Oikeuden päätös vei kaupan kaavaratkaisut eri suuntiin eri puolilla Uuttamaata
Uusimaa-kaava tuo seudullisen kaupan ohjaukseen kaivattuja muutoksia, mutta hämmentää Länsi-Uudenmaan muista vaihemaakuntakaavoista poikkeavalla kaavaratkaisulla. Länsi-Uudellamaalla kaupan kaavaratkaisu muuttui korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun myötä.
Kauppa on Uudellemaalle tärkeä elinkeino, alueella syntyy noin kolmannes koko maan vähittäiskaupan liikevaihdosta. Maakuntakaavoituksen yksi keskeinen tavoite onkin edistää vilkasta elinkeinotoimintaa.
Maakuntakaava ohjaa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan sijoittumista, laatua, mitoitusta ja ajoitusta kunnissa. Seudullisuus tarkoittaa, että kaupassa asioidaan yli kuntarajojen.
Joustoa kuntien kaavoihin
Uusimaa-kaava tuo kaupan ohjaukseen muutoksia. Esimerkiksi kaupan mitoituksesta keskuksissa on luovuttu.
− Kunnat saavat jatkossa vapaat kädet kaavoittaa kauppaa maakuntakaavassa merkittyihin keskuksiin. Tällä halutaan tukea keskusten elinvoimaa ja sujuvaa arkea, kertoo maakunta-arkkitehti Inka Kytö Uudenmaan liitosta.
Seudullisen kaupan koon alaraja tuplaantuu Uusimaa-kaavassa 4000 kerrosneliömetriin aiempaan kaavan verrattuna, lainsäädännön muutosten mukaisesti. Kaupan laatu jaetaan jatkossa kahteen luokkaan eli keskustahakuiseen ja tilaa vaativaan kauppaan entisen kolmen luokan sijasta.
− Nämä kaikki muutokset tuovat kuntien kaavoitukseen kaivattua joustoa.
Uusimaa-kaavan keskeisimmät kaupan muutokset kohdistuvat kaupan mitoittamiseen, merkitykseltään seudullisen kaupan koon alarajoihin ja laadun ohjaamiseen.
- Kaupan mitoituksesta kaikissa keskuksissa on luovuttu.
- Keskusten ulkopuoliset kaupan alueet ovat samat lukuun ottamatta Espoon Nihtisillan ja Turvesolmun kaupan alueita, jotka on yhdistetty.
- Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on noussut 100 %. Raja on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti 4 000 k-m2 ellei suunnittelumääräyksissä muuta määrätä.
- Kaupan laatu on jaettu kahteen luokkaan, keskustahakuiseen kauppaan ja tilaa vaativaan kauppaan. Aiemmin luokkia oli kolme.
- Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon kuntakohtaisia alarajoja on tarkistettu.
- Taajamien aluevarauksista on siirrytty kehittämisperiaatemerkintöihin.
- Työpaikka-alueita ei osoiteta erillisellä kaavamerkinnällä. Työpaikka-, teollisuus- ja logistiikkatoimintojen alueet on osoitettu tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueen kohdemerkintänä. Merkinnässä ei ole kauppaa koskevia määräyksiä.
Seudullisen kaupan rajat
Seudullisen kaupan kokorajat vaihtelevat kaavamerkinnöittäin ja alueittain, ja ne osoitetaan kerrosneliömetreinä. Näiden rajojen alle jäävä kauppa nähdään paikallisesti merkittäväksi, jolloin sen sijoittaminen on kunnan oman harkinnan varassa.
− Tämä kokoraja on mahdollista ylittää, jos kunnan selvityksissä todetaan, että paikallinen ostovoima vaatii suuremman paikallisen myymälän eikä myymälä esimerkiksi vaikuta haitallisesti läheisiin keskustoihin. Tällä halutaan suojata keskustojen vetovoimaa, elävyyttä ja ensisijaisuutta kaupan palveluiden sijaintipaikkana, Kytö selventää.
