Nuoret ja tulevat sukupolvet ainoalla planeetallamme
Kiitollisuus
Kun ajattelet nuoria ja nuoruutta nyt ja tulevaisuudessa, mitkä asiat saavat sinut kiitollisiksi? Ensimmäisenä ajattelen Nuorisobarometrin(Siirryt toiseen palveluun) (Kivijärvi 2023) tulosta siitä, että valtaosalla suomalaisista nuorista menee onneksi edelleen hyvin. Voidaan ajatella, että tällä isolla joukolla on riittävästi resilienssiä, kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin sekä palautua haastavistakin tapahtumista, jatkaa kasvuaan kohti aikuisuutta varsin tyytyväisenä elämäänsä.
Valtaosalla suomalaisista nuorista menee onneksi edelleen hyvin.
Toiseksi ajattelen oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen ja maksutonta toisen asteen opiskelua, johon tosin nyt kohdistuu Suomen hallituksen taholta leikkauksia(Siirryt toiseen palveluun). Katse kääntyykin kuntiin: mitkä ovat niiden mahdollisuudet tukea tasa-arvoisempaa oikeutta kaikille nuorille suorittaa toisen asteen tutkinto jatkossakin maksutta.
Kolmanneksi mietin laadukasta nuorisotyötä, jota tehdään kunnissa ja erilaisissa järjestöissä nuorten hyvinvoinnin ja hyvän elämän tukemiseksi. Esimerkiksi tuoreessa Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa(Siirryt toiseen palveluun) Antti Kivijärvi, Tomi Kiilakoski ja Eila Kauppinen (2024) ovat systemaattisesti selvittäneet kuinka yläkouluilla tehtävä koulunuorisotyö näyttäisi vaikuttavan kouluhyvinvointiin vähäisenä koulukiusaamisena, hyviksi koettuina vaikuttamismahdollisuuksina ja luokkahenkenä.
Itse pyrin aktiivisesti tarkastelemaan nuoruutta yksilö-, ryhmä-, paikallis-, kunta- ja kansallistasojen lisäksi planetaarisella tasolla. Siksi olen hyvin kiitollinen, että YK:n lapsen oikeuksien komitea vaatii valtioilta kiireellisiä toimia lasten suojelemiseksi ilmastonmuutokselta ja ympäristöongelmilta.
Komitea julkaisi elokuussa 2023 sitovan ohjeistuksen eli yleiskommentin(Siirryt toiseen palveluun) siitä, mitä valtioiden on tehtävä suojellakseen lapsen oikeuksia puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön. Puhdas ja kestävä ympäristö on lapsen oikeus itsessään, mutta lisäksi edellytys laajalti muidenkin lapsen oikeuksien toteutumiselle.
Puhdas ja kestävä ympäristö on lapsen oikeus itsessään.
Upeaa on, että yli 16 000 lasta 121 maasta osallistui yleiskommentin laatimiseen. Yleiskommentissa todetaan, että lasten näkemykset on otettava huomioon ympäristöä koskevassa päätöksenteossa ja kaikkien ympäristöön liittyvien lakien, hankkeiden ja päätösten yhteydessä on tehtävä lapsivaikutusten arviointi.
Maailman surun kohtaaminen
Maailman tila on hälyttävä. Myös maailman talousfoorumi on havahtunut planetaariseen epätasapainoon. Se julkaisi tammikuussa 2024 globaalin riskiraportin(Siirryt toiseen palveluun), jossa arvioidaan merkittävimpiä ja todennäköisimpiä lyhyen ja pitkän aikavälin kansainvälisiä riskejä.
Kyselyyn vastasi vuoden 2023 syksyllä noin 1500 korkeakoulujen, talouselämän, hallitusten, kansainvälisen yhteisön ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijaa ympäri maailman. Globaaleiksi riskeiksi kyselyssä määritellään ilmiöt, joilla on tapahtuessaan merkittävä vaikutus kansainväliseen talouskasvuun, väestöön tai luonnonvaroihin.
