Maakuntaohjelmassa haetaan ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja luonnonvarojen ylikulutukseen
Uudenmaan maakuntaohjelmassa viitoitetaan alueen tulevaisuutta. Ympäristö ja ilmasto näkyvät yhtenä kolmesta painopisteestä maakuntaohjelman luonnoksessa vuosille 2026–2029. Isossa kuvassa kyse on ratkaisuista ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen ympärille kietoutuvaan monikriisiin.
Uusimaa on Suomen väkirikkain maakunta, joten alueen ympäristövaikutukset ovat kansallisesti merkittäviä. Tuore maakuntaohjelmaluonnos asettaa tavoitteeksi olla Euroopan ympäristöviisain alue. Vihreän siirtymän kokonaisvaltainen ja hallittu edistäminen Uudellamaalla on kestävyystyön ytimessä. Keskeistä on ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutokseen varautuminen, kiertotaloussiirtymän tukeminen sekä uusimpana luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen.
– Haluamme olla vastuullinen maakunta, minimoida ympäristöhaitat ja näyttää suuntaa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tavoitteena on tuottaa ratkaisuja, joista hyötyvät myös muut alueet Euroopassa ja maailmalla. Entistä tärkeämpää on se, että ratkaisuilla on positiivisia vaikutuksia useaan haasteeseen. Ilmastonmuutosta ei siis esimerkiksi tule hillitä toimilla, jotka heikentävät luonnon monimuotoisuutta, kuvailee kestävyyspäällikkö Pia Tynys.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen korostuu tulevaisuudessa
Ilmastonmuutoksen edetessä sen hillinnän ja kiertotalouden edistämisen rinnalla korostuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen.
– Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ymmärretään aiempaa laajempana kysymyksenä, johon liittyy esimerkiksi huoltovarmuus-, turvallisuus- ja oikeudenmukaisuusnäkökulmia, sanoo erityisasiantuntija Jouni Suominen.
– Uusimaa on liittynyt EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen missioon ja tavoittelee ilmastokestävyyttä vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa varautumista muuttuviin sääilmiöihin esimerkiksi rakentamisessa, tienpidossa ja ylipäänsä yhdyskuntien infran hallinnassa, Suominen jatkaa.
Luontokato on pysäytettävä
Maakuntaohjelman luonnokseen on nostettu aiempaa keskeisemmässä roolissa luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen. Luontokadon kiihtyminen tekee tästä kiireellisen kysymyksen.
– Luontopositiivisuus on esitetty tavoitteeksi uudessa maakuntaohjelmassa. Se tarkoittaa sitä, että käännämme luonnon monimuotoisuuden kehittymisen kasvusuuntaan, pois heikentävästä kierteestä, erityisasiantuntija Hanna Mattila toteaa.
Ohjelmassa kytketään tiiviisti yhteen ilmastonmuutoksen hillintä ja kiertotalous. Tavoitteena on edistää hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan muodostumista. Esimerkiksi liikenteen toimia ja rakentamista on nostettu esiin, koska ne ovat ilmastotyössä edenneet toivottua hitaammin.
– Rakentamiseen liittyy myös viherpinta-alan vähentyminen ja ekologisten verkostojen tarvitsemien yhteyksien heikkeneminen tai katkeaminen. Ekologisia verkostoja pitää nykytilasta vahvistaa. Tiiviisti rakennetuilla alueilla on tärkeää säilyttää ja myös lisätä viherpintoja, mikä lisää alueiden sopeutumiskykyä ja viihtyvyyttä, Mattila kertoo.
– Uudellamaalla erilaiset maankäyttötarpeet kilpailevat toistensa kanssa, joten tarvitaan hyvää suunnittelua, jotta kokonaisuudesta kehitetään luonnon kantokyvyn rajoissa, Mattila jatkaa.
