Kuntien tulee tehdä ilmastosuunnitelmat – Avustushaku aukeaa huhtikuussa
Ilmastolain velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista tuli voimaan 1.3.2023. Sen myötä kaikille Suomen kunnille tulee laatia ilmastosuunnitelma, joka ohjaa kunnan toimintaa ilmastollisesti kestävään suuntaan. Siirtymäaika on pitkä ja olemassa olevat suunnitelmat huomioidaan, mutta lakimuutos antaa hienon mahdollisuuden terävöittää kunnan ilmastotyötä ja resursoida sitä pitkäjänteisesti.
Ilmastolain mukaan kunnan on jatkossa laadittava tai päivitettävä ilmastosuunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa. Lain tarkoituksena on sitouttaa kunnat yhä vahvemmin ilmastotyöhön ja samalla sitoa ilmastotyö vahvemmin osaksi kuntien toimintaa. Tämän vuoksi suunnitelma on hyväksyttävä valtuustossa sekä otettava huomioon kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa.
Tämänhetkisen tiedon mukaan avustusta on mahdollista saada 45 000 euroa kuntaa kohden.
Koska laki on velvoittava, ilmastosuunnitelmia rahoitetaan valtion taholta. Ympäristöministeriö avaa avustushaun huhtikuussa 2023. Tämänhetkisen tiedon mukaan avustusta on mahdollista saada 45 000 euroa kuntaa kohden. Tällä valtuustokaudella (2023–24) tukea jaetaan vain kunnille, joilla ei ennestään ole vaatimukset täyttävää ilmastosuunnitelmaa. Seuraavalla kaudella avustushaku avataan kaikille kunnille.
Ilmastosuunnitelmien tukemiseen on seuraaville vuosille budjetoitu 2,6 miljoonaa euroa vuodessa, ja se jaetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä. Näin ollen rahoitusta voi saada ainakin 50 kuntaa vuodessa. On arvioitu, että ilmastolain vaatimukset täyttävä ilmastosuunnitelma puuttuu jopa noin 200 kunnalta.
Ilmastosuunnitelma on myös mahdollisuus terävöittää kunnan ilmastotyötä
Ilmastosuunnitelmavelvoite kannattaa nähdä mahdollisuutena terävöittää omaa ilmastotyötä. Tuella on mahdollista rahoittaa myös omaa työtä ja useamman kunnan yhteistyönä tehtäviä suunnitelmia. Tuki voi antaa mahdollisuuden ilmastotyön pitkäjänteiseen tukemiseen ja kehittämiseen. Uudenmaan liitto selvittää parhaillaan tuen hyödyntämismahdollisuuksia yhdessä muiden maakunnan liittojen kanssa. Liitto tukee kuntia avustushakemusten laadinnassa ja ilmastosuunnitelman tekemisen suunnittelussa.
Ilmastosuunnitelmassa on oltava:
- tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa
- toimet, joilla kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään kunnassa
- tiedot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä kunnassa
- tiedot suunnitelman toteutumisen seurannasta
Lisäksi suunnitelmassa voidaan käsitellä muita ilmastotyön teemoja, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumista. Päästötavoitteiden toteutumista seurataan Hinku-laskentamallilla. Tavoitevuoden ja tavoitteellisuuden asteen kunta saa määrätä itse, mutta tavoitteen on minimissään oltava linjassa kansallisten tavoitteiden kanssa tai muuten perusteltu. Toiveemme on, että nyt tehtävät suunnitelmat heijastaisivat Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteen kunnianhimoa.
Uudenmaan liitosta apua ilmastosuunnitelmiin ja avustushakuun
Järjestimme ilmastosuunnitelmista Uudenmaan kunnille keskustelutilaisuuden keskiviikkona 12.4. Tilaisuudessa kävimme läpi tiedossa olevia ilmastosuunnitelman vaatimuksia, toteutusvaihtoehtoja ja rahoitusmalleja. Kartoitimme myös kuntien toiveita ja suunnitelmia ilmastosuunnitelmienne tukemisen suhteen.
Uudenmaan liitto valmistautuu näin tukemaan kuntia avustushaussa ja löytämään meille toimivimmat mallit ilmastotyön pitkäaikaiseen tukemiseen tämän rahoituksen puitteissa. Tilaisuuden terveiset viedään myös kuntajohtajien kokoukseen 19.4. Työtä jatketaan myöhemmin kiinnostuneiden kuntien kanssa avustushaun auettua.
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
11.10.2024
Kestävämpi ruokatarjonta yleistyy tapahtumissa – Provinssissa muuttui etenkin kysyntä
Ruokavalinnoilla on suuri vaikutus tapahtumien kestävyyteen. Kolmannes maailman ilmastopäästöistä linkittyy ruokaan ja sen tuotantoon, ja niistä lähes 60 prosenttia syntyy lihantuotannossa. Vastuullinen toimija ei voi myöskään ohittaa teollisen eläintuotannon eläimille aiheuttamaa kärsimystä. Kestävämmät ruokavalinnat väliaikatarjoiluissa, avajaisissa tai festivaalikojujen tarjonnassa ovat yksinkertainen keino vähentää tapahtuman haittavaikutuksia.
Artikkeli
9.10.2024
Kaikki muovi kiertää -hanke on luonut uutta suuntaa ja toimintatapoja
Mia Johansson työskentelee kiertotalouden asiantuntijana Espoon kaupungilla. Viimeiset vuodet hän on keskittynyt Kaikki muovi kiertää -hankkeen projektipäällikön tehtäviin.
Uutinen
9.10.2024
Euroopan alueiden komitean ympäristövaliokunta kokoontui Espoossa – keskustelussa korostui investointien ja innovaatioiden rooli ilmastotyössä
Uudenmaan liitto ja Espoon kaupunki isännöivät Euroopan alueiden komitean ympäristö- ja ilmastovaliokuntaa 26.–27. syyskuuta. Espooseen kokoontui noin sata Euroopan alueiden komitean jäsentä, keskeisiä poliittisia päättäjiä, kaupunginjohtajia sekä johtavia ilmastoasiantuntijoita.
Uutinen
1.10.2024
Uusimaa vauhdittaa kiertotalouden innovaatioita yhdessä muiden eurooppalaisten kärkialueiden kanssa
Euroopan komission on nimennyt Uudenmaan yhdeksi alueellisista innovaatiolaaksoista. Kiertotalouden kärkialueiden kanssa Uusimaa toteuttaa Eurooppalainen kiertotalouden innovaatiolaakso -hanketta (European Circular Innovation Valley, ECIV). Hanke tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa uusimaalaista kiertotalouden innovaatiotoimintaa yhä kansainvälisemmäksi.