Kuntien tulee tehdä ilmastosuunnitelmat – Avustushaku aukeaa huhtikuussa
Ilmastolain velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista tuli voimaan 1.3.2023. Sen myötä kaikille Suomen kunnille tulee laatia ilmastosuunnitelma, joka ohjaa kunnan toimintaa ilmastollisesti kestävään suuntaan. Siirtymäaika on pitkä ja olemassa olevat suunnitelmat huomioidaan, mutta lakimuutos antaa hienon mahdollisuuden terävöittää kunnan ilmastotyötä ja resursoida sitä pitkäjänteisesti.
Ilmastolain mukaan kunnan on jatkossa laadittava tai päivitettävä ilmastosuunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa. Lain tarkoituksena on sitouttaa kunnat yhä vahvemmin ilmastotyöhön ja samalla sitoa ilmastotyö vahvemmin osaksi kuntien toimintaa. Tämän vuoksi suunnitelma on hyväksyttävä valtuustossa sekä otettava huomioon kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa.
Tämänhetkisen tiedon mukaan avustusta on mahdollista saada 45 000 euroa kuntaa kohden.
Koska laki on velvoittava, ilmastosuunnitelmia rahoitetaan valtion taholta. Ympäristöministeriö avaa avustushaun huhtikuussa 2023. Tämänhetkisen tiedon mukaan avustusta on mahdollista saada 45 000 euroa kuntaa kohden. Tällä valtuustokaudella (2023–24) tukea jaetaan vain kunnille, joilla ei ennestään ole vaatimukset täyttävää ilmastosuunnitelmaa. Seuraavalla kaudella avustushaku avataan kaikille kunnille.
Ilmastosuunnitelmien tukemiseen on seuraaville vuosille budjetoitu 2,6 miljoonaa euroa vuodessa, ja se jaetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä. Näin ollen rahoitusta voi saada ainakin 50 kuntaa vuodessa. On arvioitu, että ilmastolain vaatimukset täyttävä ilmastosuunnitelma puuttuu jopa noin 200 kunnalta.
Ilmastosuunnitelma on myös mahdollisuus terävöittää kunnan ilmastotyötä
Ilmastosuunnitelmavelvoite kannattaa nähdä mahdollisuutena terävöittää omaa ilmastotyötä. Tuella on mahdollista rahoittaa myös omaa työtä ja useamman kunnan yhteistyönä tehtäviä suunnitelmia. Tuki voi antaa mahdollisuuden ilmastotyön pitkäjänteiseen tukemiseen ja kehittämiseen. Uudenmaan liitto selvittää parhaillaan tuen hyödyntämismahdollisuuksia yhdessä muiden maakunnan liittojen kanssa. Liitto tukee kuntia avustushakemusten laadinnassa ja ilmastosuunnitelman tekemisen suunnittelussa.
Ilmastosuunnitelmassa on oltava:
- tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa
- toimet, joilla kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään kunnassa
- tiedot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä kunnassa
- tiedot suunnitelman toteutumisen seurannasta
Lisäksi suunnitelmassa voidaan käsitellä muita ilmastotyön teemoja, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumista. Päästötavoitteiden toteutumista seurataan Hinku-laskentamallilla. Tavoitevuoden ja tavoitteellisuuden asteen kunta saa määrätä itse, mutta tavoitteen on minimissään oltava linjassa kansallisten tavoitteiden kanssa tai muuten perusteltu. Toiveemme on, että nyt tehtävät suunnitelmat heijastaisivat Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteen kunnianhimoa.
Uudenmaan liitosta apua ilmastosuunnitelmiin ja avustushakuun
Järjestimme ilmastosuunnitelmista Uudenmaan kunnille keskustelutilaisuuden keskiviikkona 12.4. Tilaisuudessa kävimme läpi tiedossa olevia ilmastosuunnitelman vaatimuksia, toteutusvaihtoehtoja ja rahoitusmalleja. Kartoitimme myös kuntien toiveita ja suunnitelmia ilmastosuunnitelmienne tukemisen suhteen.
Uudenmaan liitto valmistautuu näin tukemaan kuntia avustushaussa ja löytämään meille toimivimmat mallit ilmastotyön pitkäaikaiseen tukemiseen tämän rahoituksen puitteissa. Tilaisuuden terveiset viedään myös kuntajohtajien kokoukseen 19.4. Työtä jatketaan myöhemmin kiinnostuneiden kuntien kanssa avustushaun auettua.
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen, Regions4Climate-hanke
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
2.9.2026
Etsimme projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen
Haluatko olla rakentamassa Suomeen uudenlaista tapaa kanavoida rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden syntymistä? Etsimme innostunutta ja osaavaa projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen.
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.
Uutinen
27.8.2026
Alueellisen ja kunnallisen massakoordinaation tiedonhallintaan uusi työkalu
Alueellinen massakoordinaatio tarvitsee yhteistä tilannekuvaa, yhteisiä rakenteita, yhtenäisiä toimintamalleja ja jaettua tietopohjaa niin suunnittelun ja toteutuksen kuin tavoitteiden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinninkin tueksi. Helsingin kaupungin kehittämä paikkatietopohjainen massatyökalu kokoaa infrarakentamisen massatiedot yhteiseen näkymään.