Mukaan kaupan mitoitukseen lasketaan kaikki saman toiminnallisen kokonaisuuden muodostamalla alueella oleva kauppa − niin olemassa oleva, kaavojen mahdollistama kuin uusi kaavoitettava liiketila − myös merkitykseltään paikallinen kauppa.
− Raja ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita enimmäismitoitusta alueella, vaan kunnan tulee omassa kaavoituksessaan edelleen arvioida vaikutuksia ja ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista koskevat säännökset.
Kaupan kokorajoihin vaikuttavat ennen kaikkea lähialueen väestön ja ostovoiman kehitys.
− Maakuntakaavan selvityksissä ennakoidaan eri alueiden kehitystä tulevina vuosikymmeninä. Tällä pyritään tasapainoon, jossa kauppoja on tarpeeksi asukkaiden tarpeisiin muttei liikaa, jotta kaupoilla on edellytykset toimia. Luvuissa on huomioitu myös verkkokaupan kasvu.
Koon lisäksi maakuntakaavalla ohjataan kaupan laatua. Keskustahakuiset kaupat ovat hyvin ja kestävästi saavutettavissa olevia päivittäistavarakauppoja tai muita erikoistavaran kauppoja, joissa asioidaan usein. Esimerkiksi ruokakaupat, vaate-, kenkä-, kirja-, urheilu- ja sisustuskaupat sekä apteekit, joiden ensisijainen paikka on siis keskustoissa.
Tilaa vaativat kaupat tarvitsevat nimensä mukaisesti suurempia tiloja toimiakseen. Niissä asioidaan harvemmin ja ne sijoittuvat kokonsa takia hieman sivummalle keskustoista. Esimerkkeinä näistä ovat auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskaupat.
Kaupan merkinnät kartalla
Kaupan sijoittumista ohjataan erilaisilla kaavamerkinnöillä, jotka on sijoiteltu kaavakartalle.
Punaisen pallot kaavakartalla kertovat, että kyseessä on keskus, iso tai pieni sellainen. Näitä löytyy Uudeltamaalta noin viitisenkymmentä. Esimerkkeinä kuntien hallinnolliset keskukset sekä isoimmat asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskittymät. Näissä kaupan kokoa tai laatua ei rajoiteta mitenkään.
Keskusten ympärille levittäytyvät kaavakartalla suuret vaaleanruskeat pystyviivoitetut alueet eli taajamat. Niissä sekä keskustahakuisen että tilaa vaativan kaupan koon alarajat vaihtelevat alueesta riippuen. Uusille asemanseuduille, kuten Porvoon Kuninkaanportille ja Espoon Histalle, on oma merkintänsä, jossa kaupan kokorajat kasvavat, kun radan ja aseman rakentamisesta on tehty sitova päätös.
Oranssit renkaat kaavakartalla ovat keskusten ulkopuolella sijaitsevia kaupan alueita. Ne on varattu ensisijaisesti tilaa vaativalle kaupalle eivätkä ne kilpaile keskustan kauppojen kanssa. Näiden kaupan alueiden enimmäismitoituksen kokorajat vaihtelevat ympäröivän ostovoiman mukaan.
Taajamien ulkopuolisissa palvelukeskittymissä Itä- ja Länsi-Uudellamaalla eli kaavakartan oransseissa neliöissä keskustahakuisen ja tilaa vaativan kaupan kokorajat ovat 6000 k-m2.
Muualla, edellä mainittujen erilaisten kaupan kaavamerkintöjen ulkopuolisilla alueilla, on voimassa seudullisen kaupan koon alaraja 4000 k-m2, ellei kunta selvitysten perusteella muuta osoita.
Seutujen erilaiset ratkaisut
Maaliskuussa 2023 annetun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen myötä vaihemaakuntakaavat ovat kaupan osalta Uudenmaan kolmella eri seudulla hieman erilaiset.
