Puupohjaisen biopolttoaineen riittävyyttä Uudellamaalla selvitetään

Metsillä on monella tavalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja niihin kohdistuu monia käyttöpaineita. Tietoa puupohjaisesta biopolttoaineen riittävyydestä tarvitaan tulevia ratkaisuja varten. Puupohjainen energia on merkittävin uusiutuvan energianlähde Suomessa.
Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja ne toimivat merkittävinä hiilinieluina ja -varastoina.
– Samaan aikaan metsien hakkuut ovat jo nyt kestävän käytön rajalla, ja Uudenmaan metsien hiilinielu lähes olematon. Hiilinielu on pienentynyt merkittävästi myös valtakunnallisesti, sanoo ilmastoasiantuntija Simo Haanpää.
Maailmantilanne ja kasvanut kiinnostus puubiomassan käyttöön vaikuttavat saatavuuteen
Pyrkimys kohti hiilineutraaliutta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista on viime vuosikymmenen aikana lisännyt merkittävästi puupohjaisten biopolttoaineiden käyttöä Uudenmaan energian tuotannossa. Lisääntynyt puupolttoaineen käyttö lämmityksessä on viime vuosina parantanut esimerkiksi Espoon ja Keravan päästötasetta.
– Helen on liittämässä Vuosaareen rakennettavan suuren biolämpölaitoksen kaukolämpöverkkoon tällä lämmityskaudella. Myös teollisuus investoi biopolttoaineisiin, esimerkkinä Lohjan Kirkniemen paperitehdas, Haanpää kertoo.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurannaisvaikutukset energiamarkkinoihin lisäävät osaltaan kotimaisen puubiomassan käyttöä samalla, kun puubiomassan tuonti Venäjältä on loppunut. Myös valtakunnan tasolla puubiomassan käyttöön liittyy kasvava kiinnostus usealla teollisuuden alalla, esimerkiksi biomateriaalien valmistukseen liittyen. Tilanne on lisännyt huolta polttoon sopivan puubiomassan riittävyydestä, saatavuudesta ja polttoainekäytön kestävyydestä.
Selvitys tuo lisätietoa biopolttoaineen käytöstä Uudellamaalla
Uudenmaan liiton tilaamassa selvityksessä tarkastellaan puupohjaisen bioenergian kysynnän ja tarjonnan tasapainoa ja tulevaisuuden näkymiä. Tarkastelun alla tulee olemaan myös metsäbioenergian käytön kestävyys ja suhde ilmastotavoitteisiin. Samalla saadaan tarkempi kuva polttoaineen nykyisistä ja ennakoiduista hankinta-alueista ja toimitusketjuista.
Selvityksen toteuttaa tarjouskilpailun pohjalta Sitowise Oy. Se valmistuu kevään 2023 aikana. Selvitys rahoitetaan EU:n Life IP CANEMURE-hankkeesta (Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland), jossa Uudenmaan liitto on mukana edistämässä ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimenpiteitä osana maakunnan ilmastotyötä.

Lisätietoja:

Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen, Regions4Climate-hanke
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.
Tutustu myös näihin

16.4.2025
Uusi hanke käynnistyy: Kunnille luvassa tukea ja pilotteja kiertotalouteen Uudellamaalla ja Pirkanmaalla
Uusimaa ja Pirkanmaa keskittyvät tulevina vuosina tukemaan kuntia kiertotaloustavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Kiertotalous on kunnille keino saavuttaa ilmastotavoitteita ja säästää materiaaleissa ja kustannuksissa sekä luoda elinvoimaa ja huoltovarmuutta alueelle.

16.4.2025
Ilmastokasvo Ekaterina Ikonen kehittää Keski-Uudenmaan ilmastotyötä niin verkostoissa kuin pellonpientareellakin
Vuoden 2025 alussa ympäristöpäällikkönä aloittanut Ekaterina Ikonen vetää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelutiimiä. Kasvavalla ja monimuotoisella Keski-Uudellamaalla tehdään ilmastotyötä metsien, vesien, maatalouden, taajamien sekä rakentamisen ja rakennuksien parissa.

14.4.2025
Uudenmaan kiertotalouslaakson tarinoita – Tutustu Uudenmaan matkaan kohti kiertotaloutta
Kiertotaloussiirtymä on edistynyt viime vuosina usealla sektorilla. Uudellamaalla tärkeänä yhteistyöalustana kiertotalouden ratkaisuille on toiminut vuonna 2023 perustettu Uudenmaan kiertotalouslaakso. Kiertotalouslaakson ensimmäisten hankevuosien kohokohtia on nyt koottu Kiertotalouslaakson tarinoita -julkaisuun, joka nostaa esiin sekä sektoreiden kuulumisia että alueen kiertotalouden tekijöitä.

10.4.2025
Perinteistä ammentaminen ja luonnonmateriaalien kehittäminen tarjoavat ratkaisuja rakentamisen kestävyyskriisiin
Nykyrakentaminen nojaa vahvasti teräs- ja betoniteollisuuteen, jotka aiheuttavat noin 15 prosenttia maailman vuotuisista ilmastopäästöistä. Lisäksi rakennussektori on vastuussa puolesta maailman vuotuisesta neitseellisten materiaalien kulutuksesta. Suomessa rakentaminen aiheuttaa vuosittain kolmanneksen ilmastopäästöistä. Rakennussektorin kestävyysmurroksella on tulenpalava kiire: ilmastokriisi ei ole ratkaistavissa ilman sitä.