Kuntien tulee tehdä ilmastosuunnitelmat – Avustushaku aukeaa huhtikuussa
Ilmastolain velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista tuli voimaan 1.3.2023. Sen myötä kaikille Suomen kunnille tulee laatia ilmastosuunnitelma, joka ohjaa kunnan toimintaa ilmastollisesti kestävään suuntaan. Siirtymäaika on pitkä ja olemassa olevat suunnitelmat huomioidaan, mutta lakimuutos antaa hienon mahdollisuuden terävöittää kunnan ilmastotyötä ja resursoida sitä pitkäjänteisesti.
Ilmastolain mukaan kunnan on jatkossa laadittava tai päivitettävä ilmastosuunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa. Lain tarkoituksena on sitouttaa kunnat yhä vahvemmin ilmastotyöhön ja samalla sitoa ilmastotyö vahvemmin osaksi kuntien toimintaa. Tämän vuoksi suunnitelma on hyväksyttävä valtuustossa sekä otettava huomioon kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa.
Tämänhetkisen tiedon mukaan avustusta on mahdollista saada 45 000 euroa kuntaa kohden.
Koska laki on velvoittava, ilmastosuunnitelmia rahoitetaan valtion taholta. Ympäristöministeriö avaa avustushaun huhtikuussa 2023. Tämänhetkisen tiedon mukaan avustusta on mahdollista saada 45 000 euroa kuntaa kohden. Tällä valtuustokaudella (2023–24) tukea jaetaan vain kunnille, joilla ei ennestään ole vaatimukset täyttävää ilmastosuunnitelmaa. Seuraavalla kaudella avustushaku avataan kaikille kunnille.
Ilmastosuunnitelmien tukemiseen on seuraaville vuosille budjetoitu 2,6 miljoonaa euroa vuodessa, ja se jaetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä. Näin ollen rahoitusta voi saada ainakin 50 kuntaa vuodessa. On arvioitu, että ilmastolain vaatimukset täyttävä ilmastosuunnitelma puuttuu jopa noin 200 kunnalta.
Ilmastosuunnitelma on myös mahdollisuus terävöittää kunnan ilmastotyötä
Ilmastosuunnitelmavelvoite kannattaa nähdä mahdollisuutena terävöittää omaa ilmastotyötä. Tuella on mahdollista rahoittaa myös omaa työtä ja useamman kunnan yhteistyönä tehtäviä suunnitelmia. Tuki voi antaa mahdollisuuden ilmastotyön pitkäjänteiseen tukemiseen ja kehittämiseen. Uudenmaan liitto selvittää parhaillaan tuen hyödyntämismahdollisuuksia yhdessä muiden maakunnan liittojen kanssa. Liitto tukee kuntia avustushakemusten laadinnassa ja ilmastosuunnitelman tekemisen suunnittelussa.
Ilmastosuunnitelmassa on oltava:
- tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa
- toimet, joilla kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään kunnassa
- tiedot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä kunnassa
- tiedot suunnitelman toteutumisen seurannasta
Lisäksi suunnitelmassa voidaan käsitellä muita ilmastotyön teemoja, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumista. Päästötavoitteiden toteutumista seurataan Hinku-laskentamallilla. Tavoitevuoden ja tavoitteellisuuden asteen kunta saa määrätä itse, mutta tavoitteen on minimissään oltava linjassa kansallisten tavoitteiden kanssa tai muuten perusteltu. Toiveemme on, että nyt tehtävät suunnitelmat heijastaisivat Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteen kunnianhimoa.
Uudenmaan liitosta apua ilmastosuunnitelmiin ja avustushakuun
Järjestimme ilmastosuunnitelmista Uudenmaan kunnille keskustelutilaisuuden keskiviikkona 12.4. Tilaisuudessa kävimme läpi tiedossa olevia ilmastosuunnitelman vaatimuksia, toteutusvaihtoehtoja ja rahoitusmalleja. Kartoitimme myös kuntien toiveita ja suunnitelmia ilmastosuunnitelmienne tukemisen suhteen.
Uudenmaan liitto valmistautuu näin tukemaan kuntia avustushaussa ja löytämään meille toimivimmat mallit ilmastotyön pitkäaikaiseen tukemiseen tämän rahoituksen puitteissa. Tilaisuuden terveiset viedään myös kuntajohtajien kokoukseen 19.4. Työtä jatketaan myöhemmin kiinnostuneiden kuntien kanssa avustushaun auettua.
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.
Tutustu myös näihin
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.