukko hyödynsaajia. Vaikutukset ovat tavoittaneet määriteltyjen kohderyhmien lisäksi hankkeiden omat organisaatiot ja niiden sidosryhmät sekä alueellisesti Uuttamaata laajemmankin alueen.
Rahoitus mahdollisti tyypillisestä aluekehitystyöstä poikkeavia hanketoteutuksia.
Arvioinnissa todetaan, että myönnetty rahoitus oli keskeistä hankkeiden toteutuksen kannalta. Suurin osa hankkeista ei olisi edennyt lainkaan tai ainakaan samassa mittakaavassa ja aikataulussa ilman rahoitusta. Lisäarvona nähdään myös se, että rahoitus mahdollisti tyypillisestä aluekehitystyöstä poikkeavia hanketoteutuksia.
Kehitettävää raportoinnissa ja tulosviestinnässä
Kehitettävää arvioinnin mukaan olisi ollut raportointipohjien selkeydessä sekä hankkeille annattavissa viestintäohjeissa.
– Jatkossa hankkeita pitää kannustaa aktiivisuuteen tulosviestinnässä, jotta vaikuttavuus paranee. Laajan hankekirjon tulosviestinnän taso vaihteli nyt liian paljon. Mukana oli aktiivisia viestijöitä, mutta myös niitä, jotka kertoivat tuloksista vain hankkeen sisällä tai suppealle sidosryhmälle, kertoo Ervasti.
AKKE-rahoitus on osoittautunut joustavaksi instrumentiksi.
Tulosten yhteismitallista arviointia hankaloitti jonkin verran se, että hankkeiden koolle ei ollut asetettu rajoja. Myös hanketoteuttajat olivat keskenään hyvin erilaisia. Mukana oli melko paljon pieniä hankkeita, ja erityisesti kolmannen sektorin hakijoita, joilla ei ollut aiempaa kokemusta hankerahoituksesta tai projektien toteuttamisesta. Uudenlaiset hakijat ja hankkeet olivat toisaalta nimenomaan toivottuja tällä hakukierroksella.
– AKKE-rahoitus on osoittautunut joustavaksi instrumentiksi, jonka avulla voi nopeasti ja ketterästi reagoida maakunnan muuttuviin tarpeisiin. Siksi sille soisi jatkoa myös tulevalla Suomen hallituksen kaudella, painottaa Ervasti.
Arvioinnin laati Owal Group Oy aineistoanalyysin sekä hakijoiden, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien haastattelujen pohjalta. Lisäksi järjestettiin työpajoja.
Tutustu arviointiraporttiin:
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Uutinen
28.11.2024
Uusimaa mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa
Uudenmaan liitto osallistui Euroopan kilpailukykyisimpien ja varakkaimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20.11. Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.