Perinteistä ammentaminen ja luonnonmateriaalien kehittäminen tarjoavat ratkaisuja rakentamisen kestävyyskriisiin

Havainnekuvassa on Collaboratorion suunnittelema massiivirakenteinen puukerrostalokortteli Kuokkalan Kalon, joka valmistui Jyväskylään loppuvuodesta 2024. Kuva: Collaboratorio

Nykyrakentaminen nojaa vahvasti teräs- ja betoniteollisuuteen, jotka aiheuttavat noin 15 prosenttia maailman vuotuisista ilmastopäästöistä. Lisäksi rakennussektori on vastuussa puolesta maailman vuotuisesta neitseellisten materiaalien kulutuksesta. Suomessa rakentaminen aiheuttaa vuosittain kolmanneksen ilmastopäästöistä. Rakennussektorin kestävyysmurroksella on tulenpalava kiire: ilmastokriisi ei ole ratkaistavissa ilman sitä.

Suomessa kestävän arkkitehtitoiminnan edelläkävijöihin kuuluu Kristiina Kuusiluoman ja Martino De Rossin vuonna 2016 perustama Collaboratorio(Siirryt toiseen palveluun). Arkkitehtitoiminnan ytimessä ovat ekologisuus, terveelliset ja viihtyisät asuinympäristöt sekä rakennusten pitkä elinkaari. Colloboratorio on esimerkki siitä, miten pienikin toimija voi vaikuttaa oman alansa kehitykseen – tässä tapauksessa perinteistä ammentaen ja uutta kehittäen.

– Näimme, että ainoa vaihtoehto toimia kestävästi, jopa radikaalisti, oli perustaa oma toimisto. Uudisrakentaminen on aina ympäristörikos. Kun asiakas ottaa yhteyttä, pohdimme yhdessä, onko tarve todellinen ja voisiko olemassa olevia tiloja hyödyntää – ja jos on rakennettava uutta, miten tehdä se hyvin ekologisesti, Kuusiluoma kertoo.

Savesta ja kivestä syntyy luonnonbetonia

Vuonna 2016 markkinoilla ei ollut betoninkaltaista, kovaa ja kestävää luonnonmateriaalia, joten Collaboratorio ryhtyi kehitystyöhön ja sai seuraavana vuonna kumppanikseen Vihdin Betonin. Kehitystyön tuloksena syntyi polttamattomasta savesta ja kiviaineksesta valmistettava luonnonbetoni(Siirryt toiseen palveluun), jonka ilmastopäästöt ovat vain neljä prosenttia tavallisen betonin ilmastopäästöistä. Yhden betonilattian päästöillä voi siis rakentaa 25 samankokoista luonnonbetonilattiaa.

– Luonnonbetonin valmistamiseen ei tarvita lainkaan neitseellisiä materiaaleja. Maan pintaa ei tarvitse rikkoa, jotta saisimme savea. Sitä tulee tarjolle muun rakentamisen yhteydessä, perustuksia ja teitä tehdessä, kunhan vain pääsemme käsiksi materiaaliin ennen kuin se päätyy maankaatopaikalle, Kuusiluoma kertoo.

Luonnonbetonissa käytettävä kiviaines on kokonaan kierrätettyä. Collaboratorio ja Vihdin Betoni voittivat Helsingin kaupungin kiertotalouskilpailun Finlandia-talon marmorilaatoista, jotka koristavat jatkossa murskattuina luonnonbetonilattioita, -penkkejä, -pöytiä tai muita tuotteita. Luonnonbetoniset tuotteet ovat myös täysin kierrätettäviä eikä kierrätys kuluta paljon energiaa.

– Jos luonnonbetonilattia päätetään purkaa, se kosteutetaan takaisin massaksi, kerätään talteen, sekoitetaan ja tiivistetään uuteen paikkaan tai uudeksi tuotteeksi, Kuusiluoma selittää.

Collaboratorion ja Vihdin Betonin perustama Luonnonbetoni Oy kehittää parhaillaan uutuusmateriaalista välipohjia ja kantavia seinärakenteita ympäristöministeriön osin rahoittamassa hankkeessa. Kuusiluoman mukaan potentiaalia on huimasti, vaikka luonnonbetonin saattaminen kansainvälisesti laajaan käyttöön on vasta alussa. Eri maissa kestävä uutuusmateriaali on otettu vastaan eri tavoin.

– Suomessa suhtautuminen on hyvinkin varovaista. Isommat toimijat haluavat vähintään viisi samankaltaista referenssiä, joita on siksi vaikea saada, kun taas Tanskassa kaikki haluavat olla ensimmäisiä. Olemme hyväksyneet sen, että luonnonbetoni lähtee isommin liikkeelle ensin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa – ja Suomi seuraa sitten perässä.

Rakkaudesta rakenteisiin ja materiaaleihin

Collaboratoriossa rakennussuunnittelun lähtökohtana on 400 vuoden elinkaari. Sata vuotta sitten lähes kaikki talot olivat massiivirakenteisia eli yksi ja ainoa materiaali vastaa sekä kantavuudesta että lämmöneristyksestä. Yksinkertainen rakenne, jossa ei ole höyrysulkuja tai eristekerroksia, on toimintavarma ja pitkäikäinen. Kun kerrosten määrä ja eristepaksuus kasvavat, virheiden ja toimintahäiriöiden riski lisääntyy, mistä voi seurata esimerkiksi kosteusvaurioita.

