Mitä Uudenmaan murrosareenasta jäi käteen?
Muutos lähtee aina ensin heistä, jotka ovat valmiita ottamaan ensimmäiset askeleet. Vaikka kestävyysmurroksen läpiviemiseksi tarvitaan kaikkia, on alkuvaiheessa erityisen tärkeää, että muutosta haluavat ja tekevät saavat tilaa toimia ja visioida, kirjoittaa We Make Transition! -hankkeen projektipäällikkö Miranda Sundholm.
Tähän tarjoutui keväällä tilaisuus We Make Transition! -hankkeen Kiertotalousmurros-työpajasarjassa. Työpajat toivat yhteen etenkin Uudenmaan kuntia ja kansalaistoimijoita, kuten yhdistyksiä ja pienyrityksiä, mutta myös tutkimus- ja oppilaitoksia sekä esimerkiksi kehittämisyhtiöitä.
Visiosta nykyhetkeen
Työpajoissa hyödynnettiin murrosareenamenetelmää. Menetelmässä on tärkeää, että osallistujat ovat murrosagentteja eli henkilöitä, jotka ovat avoimia muutokselle tai jo aktiivisesti tekevät muutosta. Osallistujien avoimuus mahdollisti työpajoissa vapaan ja luovan ideoinnin sekä yhteisöllisyyden tunteen.
Vaikka kestävyysmurroksen läpiviemiseksi tarvitaan kaikkia, on alkuvaiheessa erityisen tärkeää, että muutosta haluavat ja tekevät saavat tilaa toimia ja visioida.
Murrosareenamenetelmään kuuluu myös niin sanottu backcasting, jossa luodaan ensin tulevaisuuden visio, minkä jälkeen pohditaan, minkälaiset polut voisivat johtaa tulevaisuuden visiosta kohti nykyhetkeä.
Työpajojen tuloksena syntyi kolme konkreettista muutospolkua kohti tulevaisuuden tavoitteita, joita hanketiimi vie eteenpäin. Tavoitteita ovat:
- Rakennusten käyttöiän pidentäminen
- Olemassa olevien tilojen ja rakennusten monipuolisempi käyttö
- Yhteistyökanavien ja -verkostojen vahvistaminen
Kiertotalousmurros-työpaja Oodissa toukokuussa.
Muutosta monella tasolla
Yksi suurimmista haasteista tavoitteiden saavuttamisessa on asenteiden ja ennakkoluulojen muutos – ei vain yksilöiden, vaan myös lainsäätäjien ja liiketoiminnan kannalta.
Yksi suurimmista haasteista tavoitteiden saavuttamisessa on asenteiden ja ennakkoluulojen muutos – ei vain yksilöiden, vaan myös lainsäätäjien ja liiketoiminnan kannalta.
Rakennusten käyttöiän pidentäminen vaatii esimerkiksi arvojen muutosta sekä asukkaissa että päättäjissä. Jotta purkaminen vähenisi, meidän täytyy laajentaa kauneuskäsitystämme, oppia arvostamaan vanhaa, ja kenties myös sietämään epätäydellisyyttä.
Samoin jakamistalouden yleistyminen edellyttää asennemuutosta. Moni pitää jakamistaloutta etukäteen hankalana tai epäluotettavana, vaikka jälkikäteen kokemukset ovat yleisesti ottaen positiivisia. Kirjastot ovat hyvä esimerkki toimivasta jakamisen mallista. Miksi sama ei toimisi muidenkin tavaroiden tai vaikka palveluiden kohdalla?
Resurssit avainasemassa
Kestävä tulevaisuus ei tietenkään tarkoita pelkästään ekologista kestävyyttä. Sosiaalinen kestävyys on erityisen tärkeää; kestävyysmurros ei saa tapahtua koetun onnellisuuden kustannuksella. Muutoksen on myös oltava mahdollista kaikille.
On siis tärkeää, ettei ruohonjuuritason toimijoiden rahoittamista nähdä pelkkänä taloudellisena kustannuksena. Kokonaiskuvassa on yhä näkyvämmin tuotava esille, mitä hyötyjä panoksella saadaan ja mitä tulevaisuuden kustannuksia sillä voidaan ehkäistä.
On häkellyttävää, miten paljon kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat saada aikaan pienilläkin taloudellisilla resursseilla. Taloudellisen panoksen lisäksi esimerkiksi vapaaehtoistyö sekä muu yksilöiden panostama aika ja resurssit monistavat vaikuttavuutta entisestään.
Taloudellisen panoksen lisäksi esimerkiksi vapaaehtoistyö sekä muu yksilöiden panostama aika ja resurssit monistavat vaikuttavuutta entisestään.
We Make Transition! -hankkeen tiimi on sitoutunut viemään tavoitteita eteenpäin Uudenmaan liiton verkostoissa, joissa eri toimijat kohtaavat ja tekevät yhteistyötä yhteisten päämäärien edistämiseksi. Lisäksi hanke tulee teettämään vaikuttavuusarvioinnin 1–3 uusimaalaiselle kansalaistoimijalle kokeiluna syksyn aikana.
We Make Transition! -hanke
We Make Transition! on Uudenmaan kiertotalouslaakson sisarhanke. Teemme tiivistä yhteistyötä edistääksemme kiertotaloutta Uudellamaalla. We make transition keskittyy vahvemmin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin sekä kestävyysmurroksen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Miranda Sundholm
Kirjoittaja on We Make Transition -hankkeen projektipäällikkö.
Yhteystiedot
puh. +358 40 658 3384, miranda.sundholm@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Artikkeli
25.9.2024
”Ilmastopäästöjen kumoaminen kuuluu kestävyystyöhön” – näin vältät hiilimarkkinoiden sudenkuopat
– Vastuullinen toimija selvittää ilmastopäästönsä, asettaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, vähentää päästöjä ripeästi ja kumoaa jäljelle jäävän osuuden täysimääräisesti, myös siirtymäkauden aikana, toteaa Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Uutinen
25.9.2024
Euroopan alueiden komitean ympäristövaliokunta kokoontuu Espooseen keskustelemaan EU:n ilmastopolitiikan tulevaisuudesta
Uudenmaan liitto isännöi yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa Euroopan alueiden komitean ympäristö- ja ilmastovaliokuntaa 26.–27. syyskuuta. Espoossa järjestettävässä kaksipäiväisessä tapahtumassa valiokunta tarkastelee EU:n ilmastopolitiikan tulevaisuuden näkymiä.