MAL 2023 -suunnittelutyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi elinkeinotoiminnan edellytyksiin
Hyvinvoinnin perusta Uudellamaalla on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kestävästi uudistuva elinkeinoelämä. Uudenmaan elinkeinojen tilannekuva ja tulevaisuuden näkymät -selvityksestä saadaan tukea elinkeinoelämän huomioinnille maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-työssä.
Uusimaa, ja sen ytimessä Helsingin seudun MAL-alue, on Suomen suurin taloudellisen toiminnan keskittymä. Uudenmaan osuus koko maan maapinta-alasta on vain kolme prosenttia, mutta alueelle sijoittuu noin kolmannes koko maan väestöstä ja työpaikoista. Asukasta kohti laskettu bruttokansantuote on 1,5-kertainen muuhun maahan verrattuna.
Uudenmaan osuus koko maan maapinta-alasta on vain kolme prosenttia, mutta alueelle sijoittuu noin kolmannes koko maan väestöstä ja työpaikoista.
Helsingin seudun ytimen eli pääkaupunkiseudun vahvimpia erikoistumisaloja ovat informaatio- ja viestintäpalvelut sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Keski-Uudenmaan KUUMA-seutu puolestaan on erikoistunut muun muassa rakentamiseen. Pääkaupunkiseudun ja KUUMAn alueille eli Helsingin seudulle sijoittuu myös koko Suomea palveleva vahva logistiikkaklusteri. Seudun vetovoimatekijöitä ovat hyvä saavutettavuus, yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset, koulutettu työvoima, kansainvälisyys sekä kasautumisen edut.
MAL 2023 -työn tueksi on Uudenmaan liitossa teetetty elinkeinoja koskeva selvitys ”Uudenmaan elinkeinojen tilannekuva ja tulevaisuuden näkymät” (2021), joka tarjoaa ajantasaisen kuvan Uudenmaan ja Helsingin seudun elinkeinojen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kaupunkitutkimus TA:n toimitusjohtaja Seppo Laakson laatimassa selvityksessä esitetään myös johtopäätöksiä, keskustelunavauksia ja evästyksiä kunnallisille ja maakunnallisille toimijoille elinkeinojen tukemiseen ja edistämiseen. Selvitys tukee MAL-suunnittelutyön lisäksi Uusimaa-ohjelman toteutusta.
Seuraavassa on muutamia nostoja selvityksestä.
Elinkeinojen sijoittumisessa saavutettavuus olennaista
Selvityksen mukaan yritysten sijoittuminen alueelle on kaupunkialueiden kasvun ja maankäytön muutoksen keskeinen ajuri, joten sijoittumisedellytysten ja vetovoimatekijöiden huomiointi MAL-suunnittelutyössä on tärkeää.
Laakson mukaan elinkeinojen sijoittumiskriteerien osalta yksi tärkeimmistä (vaikka ei toki ainoa) on saavutettavuus. Saavutettavuuden merkitys kuitenkin vaihtelee. Esimerkiksi kauppa, hotellit ja ravintolat kaipaavat hyvää asiakassaavutettavuutta, teollisuus puolestaan hyvää logistiikkasaavutettavuutta. Kaikille toimialoille tärkeää on hyvä työmatkasaavutettavuus, sillä tämä vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja palkkavaatimuksiin.
Kuntarajat ylittävä työssäkäynti yleistynyt vuosikymmenien ajan
Helsingin seudulla ja Uudellamaalla yleisesti työpaikkasaavutettavuus on toimivan liikenneverkon ja tiiviin yhdyskuntarakenteen ansiosta hyvä. Uudellamaalla pendelöidäänkin (eli käydään töissä oman asuinalueen tai kunnan ulkopuolella) merkittävästi yli kuntarajojen, ja ilmiö on voimistunut vuosikymmenien ajan.
Laakson selvityksen mukaan Uudenmaan työllisistä 42 prosenttia pendelöi vuonna 2019, mikä on huomattavasti suurempi osuus työllisistä kuin koko maassa keskimäärin. Suurin osa pendelöintivirrasta suuntautuu pääkaupunkiseudulle, jossa sijaitsee suurin osa (80 prosenttia) Uudenmaan työpaikoista. Laakson mukaan koulutustaso vaikuttaa pendelöintialttiuteen, joka nousee koulutustason noustessa. Pendelöintimahdollisuuksien paraneminen puolestaan lisää työmarkkinoiden toimivuutta.
Elinkeinojen toimintaympäristön tulevaisuudesta
Selvityksessä todetaan, että elinkeinojen toimintaympäristö on ollut aina muutoksessa ja tulee olemaan tulevaisuudessakin. Viime aikojen muutosajurina on tunnetusti toiminut korona, mutta tulevaisuuden muita merkittäviä muutostekijöitä ovat selvityksen mukaan vihreä siirtymä ja energiamurros, väestörakenteen muutos ja työikäisen väestön kasvun hidastuminen sekä työelämän, asumisen ja liikkumisen muutokset. Nostettakoon tässä esille muutamia näihin liittyviä Laakson johtopäätöksiä:
- Vihreä siirtymä edellyttää ilmastopäästöjen nopeaa vähentämistä kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa.
- Tiivis yhdyskuntarakenne, toimiva infrastruktuuri sekä saavutettavuus ja hyvin toimiva liikennejärjestelmä ovat tärkeitä edellytyksiä yritysten mahdollisuudelle hyötyä sijainnin aikaansaamista positiivisista ulkoisvaikutuksista.
- Kaavoituksen ja muun maankäytön ja rakentamisen ohjauksen kautta kunnat vaikuttavat asumisen, rakentamisen ja asuinympäristöjen laatuun sekä asuntojen tarjontaan ja asumisen kustannuksiin. Näillä tekijöillä on suuri merkitys muuttamisessa, väestökehityksessä ja työvoiman saatavuudessa.
Juuri näihin asioihin voidaan MAL-työlläkin vaikuttaa, joten MAL-suunnitelmassa tehdyillä ratkaisuilla on suuri vaikutus myös Helsingin seudun vetovoimaan elinkeinojen, yritysten ja työvoiman saatavuuden suhteen.
Tutustu selvitykseen:
Blogiteksti on julkaistu aiemmin MAL-blogissa HSL:n verkkosivuilla(Siirryt toiseen palveluun).
Ilona Mansikka
Skribenten arbetar som planeringschef vid Nylands förbund.
Inka Kytö
Kirjoittaja työskentelee maakunta-arkkitehtinä Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
20.11.2024
Kulttuurin ja luovien alojen kehittäminen vahvistuu Uudenmaan liitossa
Uudenmaan liitto on selvittänyt rooliaan kulttuuritehtävän toteutuksessa maakunnan alueella. Kulttuurissa ja luovilla aloilla liitolle on tunnistettu neljä roolia: edunvalvoja, yhdistäjä, mahdollistaja ja alueen strateginen kehittäjä.
Artikkeli
15.11.2024
Lohjan Pekka Puistosalo: ”Länsi-Uusimaa on tulevaisuuden mahdollisuuksien alue”
Pekka Puistosalo työskentelee kaupunkirakennejohtajana Lohjan kaupungilla. Hän johtaa toimialaa, joka vastaa esimerkiksi kaupunkitekniikasta, kaavoituksesta, joukkoliikenteestä, ympäristönsuojelusta, elinkeinoasioista ja työllisyysalueen valmistelusta.