Rakenteilla ja rakennusmateriaaleilla on merkittävä rooli myös ilmastokriisiin sopeutumisessa. Massiivirakenteet esimerkiksi kestävät märkiä talvia paremmin kuin kosteusvaurioille alttiit monikerrosrakenteet. Hellejaksot yleistyvät, myös täällä pohjoisessa, mikä lisää kuumuushaittoja.

– Meillä on Italiassa savirapattu testiasunto, jossa ilmankosteus on 42 asteen helteellä noin 50 prosenttia, kun tavanomaisessa verrokkiasunnossa se on 80 prosenttia. Helteen kokemus on näissä kahdessa ihan erilainen, sillä kosteus tekee helteestä tukahduttavaa, Kuusiluoma kertoo.

Materiaalien osuus rakennuksen elinkaaren aikaisista ilmastopäästöistä on entistä merkittävämpi, sillä rakennuksen käyttöenergia tuotetaan yhä useammin maalämmöllä tai muilla uusiutuvilla. Luonnonmateriaalit ovat paitsi ilmastoviisas myös ihmisystävällinen valinta: niiden käyttö lisää tutkitusti hyvinvointia ja asumismukavuutta. Puu tasaa lämpötilan vaihteluita, on akustisesti miellyttävä ja parantaa sisäilman laatua. Savi puolestaan sitoo kosteutta, puhdistaa sisäilmasta haitallisia aineita, kuten otsonia, ja on luonnostaan paloturvallinen materiaali.

– Me haluamme käyttää rakennuksissa kestäviä, puhtaita, hyväksi havaittuja luonnonmateriaaleja, kuten puuta, olkea ja savea. Rakennusalalla näkyy sama kertakäyttökulttuuri kuin vaateteollisuudessa. Yhteiskunta ei rakasta materiaaleja tarpeeksi, Kuusiluoma pohtii.

Moni seikka vaikuttaa rakennusmateriaalien vastuullisuuteen vähähiilisyyden lisäksi. Työolojen pitää olla hyvät, lähellä tuotettu on parempi kuin kaukaa kuljetettu eikä tuotanto saa kiihdyttää luontokatoa. Tärkeää on myös se, onko materiaaleissa tai niiden tuotannossa käytetty ihmisille tai luonnolle haitallisia kemikaaleja. Monet tavanomaiset rakennustarvikkeet sisältävät esimerkiksi palonestoaineita, joilla on tutkitusti yhteys muun muassa neurologisiin häiriöihin.

– Rakennusaineista ei löydy INCI-luetteloa, valitettavasti. Tiedot kuuluvat yhä tuotesalaisuuden piiriin. Meille materiaalin eettisyys tarkoittaa sitä, että se on hyvä sekä ihmiselle että luonnolle. Koko tuotantoketjun pitää olla kestävä, Kuusiluoma sanoo.

Vastuullisten toimijoiden panos ei kuitenkaan yksin riitä. Rakennussektorin riittävä ja riittävän nopea kestävyyssiirtymä vaatii selvästi nykyistä tiukempaa sääntelyä. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan rakentamisen CO2-päästörajoja(Siirryt toiseen palveluun), joiden on määrä tulla voimaan portaittain vuodesta 2026 alkaen. Esimerkiksi Tanskassa raja-arvot ovat kuitenkin huomattavasti kunnianhimoisemmat ja koskevat useampia rakennustyyppejä, kuten loma-asuntoja ja lämmittämättömiä pysäköintihalleja. Ympäristöministeriön esityksen mukaan asuinkerrostalon rakentamisen päästörajaksi tulisi 16 kgCO2e/m2/a, kun Tanskassa vastaava raja-arvo(Siirryt toiseen palveluun) on 7,5 kgCO2e/m2/a.

– Säädös on yleensä myös maksimi, sillä harva tilaaja asettaa rimaa korkeammalle. Kaikki ovat odottavalla kannalla, mutta muutos on käynnissä. Collaboratorio on edelleen niche-toimija, mutta enää meidän savijutuille ei naureskella. On ilahduttavaa, että isot tilaajat, kuten kaupungit, ovat alkaneet vaatia kestävämpää rakentamista.

Kirjoittaja: Saana Katila

Lisätietoja:

Tutustu myös näihin

Uutinen

28.10.2026

Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa

Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.

Uutinen

26.10.2026

TwinReg-hanke vahvistaa Uudenmaan ja Harjun välistä yhteistyötä

Uudenmaan liitto ja Harjun kuntien liitto ovat kehittäneet TwinReg-hankkeessa alueiden yhteistä suunnittelua ja etsineet ratkaisuja rajat ylittävän arjen haasteisiin. Hankkeen päätösseminaari Tallinnassa 22. lokakuuta kokosi päättäjiä, aluekehittäjiä, tutkijoita, yrityksiä ja asiantuntijoita keskustelemaan hankkeen havainnoista ja yhteistyön tulevaisuudesta.

Artikkeli

23.10.2026

Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja

Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.

Blogi

21.10.2026

Kuka ohjaa datakeskuksia? Etsintäkuulutus työkalulle

Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ja myös Uudellemaalle tahtiin, joka saa suunnittelijan kulmakarvat nousemaan. Rakennelmat ovat isoja, kuluttavat paljon sähköä ja tuottavat valtavasti lämpöä. Mutta kuka kokonaisuutta oikeastaan ohjaa, kysyy Henri Jutila.

Lisää ajankohtaisia aiheita