Monikriisin ratkaisut vaativat kuvittelun taitoa – sitä voi oppia ja opettaa
![Värikkäitä piirrettyjä taloja, paljon kukkasia ja Luoto-hankkeen logo.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2025/01/kuvittelutaito-luoto-hanke-1280x720.jpg)
Julkista keskustelua leimaavat usein vaihtoehdottomuus, talousnäkökulma ja poliittisen mielikuvituksen puute. Ratkaisujen löytäminen monikriisiin edellyttää kuitenkin kykyä ajatella toisin, kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja erilaisia polkuja kestäviin elämäntapoihin, sanoo taiteen tohtori, tutkija ja esitystaiteilija Pilvi Porkola. Hän toimi erikoistutkijana Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet -hankkeessa (2020–2024), joka yhdisti sosiologista ja taiteellista tutkimusta tarkastellessaan sitä, miten maailma voisi järjestyä uudella tavalla. Suomen Akatemian rahoittama hanke toteutettiin Turun yliopistossa.
– Yhteiskunnallisissa keskusteluissa viitataan usein siihen, ettei vaihtoehtoja ole, vaikka politiikka on nimenomaan vaihtoehtojen väliltä valitsemista. Poliittinen mielikuvitus pyrkii vastaamaan tähän: se on keino kehittää vaihtoehtoja. Tutkimme, mitä poliittinen mielikuvitus voisi olla käytännössä ja miten sitä voisi opettaa osana yhteiskuntatieteitä, Porkola kertoo.
Kuvittelu ja sen opettaminen ammentavat mahdollisen pedagogiikasta, joka ei tarjoa valmiita vastauksia vaan työkaluja toisin ajattelemiseen. Se kannustaa etsimään uutta ja luomaan vaihtoehtoja. Tutkimushankkeessa sosiologian maisteriopiskelijoille järjestettiin kolmena vuotena Harjoituksia poliittisessa mielikuvituksessa -opintojakso. Kurssin opettajat sekä taiteilijavieraat tutustuttivat opiskelijat taiteiden piirissä kehitettyihin käytännön harjoituksiin, joiden tehtävänä oli vahvistaa kuvittelukykyä yhteiskunnallisessa kehyksessä. Tutkimus painotti taiteellisen ja sosiologisen ajattelun törmäyttämistä.
– Taiteilijat ja yhteiskuntatieteilijät pohtivat samankaltaisia ongelmia mutta eri menetelmin. On sääli, jos istumme eri pöydissä ja huoneissa, sillä monialainen toiminta toisi uusia näkökulmia aikamme hallitseviin kysymyksiin. Taiteilijoilla on paljon tietoa yhdessä tekemisestä, toisin ajattelusta ja uuden kokeilemisesta, mistä voisi olla hyötyä kestävyysmurroksessa, Porkola pohtii.
Luovuuden ja kriittisyyden lähteillä
Kuvittelutaidon ja poliittisen mielikuvituksen kehittäminen kasvattavat valmiuksia kriittiseen ajatteluun. Vallitsevien dogmien kyseenalaistaminen on vaikeaa, jos ei näe niille vaihtoehtoja. Ongelmakeskeinen ajattelu saattaa sekin rajoittaa toisenlaisten maailmojen kuvittelua: usein ongelmia yritetään ratkaista raameissa, joissa ne ovat syntyneetkin. Tutkimushankkeen lähtökohtana oli, että kuten muutkin taidot, kuvittelu vaatii harjoitusta ja sitä voi oppia ja opettaa.
Kurssilla opiskelijat toimivat vuorovaikutuksessa, tekivät käytännön harjoituksia, keskustelivat ja paneutuivat aiheisiin ryhmissä. Eräässä havainnointiharjoituksessa opiskelijat etsivät kaupunkitilasta merkkejä mahdollisesta tulevaisuudesta. Miltä kaupunki kuulostaa, jos liikenne sähköistyy ja melu vaimenee? Toisessa harjoituksessa opiskelijat tarkastelivat omien laukkujensa sisältöä: millaisesta maailmasta esineet kertovat ja onko niillä tulevaisuutta? Eräässä ryhmätyössä opiskelijat pohtivat, millaista työtä maailma tarvitsee ja toisessa katsoivat nykyisyyttä ja kansalaisaktivismia tulevaisuuden historiankirjoittajien silmin.
– Ajattelen, että muutos lähtee arjesta ja henkilökohtainen on poliittista. Kurssilla oli mielekästä pohtia omaa kokemusmaailmaa ja laajentaa siihen, mitä se kertoo tästä ajasta, yhteiskunnasta ja muutoksen mahdollisuudesta. Toisinaan törmää ajatukseen, että kuvittelu kuuluu taiteeseen eikä koske muita aloja, mutta kaikkialla tarvitaan nyt vaihtoehtojen etsimistä ja toisin tekemistä. Monikriisi koskettaa jokaista ja kaikkia aloja, Porkola sanoo.
Palautteiden perusteella moni opiskelija oli innoissaan kurssista, joka sovelsi tavanomaisista poikkeavia metodeja ja tarjosi uudenlaisia näkymiä yhteiskuntatieteisiin ja niiden soveltamisalaan muuttuvassa maailmassa. Osa taas suhtautui varautuneesti, koska kuvittelu tuntui liian epämääräiseltä ja henkilökohtaiselta – ja jotkut ajattelivat, etteivät osaa kuvitella, ettei se ole heitä varten. Palautteista välittyi myös se, että kuvittelukyvyn rajojen venyttäminen on antoisaa mutta myös vaativaa. Kun Porkolalta kysyy, keille kuvittelun taitoa pitäisi opettaa, häneltä pääsee puolittainen naurahdus.
– Ihan kaikille, kyky ajatella vaihtoehtoja on kansalaistaito. Kuvittelun taitoa pitäisi tuoda pedagogiikkaan. Sitä voisi alkaa opettaa peruskoulussa. On tärkeää kertoa, miten asiat ovat, mutta opetuksessa voisi painottaa nykyistä enemmän muutoksen mahdollisuutta ja oppilaiden omaa poliittista toimijuutta.
Pilvi Porkolan, Turun yliopiston sosiologian professori Suvi Salmenniemen ja Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Hanna Ylöstalon kirjoittama käytäntökuvaus Kuvittelua opettamassa: pedagogisia näkökulmia poliittiseen mielikuvitukseen tuli julki Sosiaalipedagogisen aikakauskirjassa (12/2022)(Siirryt toiseen palveluun). Pohdinta perustuu harjoitusten kuvauksiin, tutkijoiden opetustilanteista kirjoittamiin kenttäpäiväkirjoihin ja opiskelijoiden kurssipalautteisiin.
Kirjoittaja: Saana Katila
LuoTo-hanke
Artikkeli kuuluu luovien alojen kestävyysmurrosta vauhdittavan LuoTo-jatkohankkeen julkaisemaan kestävyysteemaisten artikkelien sarjan. Jatkohanke rahoitetaan vuosina 2024–2025 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuella, joka on Euroopan Unionin rahoittama – NextGenerationEU.
![Luoto-logo, EU-lippu ja tekstit Euroopan unionin rahoittama, NextGenerationEU.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/01/Luoto-next-generation-eu-890x133.jpg)
Lisätietoja:
![](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2023/02/Jaana-Eskola_1-300x440.jpg)
Jaana Eskola
Projektipäällikkö
jaana.eskola@uudenmaanliitto.fi
Luovat alat, ilmastonmuutos, LuoTo-hanke
Tutustu myös näihin
![Avonainen kämmen, johon suihkuaa vettä.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2023/06/kasi-ja-vesipisarat-1280x720.jpeg)
10.2.2025
Uudenmaan vesihuollon yleissuunnitelma on julkaistu
Uudenmaan vesihuollon tulevaisuuden vaihtoehtoja tarkastellaan juuri valmistuneessa alueellisessa yleissuunnitelmassa. Suunnitelma on osa laajempaa alueellista vesihuoltostrategiaa, ja tarjoaa kunnille ja vesihuoltolaitoksille suuntaviivoja päätöksenteon tueksi.
![Havumetsää ja sammaleella peittyneitä kiviä.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2023/03/metsa-2-kuva-maria--1280x720.jpg)
7.2.2025
Uusi työkalu antaa luonnolle tärkeiden ekologisten yhteyksien toimivuudesta arvion
Luontoalueiden väliset ekologiset yhteydet ovat keskeinen edellytys luonnon monimuotoisuuden säilymiselle muuttuvassa ilmastossa. Työkalu auttaa arvioimaan, kuinka hyvin kunnan alueella tunnistetut ekologiset yhteydet toimivat, ja millaisia esteitä, kaventumia tai muita ongelmakohtia yhteyksien alueella on.
![Alhaalta päin kuvattu iso tiilinen rakennus. Luoto-logo.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2025/02/Luoto-rakennussuunnittelu-kuvitus-1280x720.jpg)
5.2.2025
Rakennussuunnittelu on avainasemassa ilmastokriisin hillitsemisessä
Rakennussektori kuluttaa globaalisti neitseellisiä luonnonvaroja enemmän kuin mikään muu inhimillinen toiminta. Se vastaa puolesta maailman vuotuisesta raakamateriaalien kulutuksesta, mikä tarkoittaa myös valtavia ilmastopäästöjä.
![Pelinappuloita, joiden välillä menee nuolia.](https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2023/03/kasi-ja-pelinappulat-1280x720.jpg)
31.1.2025
Yritykset ja työnhakijat tarvitsevat palveluita työllisyysalueiden rajoista riippumatta
Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät vuoden alussa kunnille. Samalla Suomen suurimmalle työssäkäyntialueelle eli Uudellemaalle muodostui yhdeksän työllisyysaluetta. Uudenmaan liiton koordinoima TEPA24 Uusimaa -hanke toimii yhteenkokoajana ja mahdollistajana kunta- ja organisaatiorajat ylittävälle yhteistyölle.