Perinteistä ammentaminen ja luonnonmateriaalien kehittäminen tarjoavat ratkaisuja rakentamisen kestävyyskriisiin
Havainnekuvassa on Collaboratorion suunnittelema massiivirakenteinen puukerrostalokortteli Kuokkalan Kalon, joka valmistui Jyväskylään loppuvuodesta 2024. Kuva: Collaboratorio
Nykyrakentaminen nojaa vahvasti teräs- ja betoniteollisuuteen, jotka aiheuttavat noin 15 prosenttia maailman vuotuisista ilmastopäästöistä. Lisäksi rakennussektori on vastuussa puolesta maailman vuotuisesta neitseellisten materiaalien kulutuksesta. Suomessa rakentaminen aiheuttaa vuosittain kolmanneksen ilmastopäästöistä. Rakennussektorin kestävyysmurroksella on tulenpalava kiire: ilmastokriisi ei ole ratkaistavissa ilman sitä.
Suomessa kestävän arkkitehtitoiminnan edelläkävijöihin kuuluu Kristiina Kuusiluoman ja Martino De Rossin vuonna 2016 perustama Collaboratorio(Siirryt toiseen palveluun). Arkkitehtitoiminnan ytimessä ovat ekologisuus, terveelliset ja viihtyisät asuinympäristöt sekä rakennusten pitkä elinkaari. Colloboratorio on esimerkki siitä, miten pienikin toimija voi vaikuttaa oman alansa kehitykseen – tässä tapauksessa perinteistä ammentaen ja uutta kehittäen.
– Näimme, että ainoa vaihtoehto toimia kestävästi, jopa radikaalisti, oli perustaa oma toimisto. Uudisrakentaminen on aina ympäristörikos. Kun asiakas ottaa yhteyttä, pohdimme yhdessä, onko tarve todellinen ja voisiko olemassa olevia tiloja hyödyntää – ja jos on rakennettava uutta, miten tehdä se hyvin ekologisesti, Kuusiluoma kertoo.
Savesta ja kivestä syntyy luonnonbetonia
Vuonna 2016 markkinoilla ei ollut betoninkaltaista, kovaa ja kestävää luonnonmateriaalia, joten Collaboratorio ryhtyi kehitystyöhön ja sai seuraavana vuonna kumppanikseen Vihdin Betonin. Kehitystyön tuloksena syntyi polttamattomasta savesta ja kiviaineksesta valmistettava luonnonbetoni(Siirryt toiseen palveluun), jonka ilmastopäästöt ovat vain neljä prosenttia tavallisen betonin ilmastopäästöistä. Yhden betonilattian päästöillä voi siis rakentaa 25 samankokoista luonnonbetonilattiaa.
– Luonnonbetonin valmistamiseen ei tarvita lainkaan neitseellisiä materiaaleja. Maan pintaa ei tarvitse rikkoa, jotta saisimme savea. Sitä tulee tarjolle muun rakentamisen yhteydessä, perustuksia ja teitä tehdessä, kunhan vain pääsemme käsiksi materiaaliin ennen kuin se päätyy maankaatopaikalle, Kuusiluoma kertoo.
Luonnonbetonissa käytettävä kiviaines on kokonaan kierrätettyä. Collaboratorio ja Vihdin Betoni voittivat Helsingin kaupungin kiertotalouskilpailun Finlandia-talon marmorilaatoista, jotka koristavat jatkossa murskattuina luonnonbetonilattioita, -penkkejä, -pöytiä tai muita tuotteita. Luonnonbetoniset tuotteet ovat myös täysin kierrätettäviä eikä kierrätys kuluta paljon energiaa.
– Jos luonnonbetonilattia päätetään purkaa, se kosteutetaan takaisin massaksi, kerätään talteen, sekoitetaan ja tiivistetään uuteen paikkaan tai uudeksi tuotteeksi, Kuusiluoma selittää.