Tulevan kymmenen vuoden aikajänteellä, neljä suurinta riskiä liittyy ilmastonmuutokseen ja luontokatoon: 1) äärimmäiset säätapahtumat; 2) maapallon järjestelmän kriittinen muutos (ts. yhden tai useamman peruuttamattoman ”keikahduspisteen” ylitys); 3) biodiversiteetin kato ja ekosysteemin romahdus; 4) luonnonvarojen puute.
Lista on hengästyttävä ja vakava. Se jatkuu tekoälyn mukaan tuomilla kasvaneilla riskeillä väärään ja harhaanjohtava tietoon (5), kyberturvattomuuteen (7) ja muihin tekoälyn käytön kielteisiin vaikutuksiin (6). Ilmastonmuutoksen aiheuttama ilmastopakolaisuus, saastuminen (10), työelämän muutokset ja yhteiskuntien polarisaation (9) lisäävät konfliktien riskejä työntäen ihmisiä vastentahtoiseen muuttoliikkeeseen (7). Tämä kaikki liittyy mitä suurimmin nuoriin ja heidän tulevaisuuteensa – samoin kuin tulevien sukupolvien hyvän elämän mahdollisuuksiin.
Kuten Arto O. Salonen ja Mikko Kurenlahti kirjoittavat:
”[…] ylikuluttaminen riisuu tulevat sukupolvet elämän mahdollisuuksista. […] muutos tapahtuu joka tapauksessa, ennemmin tai myöhemmin. Hallittu muutos on toivottavampi kuin pakon edessä toteutettu.” (Salonen ym. 2021, 65.)
Näkeminen uusin silmin
Miten löytää tie parhaaseen mahdolliseen tulevaisuuteen tämän päivän ja tulevaisuuden lapsille ja nuorille? Moni on ehdottanut ratkaisuiksi monilajista ja -kulttuurista yhteyttä, yhteistyötä sekä ennakkoluulottomuutta erilaisuutta kohtaan:
”Ehkäpä hyvä tulevaisuus alkaa rakentua siitä, että miellämme sinun ja minun elämäntehtäväksi toisissamme olevan luovuuden, innostuneisuuden ja elämänpalon kannattelemisen. […] Tällainen yhteenkuulumisen mukanaan tuoma luottamus ja toivo kantaa meitä loppujen lopuksi enemmän kuin materiaalisen hyvinvoinnin tuottama vauraus.” (Salonen ym. 2021, 51.)
Jos suhtautuisimmekin epävarmaan tulevaisuuteen haasteena mielikuvitukselle, toisin tekemisen mahdollisuutena. Annetaan tilaa jokaisen kuulla, mitä hän pitää arvokkaana ja millaista kestävää tulevaisuutta hänen olisi mahdollisuus ryhtyä rakentamaan näistä arvoista käsin (ks. myös Helne & Hirvilammi 2021). Ekososiaalisella kasvatuksella(Siirryt toiseen palveluun) on tärkeä tehtävä, jotta opimme näkemään toisin (Keto ym. 2022).
Jos suhtautuisimmekin epävarmaan tulevaisuuteen haasteena mielikuvitukselle, toisin tekemisen mahdollisuutena.
Eteneminen
”Oikean suunnan saa selville kysymällä, mistä meidän jälkeemme elävät ihmiset tulevat meitä kiittämään. Mitä olisi se jokin, jonka saavuttamisesta meitä myönteisesti muisteltaisiin – joka kertoisi rakkauden, arvostuksen ja hyvyyden saaneen sijaa maailmassa meidän kauttamme. […] sivistynyt ja muiden edun huomioiva ihminen ei voi loppujen lopuksi tavoitella vähempää kuin sitä, että hyvään elämään tarvittavaa riittää tarpeeksi jokaiselle.” (Salonen ym. 2021, 70.)
Olen seurannut ilmastohätätilaa, nuoria ympäristö- ja ilmastoliikkeissä, heidän toimijuuttaan sekä surua ja ahdistusta ilmastonmuutoksesta ja lajikadosta(Siirryt toiseen palveluun) (mm. Hirvilammi ym. 2022). Ihmislajin aiheuttama planetaarinen epätasapaino on saanut minut esittämään nuorisotutkimuksen kentälle uuden avauksen: planetaarisen nuorisotutkimuksen(Siirryt toiseen palveluun), jossa nuorisotutkimus asemoituu tutkimuksen avulla ylläpitämään elämää nyt ja tulevaisuudessa tuleville sukupolville. Tärkeää on moniroolinen yhteistyö. Kutsunkin tutkijoita, nuoria ja nuorten parissa eri tavoin työskenteleviä mukaan.