Ratkaisut syntyvät yhdessä
Tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan laaja-alaisesti kaikkia uusimaalaisia toimijoita. Maakunnan liitto ja kunnat viranomaisten tukemana näyttävät suuntaa, tutkimus- ja innovaatiotoimijat tuottavat ratkaisuja ja yritykset edistävät ympäristövastuullisuuttaan. Myös asukkailla on tärkeä rooli.
– Ratkaisujen rooli maakuntaohjelmassa korostuu ja se on hyvä. On siirryttävä puheista tekoihin. Uudellamaalla on hyvät valmiudet toteuttaa tavoitteita, sillä täällä on tahtotilaa, paljon vastuullisia yrityksiä, osaava ja koulutettu väestö sekä kansainvälisiä verkostoja, Tynys sanoo.
Uudenmaan maakuntaohjelman luonnosta voi kommentoida loka-marraskuussa, esittelywebinaari tulossa 9.10.
Uuden maakuntaohjelman valmistelutyötä on tehty vuoden 2025 ajan. Ohjelma määrittää Uudenmaan kehittämisen suunnan vuosina 2026–2029. Se kuvaa maakuntamme mahdollisuudet ja menestymisen edellytykset sekä ohjaa maakunnan hankerahoitusta.
Uudenmaan maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostuksen luonnokset tulevat nähtäville syksyn aikana. Niistä voi antaa palautetta lausuntopalvelussa lokakuun alkupuolelta marraskuun alkuun.
Vuosien 2026–2029 Uudenmaan maakuntaohjelmaa ja sen ympäristöselostusta esitellään webinaarissa torstaina 9. lokakuuta klo 12.00–13.30. Esittelyn jälkeen on aikaa kysymyksille ja keskustelulle.
Seuraava maakuntaohjelma tulee sisältämään myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan eli TKI-toiminnan kärjet, jotka toimivat myös EU-komission edellyttäminä älykkään erikoistumisen kärkinä. Uusimaa on Suomen TKI-toiminnan keskeisin maakunta ja se tulee näkymään tulevassa ohjelmassa vahvasti.
Maakuntaohjelma viimeistellään vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy lopullisen ohjelman joulukuussa.
Tutustu aiemmin julkaistuun artikkeliin
Uudenmaan maakuntaohjelmassa määritellään tavoitteet ja tahtotila maakunnan tulevaisuudelle. Yksi valmisteilla olevan ohjelman painopisteistä tulee keskittymään hyvinvoinnin lisäämiseen.
Lisätietoja:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Jouni Suominen
Erityisasiantuntija
jouni.suominen@uudenmaanliitto.fi
Ilmastoasiat ja viheryhteydet mm. VISIO-kaavassa. Maakuntakaavan seuranta, MAL-seuranta (Kuuma-kunnat). Maakuntakaavan aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa
Rosa Tuomi
Erityisasiantuntija
Ennakointi, koulutuspolitiikka, maakuntaohjelma
Tutustu myös
Ilmastotyö
Tavoittelemme Uudellamaalla hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Navigaattorinamme on Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta.
Tutustu myös näihin
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.
Uutinen
6.10.2026
Lumomaa-hanke tuo luonnonarvomarkkinat maakuntiin
Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan liitot, Varsinais-Suomen Valonia sekä Suomen ympäristökeskus Syke tekevät vuosina 2026–2028 yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseksi maakunnissa. Lumomaa-hanke tuo yhteen luonnonarvojen myyjät ja ostajat, kehittää luonnonarvomarkkinoiden toimintamalleja ja pilotoi kaupankäyntiä käytännössä.
Uutinen
2.10.2026
VISIO-kaava etenee kohti ehdotusvaihetta – palautteen perusteella tarkennetaan kaavaratkaisuja
Luonnosvaiheen palaute, vuorovaikutus ja lisäselvitykset ohjaavat maakuntakaavan jatkovalmistelua Uudellamaalla. Näiden perusteella tarkennetaan muun muassa luonto- ja energiaverkostoja, liikenteen ja logistiikan yhteyksiä sekä teollisuuden ja vesihuollon aluevarauksia.