Collaboratorion ja Vihdin Betonin perustama Luonnonbetoni Oy kehittää parhaillaan uutuusmateriaalista välipohjia ja kantavia seinärakenteita ympäristöministeriön osin rahoittamassa hankkeessa. Kuusiluoman mukaan potentiaalia on huimasti, vaikka luonnonbetonin saattaminen kansainvälisesti laajaan käyttöön on vasta alussa. Eri maissa kestävä uutuusmateriaali on otettu vastaan eri tavoin.
– Suomessa suhtautuminen on hyvinkin varovaista. Isommat toimijat haluavat vähintään viisi samankaltaista referenssiä, joita on siksi vaikea saada, kun taas Tanskassa kaikki haluavat olla ensimmäisiä. Olemme hyväksyneet sen, että luonnonbetoni lähtee isommin liikkeelle ensin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa – ja Suomi seuraa sitten perässä.
Rakkaudesta rakenteisiin ja materiaaleihin
Collaboratoriossa rakennussuunnittelun lähtökohtana on 400 vuoden elinkaari. Sata vuotta sitten lähes kaikki talot olivat massiivirakenteisia eli yksi ja ainoa materiaali vastaa sekä kantavuudesta että lämmöneristyksestä. Yksinkertainen rakenne, jossa ei ole höyrysulkuja tai eristekerroksia, on toimintavarma ja pitkäikäinen. Kun kerrosten määrä ja eristepaksuus kasvavat, virheiden ja toimintahäiriöiden riski lisääntyy, mistä voi seurata esimerkiksi kosteusvaurioita.
Rakenteilla ja rakennusmateriaaleilla on merkittävä rooli myös ilmastokriisiin sopeutumisessa. Massiivirakenteet esimerkiksi kestävät märkiä talvia paremmin kuin kosteusvaurioille alttiit monikerrosrakenteet. Hellejaksot yleistyvät, myös täällä pohjoisessa, mikä lisää kuumuushaittoja.
– Meillä on Italiassa savirapattu testiasunto, jossa ilmankosteus on 42 asteen helteellä noin 50 prosenttia, kun tavanomaisessa verrokkiasunnossa se on 80 prosenttia. Helteen kokemus on näissä kahdessa ihan erilainen, sillä kosteus tekee helteestä tukahduttavaa, Kuusiluoma kertoo.
Materiaalien osuus rakennuksen elinkaaren aikaisista ilmastopäästöistä on entistä merkittävämpi, sillä rakennuksen käyttöenergia tuotetaan yhä useammin maalämmöllä tai muilla uusiutuvilla. Luonnonmateriaalit ovat paitsi ilmastoviisas myös ihmisystävällinen valinta: niiden käyttö lisää tutkitusti hyvinvointia ja asumismukavuutta. Puu tasaa lämpötilan vaihteluita, on akustisesti miellyttävä ja parantaa sisäilman laatua. Savi puolestaan sitoo kosteutta, puhdistaa sisäilmasta haitallisia aineita, kuten otsonia, ja on luonnostaan paloturvallinen materiaali.
– Me haluamme käyttää rakennuksissa kestäviä, puhtaita, hyväksi havaittuja luonnonmateriaaleja, kuten puuta, olkea ja savea. Rakennusalalla näkyy sama kertakäyttökulttuuri kuin vaateteollisuudessa. Yhteiskunta ei rakasta materiaaleja tarpeeksi, Kuusiluoma pohtii.
Moni seikka vaikuttaa rakennusmateriaalien vastuullisuuteen vähähiilisyyden lisäksi. Työolojen pitää olla hyvät, lähellä tuotettu on parempi kuin kaukaa kuljetettu eikä tuotanto saa kiihdyttää luontokatoa. Tärkeää on myös se, onko materiaaleissa tai niiden tuotannossa käytetty ihmisille tai luonnolle haitallisia kemikaaleja. Monet tavanomaiset rakennustarvikkeet sisältävät esimerkiksi palonestoaineita, joilla on tutkitusti yhteys muun muassa neurologisiin häiriöihin.
– Rakennusaineista ei löydy INCI-luetteloa, valitettavasti. Tiedot kuuluvat yhä tuotesalaisuuden piiriin. Meille materiaalin eettisyys tarkoittaa sitä, että se on hyvä sekä ihmiselle että luonnolle. Koko tuotantoketjun pitää olla kestävä, Kuusiluoma sanoo.
Vastuullisten toimijoiden panos ei kuitenkaan yksin riitä. Rakennussektorin riittävä ja riittävän nopea kestävyyssiirtymä vaatii selvästi nykyistä tiukempaa sääntelyä. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan rakentamisen CO2-päästörajoja(Siirryt toiseen palveluun), joiden on määrä tulla voimaan portaittain vuodesta 2026 alkaen. Esimerkiksi Tanskassa raja-arvot ovat kuitenkin huomattavasti kunnianhimoisemmat ja koskevat useampia rakennustyyppejä, kuten loma-asuntoja ja lämmittämättömiä pysäköintihalleja. Ympäristöministeriön esityksen mukaan asuinkerrostalon rakentamisen päästörajaksi tulisi 16 kgCO2e/m2/a, kun Tanskassa vastaava raja-arvo(Siirryt toiseen palveluun) on 7,5 kgCO2e/m2/a.
– Säädös on yleensä myös maksimi, sillä harva tilaaja asettaa rimaa korkeammalle. Kaikki ovat odottavalla kannalla, mutta muutos on käynnissä. Collaboratorio on edelleen niche-toimija, mutta enää meidän savijutuille ei naureskella. On ilahduttavaa, että isot tilaajat, kuten kaupungit, ovat alkaneet vaatia kestävämpää rakentamista.
Kirjoittaja: Saana Katila
LuoTo-hanke
Artikkeli kuuluu luovien alojen kestävyysmurrosta vauhdittavan LuoTo-jatkohankkeen julkaisemaan kestävyysteemaisten artikkelien sarjan. Jatkohanke rahoitetaan vuosina 2024–2025 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuella, joka on Euroopan Unionin rahoittama – NextGenerationEU.
Lisätietoja:
Jaana Eskola
Projektipäällikkö
jaana.eskola@uudenmaanliitto.fi
Luovat alat, ilmastonmuutos, LuoTo-hanke
Tutustu myös näihin
Uutinen
14.4.2025
Uudenmaan kiertotalouslaakson tarinoita – Tutustu Uudenmaan matkaan kohti kiertotaloutta
Kiertotaloussiirtymä on edistynyt viime vuosina usealla sektorilla. Uudellamaalla tärkeänä yhteistyöalustana kiertotalouden ratkaisuille on toiminut vuonna 2023 perustettu Uudenmaan kiertotalouslaakso. Kiertotalouslaakson ensimmäisten hankevuosien kohokohtia on nyt koottu Kiertotalouslaakson tarinoita -julkaisuun, joka nostaa esiin sekä sektoreiden kuulumisia että alueen kiertotalouden tekijöitä.
Uutinen
2.4.2025
Miten luodaan tiloille uutta elinvoimaa? – Luvassa kaksi mielenkiintoista puheenvuoroa 10.4.
Hyötykasviyhdistys osti Annalan huvilan Helsingin kaupungilta vuonna 2017. Nykyisin vapaaehtoiset pitävät huvilassa tapahtumakahvilaa ja kiinteistöyhtiö vuokraa tiloja yksityisiin ja yhteisötapahtumiin. We make transition -hanke esittelee huhtikuussa kaksi mielenkiintoista esimerkkiä, joissa kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kehittäneet rakennuksille uutta elämää.
Artikkeli
31.3.2025
Panostamme kuntien ja muiden sidosryhmien tukemiseen elinvoimaan, kestävyyteen ja innovaatiotoimintaan liittyvissä kysymyksissä
Uudenmaan kunnat ja muut sidosryhmät voivat olla yhteydessä kestävyys-, innovaatio- ja elinvoimaryhmiin saadakseen tukea näissä teemoissa.
Avoimet työpaikat
28.3.2025
Haemme ympäristöpäällikköä
Haluatko johtaa Uudenmaan kestävää kehitystä ja ympäristösuunnittelua? Etsimme joukkoomme kokenutta ja tavoitteellista ympäristöpäällikköä vakituiseen tehtävään.