Planetaarisessa nuorisotutkimuksessa asemoidutaan tutkimuksen avulla ylläpitämään elämää nyt ja tulevaisuudessa tuleville sukupolville.
Planetaarinen nuorisotutkimus kannustaa samastumaan nuoriin sukupolviin ja tekemään päätöksiä lapset, nuoret ja tulevat sukupolvet priorisoiden (Laine 2023). Siinä nähdään oleelliseksi irrottautuminen poteroituvasta kansallisvaltioajattelusta sekä kurottautuminen kohti globaalia ja planetaarista katsantoa: ihmiskunnan olisi pyrittävä aktiivisemmin kohti systeemistä maailmanyhteisöajattelua, joka on avain myös globaalin etiikan kehittymiselle.
Jo 1974 monitieteinen tiedeyhteisö Rooman klubi kannusti ihmiskuntaa kohti globaalia etiikkaa (Mesarovic & Pestel 1975). Samansuuntaisesti planetaarinen nuorisotutkimus tutkii ja pohtii lisäksi sitä, miten ihmisen suhdetta luontoon olisi mahdollista muuttaa sopusointuisammaksi, ja millaista voisi olla elämä planeetan kantokyvyn sisällä – omasta ja yhteisöjen terveemmästä ja tasapainoisemmasta elämästä sekä kaiken elollisen ja olevan kestävästä hyvinvoinnista huolehtien (Mesarovic & Pestel 1975; Laine 2023).
Miten ihmisen suhdetta luontoon olisi mahdollista muuttaa sopusointuisammaksi, ja millaista voisi olla elämä planeetan kantokyvyn sisällä?
Tämän kirjoituksen väliotsikot tulevat Joanna Macyn ja Molly Brownin (2022) vuosikymmenien työskentelyn pohjalta rakentamasta spiraalimallista – he kannustavat ajatteluun ja luovaan työskentelyyn tässä järjestyksessä. Toivon spiraalin auttavan lukijoita suunnan hahmottamiseen kohti kestävää, monilajista tulevaisuutta nuorille sukupolville.
Kirjoittaja Sofia Laine työskentelee tutkimusprofessorina Nuorisotutkimusseurassa. Hän on valtiotieteiden tohtori ja dosentti.
Global Risks Report 2023. Maailman talousfoorumi. https://www.weforum.org/publications/global-risks-report-2024/(Siirryt toiseen palveluun)
Helne, Tuula & Hirvilammi, Tuuli (2021). Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot. Helsinki: Kela.
Hirvilammi, Tuuli & Laine, Sofia & Ojala, Satu (2022) Ekososiaaliset, talousmyönteiset ja vastustajat. Nuorten kolme asennoitumista kestävän kehityksen arvoihin. Teoksessa Tomi Kiilakoski (toim.) Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021. Helsinki: Nuorisotutkimusseura & Valtion nuorisoneuvosto, julkaisuja 237, 169–188.
Keto, Sami & Foster, Raisa & Pulkki, Jani & Salonen, Arto O., & Värri, Veli-Matti (2022). Ekososiaalinen kasvatus: Viisi teesiä ratkaisuehdotuksena antroposeenin ajan haasteeseen. Kasvatus & Aika, 16(3), 49–69. https://doi.org/10.33350/ka.111741(Siirryt toiseen palveluun)
Kivijärvi, Antti & Kiilakoski, Tomi & Kauppinen, Eila (2024) Kouluhyvinvoinnin rakennuspalikoita – tutkimus nuorisotyön vaikutuksista yläkouluissa. Teoksessa Antti Kivijärvi & Tomi Kiilakoski & Eila Kauppinen (toim.) Poikkeusoloista uuden kynnykselle. Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2023. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 249, 113–144.
