Puupohjaisen biopolttoaineen riittävyyttä Uudellamaalla selvitetään
Metsillä on monella tavalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja niihin kohdistuu monia käyttöpaineita. Tietoa puupohjaisesta biopolttoaineen riittävyydestä tarvitaan tulevia ratkaisuja varten. Puupohjainen energia on merkittävin uusiutuvan energianlähde Suomessa.
Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja ne toimivat merkittävinä hiilinieluina ja -varastoina.
– Samaan aikaan metsien hakkuut ovat jo nyt kestävän käytön rajalla, ja Uudenmaan metsien hiilinielu lähes olematon. Hiilinielu on pienentynyt merkittävästi myös valtakunnallisesti, sanoo ilmastoasiantuntija Simo Haanpää.
Maailmantilanne ja kasvanut kiinnostus puubiomassan käyttöön vaikuttavat saatavuuteen
Pyrkimys kohti hiilineutraaliutta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista on viime vuosikymmenen aikana lisännyt merkittävästi puupohjaisten biopolttoaineiden käyttöä Uudenmaan energian tuotannossa. Lisääntynyt puupolttoaineen käyttö lämmityksessä on viime vuosina parantanut esimerkiksi Espoon ja Keravan päästötasetta.
– Helen on liittämässä Vuosaareen rakennettavan suuren biolämpölaitoksen kaukolämpöverkkoon tällä lämmityskaudella. Myös teollisuus investoi biopolttoaineisiin, esimerkkinä Lohjan Kirkniemen paperitehdas, Haanpää kertoo.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurannaisvaikutukset energiamarkkinoihin lisäävät osaltaan kotimaisen puubiomassan käyttöä samalla, kun puubiomassan tuonti Venäjältä on loppunut. Myös valtakunnan tasolla puubiomassan käyttöön liittyy kasvava kiinnostus usealla teollisuuden alalla, esimerkiksi biomateriaalien valmistukseen liittyen. Tilanne on lisännyt huolta polttoon sopivan puubiomassan riittävyydestä, saatavuudesta ja polttoainekäytön kestävyydestä.
Selvitys tuo lisätietoa biopolttoaineen käytöstä Uudellamaalla
Uudenmaan liiton tilaamassa selvityksessä tarkastellaan puupohjaisen bioenergian kysynnän ja tarjonnan tasapainoa ja tulevaisuuden näkymiä. Tarkastelun alla tulee olemaan myös metsäbioenergian käytön kestävyys ja suhde ilmastotavoitteisiin. Samalla saadaan tarkempi kuva polttoaineen nykyisistä ja ennakoiduista hankinta-alueista ja toimitusketjuista.
Selvityksen toteuttaa tarjouskilpailun pohjalta Sitowise Oy. Se valmistuu kevään 2023 aikana. Selvitys rahoitetaan EU:n Life IP CANEMURE-hankkeesta (Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland), jossa Uudenmaan liitto on mukana edistämässä ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimenpiteitä osana maakunnan ilmastotyötä.
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen, Regions4Climate-hanke
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
18.6.2025
Uudenmaan ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelu tuo esiin alueen haavoittuvuuksia ja tarkastelee alueen varautumistarpeita
Uudenmaan liitto on julkaissut ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelun, joka antaa alueellisen kokonaiskuvan ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä Uudellamaalla. Raportti toimii pohjana maakunnan ensimmäiselle sopeutumissuunnitelmalle ja parantaa tietoutta alueellisista ilmastoriskeistä.
Uutinen
18.6.2025
Ilmastokasvo Hanna Mattila ilahtuu yhteistyöstä yli rajojen
Keväällä Uudenmaan liitossa aloittanut erityisasiantuntija Hanna Mattila työskentelee maakunnan ilmaston, kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden parissa.
Uutinen
18.6.2025
Syksyn EAKR-haku tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia erityisesti energiatehokkuutta, energiamurrosta ja ilmastopäästövähennyksiä vauhdittaville hankkeille
Elokuussa avautuva Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) haku tarjoaa rahoitusta hankkeille, joilla tuetaan Uudenmaan ilmastotyötä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
Uutinen
16.6.2025
Uudenmaan liitto mukaan kiertotalouden green deal -sitoumukseen: tavoitteena luonnonvarojen käytön vähentäminen 2015 vuoden tasolle
Uudenmaan liitto on liittynyt kansalliseen kiertotalouden green deal -sitoumukseen edistääkseen kestävää, resurssiviisasta tulevaisuutta. Sitoumus tukee kuntia konkreettisissa toimissa ja avaa uusia mahdollisuuksia kiertotalouden ratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin.