Nöyrä puu -prosessi vei puurakentamista monta askelta eteenpäin – Tervetuloa peruskirjan julkistustilaisuuteen 18.5.
Nöyrän puurakentamisen peruskirja julkistetaan Allas Sea Poolin Itämerisalissa 18.5.2022 klo 8.30–12.00. Tilaisuuden yhteydessä on mahdollista osallistua yhteiselle aamiaiselle.
Rakennusala on keskellä murrosta: ilmastotavoitteet edellyttävät nopeaa siirtymistä vähäpäästöisiin rakennusmateriaaleihin, kaavoitus ohjaa pian rakennusten elinkaaripäästöjä ja rakentamisen totutut ja testatut prosessit menevät osin uusiksi.
Demos Helsinki käynnisti syksyllä 2021 yhdeksän rakennusalan keskeisen toimijan kanssa Nöyrä Puu -prosessin, jonka tavoitteena oli kirkastaa puurakentamisen roolia tämän murroksen osana ja tuottaa ratkaisuehdotuksia sen keskeisiin pullonkauloihin. Demos Helsingin ja Uudenmaan liiton lisäksi mukana olivat ympäristöministeriö, Helsingin kaupunki, VAV, Y-säätiö, Bonava, Skanska, Puutuoteteollisuus ja Woodcomp.
Nöyrän hallinnon* malliin perustuneen prosessin tuloksena syntyi Nöyrän puurakentamisen peruskirja. Kirja sisältää puurakentamisen 2030 vision ja laajan joukon kysyntään, tarjotaan, ohjaukseen ja oppimiseen liittyviä ratkaisuja puurakentamisen pullonkaulojen ratkaisemiseksi.
Olemme hankkeessa oppineet, että puurakentamisella on valtava potentiaali nollapäästöiseen yhteiskunnan saavuttamisessa ja 1,5 asteen tavoitetta uhkaavan hiilipiikin välttämisessä tulevan 10 vuoden aikana nykyisellä rakennustahdilla.
Puurakentamisen potentiaali ei rajoitu ainoastaan päästöihin, vaan sillä voidaan edistää myös muun muassa terveyteen, arkkitehtuuriin ja talouteen liittyviä arvoja. Peruskirjan visio auttaa kirkastamaan puurakentamisen suunta ja keskeisiä ratkaisuja läpi puoli vuotta kestäneen monitoimijaisen prosessin.
Ohjelma:
8.30 Ovet auki ja aamiainen
9.20 Puurakentamisen peruskirja, Demos Helsinki
9.40 Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin tervehdys
9.45 Puheenvuoroja ja keskusteluita, muun muassa:
- Hiilipiikin merkitys rakentamisessa, Juudit Ottelin, Aalto-yliopisto
- Elinkaariohjauksella suuntaa, Ympäristöministeriö
- Puurakentaminen on jo uusi normaali, Case Ruotsi, Mattias Goldman, Goldman Green
- Kysyntä ja tarjonta puurakentamisessa -paneelikeskustelu
- Ohjaus: Hermanninrannasta puurakentamisen kärkikohde, Rikhard Manninen, Helsingin kaupunki
- Puurakentaminen osana jälkifossiilista taloutta, Uudenmaan liitto
12.00 Ohjelma päättyy
Tule inspiroitumaan, verkostoitumaan ja juhlimaan kanssamme huikean ohjelman innostamana!
*Vuonna 2021 Demos Helsingin kehitti yhteistyössä professori Charles F. Sablen kanssa ns. Nöyrän ohjauksen mallin, joka auttaa ratkaisemaan monimutkaisia, ja moni-intressisiä, yhteiskunnallisia haasteita.
Lisätietoja puurakentamisesta Uudellamaalla:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tutustu myös näihin
Uutinen
30.6.2026
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan jalkautus käynnistyi
Uudenmaan ensimmäisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman eli Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan toimeenpano käynnistyi keväällä 2026 seutukohtaisilla neuvotteluilla. Neuvotteluissa korostui aiempaa laajemman yhteistyön tarve ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja huoltovarmuuden vahvistamisessa.
Uutinen
26.6.2026
CIRCULANDIA-hanke edistää kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä, uudistavaa maataloutta ja pakkausten uudelleenkäyttöä
Uudenmaan liitto on mukana juuri käynnistyneessä kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä kehittävässä CIRCULANDIA-hankkeessa yhdessä 35 eurooppalaisen organisaation kanssa.
Artikkeli
17.6.2026
Alueidenkäyttölain uudistus etenee – lakiesitys vaatii vielä korjauksia
Alueidenkäyttölain uudistus on eduskunnan käsittelyssä, mutta lakiesitys sisältää edelleen merkittäviä puutteita ja ristiriitoja. Uudenmaan liitto vaikuttaa aktiivisesti lain valmisteluun.
Uutinen
17.6.2026
VISIO-kaavan luonnoksesta saatiin yli 200 palautetta
Uusi maakuntakaava keräsi kevään nähtävilläolon aikana yhteensä 206 palautetta ja lausuntoa. Palautteissa korostuivat luonto-, energia- ja liikenneteemat. Aiheista eniten mainintoja saivat viheryhteydet, teollisuuskeskittymät, aurinkovoima, kulttuuriympäristöt ja suojelualueet.