Helsingin seudun ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavoissa kaupan ratkaisu vastaa hallituksen hyväksymää kaavaratkaisua, kun taas Länsi-Uudellamaalla kaupan kaavaratkaisu muuttui korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun myötä.
Helsingin seudulla ja Itä-Uudellamaalla kaupan mitoitusta kuvaavat kaavaratkaisun ”mitoitusportaat” myötäilevät ympäröivän alueen ostovoimaa sekä muita ominaisuuksia muun muassa kestävyyden ja tiiviyden osalta. Esimerkiksi isoimpia keskuksia ympäröivien taajamien mitoitus on vastaavasti suurempi kuin pienemmissä palvelukeskittymissä.
Länsi-Uudellamaalla nämä kaupan kaavaratkaisun ”mitoitusportaat” tekevät epäloogisen sukelluksen niin, että mitoitus isoimpia keskuksia ympäröivillä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä, jotka ovat myös kestävän asiointiliikkumisen kannalta parhaita paikkoja, on 10 000 sijasta vain 4 000 kerrosneliömetriä. Sen sijaan pienemmissä palvelukeskittymissä kaupan mitoitus onkin suurempi eli 6 000 kerrosneliömetriä.
− Oikeuden ratkaisu perustuu maakuntakaavan selvitysten tuloksiin, mutta ratkaisun myötä kaavakokonaisuuteen muodostuu epäloogisuutta, toteaa Kytö.
Kiikarissa kestävä kasvu
Uusimaa-kaavan tärkeimpiä tavoitteita on ohjata Uudenmaan kasvavan väestön ja työpaikkojen sijoittumista kestävästi. Vuonna 2050 asukkaita on jopa 550 000 enemmän kuin nyt ja myös työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan noin 290 000:lla.
Maakuntakaavoituksen kannalta tämä tarkoittaa esimerkiksi keskusten tukemista, olemassa olevan rakenteen hyödyntämistä ja rakentamattoman maa-alan vaalimista sekä liikkumiseen käytettävän energian ja liikenteen päästöjen vähentämistä.
- Tiivistää Uudenmaan nykyistä yhdyskuntarakennetta keskuksissa ja joukkoliikenteen varrella tavoitellen kestävää, sujuvaa arkea ja saavutettavia palveluja.
- Mahdollistaa uusina ratalinjauksina Lentoradan, Espoo−Salo-oikoradan, idän suunnan radan sekä Helsinki−Tallinna-tunnelin.
- Sisältää raskaan raideliikenteen varikot, logistiikan merkittävät solmukohdat, kuten satamat ja lentoaseman, sekä laajat tuotannon ja logistiikan alueet kehityskäytävineen ja yhteyksineen.
- Määrittelee seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoittumista, laatua, mitoitusta ja ajoitusta.
- Sisältää suojelualueet, Natura 2000 -alueet, alueet yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun sekä viheryhteystarpeet osana laajempaa ekologista verkostoa.
- Osoittaa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, yhtenäiset metsätalousalueet ja geologiset muodostumat.
- Esittää teknisen huollon osalta valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeät energiansiirtoverkot sekä vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden.
- Uusiutuvista energiamuodoista käsitellään aurinkoenergiaa ja metsäbioenergiaa. Tuulivoimaratkaisut ovat voimassa neljännen vaihemaakuntakaavan mukaisina.
Tutustu:
Lisätietoja:
Inka Kytö
Maakunta-arkkitehti
Vaikutusten arviointi. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
29.10.2024
Uusi liikenteen EU-asetus avaa mahdollisuuksia Uudellemaalle
Kesällä 2024 voimaan tullut TEN-T-asetus vauhdittaa saumatonta ja kestävää liikkumista Euroopassa. Uudellemaalle asetus tuo muun muassa yhden uuden liikennekäytävän sekä kiinteän yhteyden Helsingin ja Tallinnan välille uutena mahdollisena selvityskohteena.