Kivijärvi, Antti (toim.) (2023) Läpi kriisien. Nuorisobarometri 2022. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 244 & Valtion nuorisoneuvosto.
Laine, Sofia (2023) New Framework Proposal: Planetary Youth Research. Youth and Globalization, 5(1), 15–43. https://doi.org/10.1163/25895745-bja10027(Siirryt toiseen palveluun)
Macy, Joanna & Brown, Molly (2022) Coming back to life. Gabriola Island: New Society.
Mesarovic, Mihajlo & Pestel, Eduard (1975 [alkup. 1974]). Ihmiskunta tienhaarassa. Roman klubin toinen raportti. Helsinki: Welin+Göös.
Salonen, Arto O. & Kurenlahti, Mikko & Jaaksi, Ari (2021) Rakkautta ja valoa. Tie hyvään tulevaisuuteen. Jyväskylä: Docendo.
Reilusti eteenpäin kohti vuotta 2050
Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa pohditaan, millaiseksi maailma muuttuu ja miten muutamme sitä seuraavien vuosikymmenten aikana. Maakuntaohjelmassamme Uudenmaan visiona on olla ”reilusti edellä”. Jotta voimme jatkossakin olla reilusti edellä, tarvitsemme ymmärrystä tulevaisuudesta. Tässä kirjoitussarjassa eri alojen asiantuntijat katsovat eteenpäin ja pohtivat, mitä voisi olla odotettavissa.
Tutustu myös:
Lukutaidon rapistumisessa heijastuu koko yhteiskunnan polarisaatio
Suomalaisnuorten lukeminen vähenee, kapenee ja heikkenee. Luultavasti myös aikuisten lukutaito on rapistunut viime vuosina, mutta sitä ei mitata samaan tapaan. Kun puhe kääntyy lukemiseen, ensimmäisenä ajatellaan kirjoja. Päivittäinen lukeminen on kuitenkin yleensä jotain ihan muuta, kirjoittaa Leaa Lakka.
Uudestamaasta maahanmuuttomaakunta?
Kansainvälistä liikkuvuutta käsittelevässä kirjallisuudessa on jo pitkään erotettu maahanmuuttomaat omaksi ryhmäkseen. Sillä on useimmiten tarkoitettu niitä valtioita, joissa kansakunnan on ajateltu muodostuvan vapaaehtoisesti sinne muuttavista ihmisistä, kirjoittaa Pasi Saukkonen.
Ylirajainen Uusimaa
2050-luvun Uudellamaalla kansainvälisyys on läsnä kaikkialla. Ylirajaisen maakunnan kaupungeissa tarvitaan kestäviä liikkumisen ratkaisuja, niitä tukevaa tutkimusyhteistyötä ja paikkaan – ei enää syntyperään – perustuvaa identiteettipolitiikkaa, kirjoittaa Maija Urponen.
Uusimaa – Unelmaratkaisu Euroopalle
On huhtikuu, ja taivaalta pyryttää lunta. Vaikka ailahtelevainen kevätsää on tuttua, tuntuvat viime vuosien vaihtelut yhä huolestuttavammilta. Se näkyy myös Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Ilmastonmuutoksen ohella kannamme huolta sodista ja pandemioista, vihapuheesta ja vastakkainasettelusta, luontokadosta ja lukutaidosta. Tuntuu, että tulevaisuudenusko on koetuksella, kirjoittaa Lotta Nymann-Lindegren.
Ennakointi on tulevaisuuden tekemistä
Ennakointia tarvitaan yhteiskunnallisiin muutoksiin varautumiseen ja se auttaa sietämään epävarmuutta. Ennakoinnin merkitys korostuu muuttuvassa ja yllätysten täyttämässä maailmassa. Sen avulla voimme tänään tehdä tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja.
Tutustu myös näihin
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
9.12.2024
Tule mukaan visioimaan Uudenmaan tulevaisuutta
Uudenmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto toteuttavat syksyn ja talven aikana yhteisen skenaariotyön, jonka tarkoituksena on hahmottaa maakuntien vaihtoehtoisia tulevaisuuksia vuoteen 2050 asti. Järjestämme tammikuussa 2025 kaksi skenaariotyöhön liittyvää tilaisuutta.